Supreme Court dismisses accident claim for intentional poisoning occurring after work duties ended during business trip.

A, jonka yrityksellä oli tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 ja 2 momentin mukainen yrittäjien tapaturmavakuutus, oli usean vuorokauden kestäneellä työmatkallaan Tallinnassa mennyt myöhään illalla saman päivän työtehtäviensä jo päätyttyä ruokailemaan asuinpaikkanaan käyttämänsä hotellin ravintolaan. Siellä A oli huumattu tajuttomaksi. A:n tahallinen myrkyttäminen oli tapahtunut hänen vapaa-aikanaan eikä vakuutusehtojen mukaisissa tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa työstä johtuvissa olosuhteissa. Myrkytystä ei korvattu työtapaturmana.

TapVakL 4 § 1 mom

TapVakL 57 § 1 mom

TapVakL 57 § 2 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Tapaturmalautakunnan päätös 18.10.1994

Tapaturmalautakunta lausui, että A, joka omisti kommandiittiyhtiön, oli ollut yrittäjäntyössään työmatkalla Tallinnassa. A oli 16.12.1993 hotellissa mennyt syömään ja tilannut juotavaa noin kello 24. Parin haarukallisen jälkeen A ei muistanut tapahtumista mitään. A oli herännyt seuraavana päivänä sairaalassa, jossa hänelle oli kerrottu, että hänet oli huumattu. A oli 18.12.1993 palannut hotelliinsa ja havainnut omaisuutensa varastetuksi. Lääkärintutkimuksissa A:lla oli todettu myrkytyksen jälkitila.

A:n vaadittua Keskinäiseltä Vakuutusyhtiö Tapiolalta korvausta tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 ja 2 momentin mukaisen yrittäjien tapaturmavakuutuksen perusteella vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen, koska A:lle ei ollut 16.12.1993 sattunut tapaturmaa. Tapaturmavakuutuksen vakuutusehtojen 3.2. kohdan mukaan vammaa tai sairautta ei korvattu, jos se oli aiheutunut toisen henkilön tahallisesta teosta, ellei se ollut aiheutunut työssä tai tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä tarkoitetuissa työstä johtuvissa olosuhteissa. Myrkytystapahtuma oli selvitysten perusteella sattunut vapaa-aikana.

A oli hakenut muutosta tapaturmalautakunnassa ja vaatinut tapaturman korvaamista, koska se oli aiheutunut työstä johtuvissa olosuhteissa työaikana hänen ollessaan työkomennuksella Tallinnassa ja koska tapaturmaa ei ollut voitu todistaa toisen henkilön tahalliseksi teoksi. Vakuutusyhtiön vastustettua vaatimusta tapaturmalautakunta lausui, että esitetyn selvityksen perusteella kysymyksessä oli ollut todennäköisemmin toisen henkilön tahallinen teko. Tällainen teko korvattiin tapaturmavakuutuslain 4 a §:n perusteella, jos se oli sattunut lain 4 §:n 1 momentin 1 - 3 kohdissa tarkoitetuissa olosuhteissa.

Tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää: 1) työssä; 2) työstä johtuvissa olosuhteissa: a) työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella; b) matkalla asunnosta työpaikalle tai päin vastoin; tai c) hänen ollessaan työnantajan asioilla; tahi d) hänen yrittäessään pelastaa työnantajansa omaisuutta tahi, työtoimintansa yhteydessä, ihmishenkeä.

A ei ollut ollut myrkytyksen sattuessa työssä, työpaikalla tai asunnon ja työpaikan välisellä matkalla.

Tämän vuoksi tapaturmalautakunta hylkäsi valituksen.

Vakuutusoikeuden päätös 19.3.1996

A haki muutosta vakuutusoikeudessa.

Vakuutusoikeus lausui, että A oli ollut 3.1.1994 allekirjoittamansa tapaturmailmoituksen mukaan työmatkalla Tallinnassa ja asunut siellä hotelli Kunglassa. A oli kertonut menneensä 16.12.1993 illalla noin kello 24 syömään hotellin ravintolaan. A oli muistanut aloittaneensa syömisen, mutta seuraavan kerran hän oli tullut tajuihinsa herätessään 17.12.1993 noin kello 12 Mustamäen sairaalassa. A:n verestä oli löytynyt kahta myrkkyä. Palatessaan hotelliin 18.12.1993 A oli havainnut, että kaikki hänen hotellihuoneeseen jättämänsä omaisuus oli varastettu. A oli tehnyt asiasta rikosilmoitukset Tallinnan poliisille 20.12.1993 ja Suomen poliisille 28.12.1993.

Edellä esitetyn perusteella vakuutusoikeus katsoi, että A oli todennäköisesti joutunut toisen henkilön tahallisen teon kohteeksi.

Tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 ja 2 momentin mukaan vapaaehtoinen yrittäjien tapaturmavakuutus oli voimassa sekä työ- että vapaa-aikana. Vakuutusehtojen 3.2. kohdan mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvattu vammaa tai sairautta, joka oli aiheutunut pahoinpitelystä tai muusta toisen henkilön tahallisesta teosta, ellei vamma tai sairaus ollut aiheutunut työssä tai tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä säädetyissä työstä johtuvissa olosuhteissa.

Ottaen huomioon tapaturmalautakunnan selostamat tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin säännökset vakuutusoikeus katsoi, ettei A ollut ollut myrkytyksen sattuessa säännöksissä tarkoitetulla tavalla työssä, työpaikalla, asunnon ja työpaikan välisellä matkalla tai työnantajansa asioilla, vaan myrkytyksen oli katsottava tapahtuneen A:n ollessa ruokailemassa vapaa-aikanaan.

Tämän vuoksi vakuutusoikeus ei muuttanut tapaturmalautakunnan päätöstä.

Eri mieltä ollut jäsen Rusanen katsoi A:n vahingoittumisen tapahtuneen työstä johtuvissa olosuhteissa ja palautti asian vakuutusyhtiölle lain mukaisen korvauksen suorittamista varten.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A uudisti vaatimuksensa 16.12.1993 tapahtuneen myrkytyksen korvaamisesta työtapaturmana.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola antoi vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 6.8.1997

Perustelut

A on X Ky:n yrittäjätyössään ollut tapahtuma-aikana 16.12.1993 työmatkalla Tallinnassa Virossa. A on ilmoituksensa mukaan työtehtäviensä paikallisen asiakkaan kanssa päätyttyä saapunut 16.12.1993 noin kello 21 työkohteestaan asuinpaikkanaan käyttämäänsä hotelliin. A on oleskellut hotellihuoneessaan, kunnes hän on jonkin verran ennen puoltayötä mennyt ruokailemaan hotellin ravintolaan. Tilattuaan ruoka-annoksen ja juotavaa A on noin kello 24 ryhtynyt ruokailemaan. Tämän jälkeisistä tapahtumista ravintolassa A:lla on muistikuvia vain syömästään parista suupalasta. A on herännyt tajuttomuustilastaan 17.12.1993 sairaalassa, jossa hänellä on todettu rauhoittavien aineiden aiheuttama myrkytys. Palattuaan sairaalasta 19.12.1993 hotelliinsa A on havainnut hotellihuoneeseen jättämänsä omaisuuden anastetuksi.

X Ky:llä on ollut Keskinäisessä Vakuutusyhtiö Tapiolassa tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 ja 2 momentin mukainen yrittäjien tapaturmavakuutus, jonka piiriin A on kuulunut. Vakuutus on ollut voimassa sekä työ- että vapaa-aikana. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata sellaista vammaa tai sairautta, joka on aiheutunut pahoinpitelystä tai muusta toisen henkilön tahallisesta teosta, ellei vamma tai sairaus ole aiheutunut työssä tai tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä säädetyissä työstä johtuvissa olosuhteissa.

Tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää muun muassa 1) työssä tai 2) työstä johtuvissa olosuhteissa a) työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella, b) matkalla asunnosta työpaikalle tai päin vastoin taikka c) hänen ollessaan työnantajansa asioilla.

Mainittujen tapahtumatietojen perusteella on epätodennäköistä, että A:n myrkytystilan aiheuttaneet aineet olisivat joutuneet hänen nauttimaansa ruokaan tai juomaan vahingossa. Sitä vastoin on todennäköistä, että A on myrkytetty sellaisella tahallisella teolla, jota vakuutusehdoissa tarkoitetaan.

A on ollut Tallinnassa työtehtävissä. A:n käyttämä hotelli on ollut hänen asuinpaikkansa Tallinnassa oleskelun aikana. Arvioitaessa sitä, onko tapaturma aiheutunut vakuutusehtojen mukaisissa tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa työstä johtuvissa olosuhteissa, on myös varsinaisen asuin- ja työpaikan ulkopuolella tapahtuvassa työssä erotettava työ- ja vapaa-aika toisistaan tavanomaisten elämän sääntöjen perusteella. Tämä koskee myös kysymyksessä olevaa A:n usean vuorokauden ajan kestänyttä työmatkaa. Ravintolaan mennessään A on tuona päivänä jo lopettanut ne työtehtävät, joita varten hän on Tallinnassa ollut. A:n myrkyttäminen on siten tapahtunut hänen vapaa-aikanaan eikä kysymyksessä ole A:ta työstä johtuvissa olosuhteissa kohdannut työtapaturma.

Näillä perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Vakuutusoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet vakuutusylituomari Kärhä sekä vakuutusoikeuden jäsenet Pirhonen, Villikka, Aranko, Niemelä, joka on myös esitellyt asian, Karhu ja Rusanen (eri mieltä).

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Paasikoski, Tapale ja Kitunen sekä ylimääräinen oikeusneuvos Tepora. Esittelijä Jaana Hemminki.

---

[SV]

A, vars företag hade i 57 § 1 och 2 mom. lagen om olycksfallsförsäkring avsedd olycksfallsförsäkring för företagare, hade under en flera dagars arbetsresa till Tallinn efter att dagens arbetsuppgifter avslutats på kvällen gått för att äta i restaurangen på det hotell där han bodde. Där hade A förlorat sansen på grund av förgiftning. Det uppsåtliga förgiftandet av A hade inträffat under hans fritid och inte under sådana i försäkringsvillkoren avsedda, av arbetet härflytande förhållanden som nämns i 4 § 1 mom. lagen om olycksfallsförsäkring. Förgiftningen ersattes inte som olycksfall i arbetet.

L om olycksfallsförsäkring 4 § 1 mom

L om olycksfallsförsäkring 57 § 1 mom

L om olycksfallsförsäkring 57 § 2 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.