Supreme Court allows community service over prison for probationer due to lower courts' failure to justify non-compliance.

Kriminaalihuoltoyhdistys oli yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun asetuksen 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa selvityksessä lausunut, että vastaaja oli suostunut, ollut erittäin motivoitunut ja myös soveltui yhdyskuntapalveluun, mutta tarvitsi tukitoimenpiteitä päihdeongelmansa vuoksi. Alemmat oikeudet eivät olleet lausuneet, miksi vastaajan, joka tuomittiin yhteiseen 5 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, ei vastoin lausuntoa voitu olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta.

Koska asiassa ei ollut tullut esiin seikkoja, jotka olisivat estäneet yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen, vastaajalle määrättiin vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Lahden käräjäoikeuden tuomio 5.7.1994

Tämän vuoksi käräjäoikeus, jossa oli esitetty A:n soveltuvuutta yhdyskuntapalveluun koskeva selvitys ja jossa A oli antanut suostumuksensa yhdyskuntapalveluun, tieliikennelain 3, 64, 98 ja 102 §:n sekä rikoslain 23 luvun 2 §:n nojalla tuomitsi A:n kolmesta törkeästä rattijuopumuksesta, liikenteen vaarantamisesta sekä kolmesta ajo-oikeudetta ajosta yhteiseen 5 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 23.5.1995

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A saattoi jutun vaatien muun ohella, että hänelle määrätään vankeusrangaistuksen sijasta rangaistukseksi yhdyskuntapalvelua, lausui, ettei A:n voitu olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta ja pysytti käräjäoikeuden tuomion.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle on myönnetty valituslupa. Valituksessaan A on vaatinut, että hänelle ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomitaan yhdyskuntapalvelua.

Virallinen syyttäjä on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 5.2.1996

Perustelut

Yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan virallisen syyttäjän on, lainkohdassa mainituin poikkeuksin, päätettyään nostaa syytteen sellaisesta rikoksesta, josta voidaan tuomita yhdyskuntapalvelua, hankittava yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vastaavalta Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistolta selvitys rikoksesta epäillyn soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun. Yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun lain 4 §:n mukaan yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen edellytyksenä on, että rikoksentekijä on antanut suostumuksensa yhdyskuntapalvelun suorittamiseen ja että voidaan olettaa hänen suoriutuvan siitä. Mainitun asetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan Kriminaalihuoltoyhdistyksen on tutkiessaan rikoksesta epäillyn soveltuvuutta yhdyskuntapalveluun otettava huomioon hänen kykynsä ja halukkuutensa suoriutua palvelusta sekä hänen muut olosuhteensa. Samalla on selvitettävä mahdollisten tukitoimien tarve.

Yhdyskuntapalvelun kokeilemista koskevaan tai muuhun lainsäädäntöön ei sisälly säännöksiä niistä edellytyksistä, joiden perusteella tuomioistuin harkitsee, voidaanko rikoksentekijän olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta. Lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 62/90 s. 8 - 9) on edellytetty, ettei soveltuvuusharkinta saa muodostua sosiaalisesti valikoivaksi ja että perusteiden tulisi olla mahdollisimman oikeudenmukaisia ja yksiselitteisiä. Lähtökohtana olisi pidettävä rikoksentekijän edellytyksiä ja halua suoriutua palvelusta. Lisäksi on korostettu, ettei yhdyskuntapalvelun käyttöalaa ole nähty tarpeelliseksi rajata tiettyihin rikoslajeihin tai rajoittaa sitä esimerkiksi rikoksentekijän iän tai uusimisasteen perusteella.

Varsinaisen soveltuvuustutkinnan tekee siis Kriminaalihuoltoyhdistys, jolla on lähtökohtaisesti parhaat mahdollisuudet arvioida rikoksesta epäillyn soveltuvuus yhdyskuntapalveluun. Normaalitapauksessa tuomioistuimella ei yleensä ole aihetta poiketa Kriminaalihuoltoyhdistyksen käsityksestä. Milloin tuomioistuin kuitenkin näin menettelee on rikoksesta epäillyn oikeusturva huomioon ottaen perusteltua pääsääntöisesti edellyttää, että syyt poikkeamiselle ilmoitetaan tuomioistuimen ratkaisussa.

Kriminaalihuoltoyhdistys on A:sta antamassaan lausunnossa todennut, että A on ollut erittäin motivoitunut yhdyskuntapalveluun ja että hän on antanut siihen suostumuksensa. Lausunnon mukaan A soveltuu yhdyskuntapalveluun, mutta tarvitsee ehdottomasti tukitoimenpiteitä päihdeongelmansa vuoksi.

Käräjäoikeus, jossa A:n yhdyskuntapalveluun soveltuvuutta koskeva selvitys on esitetty ja jossa A on antanut suostumuksensa yhdyskuntapalveluun, ei ole tuomiossaan lausunut yhdyskuntapalvelusta. A:n vaadittua valituksessaan hovioikeuteen, että hänelle vankeusrangaistuksen sijasta määrätään rangaistukseksi yhdyskuntapalvelua, hovioikeus on tuomiossaan katsonut, ettei A:n voida olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta. Hovioikeus ei ole ilmoittanut perusteita, joilla se on päätynyt ratkaisuunsa. Edellä kerrotut soveltuvuusselvityksen tekemiseen ja rikoksesta epäillyn oikeussuojaan liittyvät seikat huomioon ottaen alempien oikeuksien menettelyä ei voida pitää asianmukaisena.

Mainittua arviointia tukee vielä se, että A:lle on käräjäoikeuden tuomion jälkeen määrätty eräistä sen jälkeen tehdyistä rikoksista yhteisen 75 päivän vankeusrangaistuksen sijasta 75 tuntia yhdyskuntapalvelua, josta hän on suoriutunut.

Edellä olevan mukaan A:lle voidaan hovioikeuden hänelle tuomitseman vankeusrangaistuksen sijasta määrätä yhdyskuntapalvelua.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan. A:lle määrätään hovioikeuden hänelle tuomitseman 5 kuukauden vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 140 tuntia.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Halme sekä lautamiehet Honkanen, Kivimäki ja Porri.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pasila, Kurri ja Varpila. Esittelijä Anna-Kaisa Marski.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riihelä, Tulenheimo-Takki, Krook ja Palaja sekä ylimääräinen oikeusneuvos Vuori. Esittelijä Kari Vesanen.

---

[SV]

Kriminalvårdsföreningen hade i en utredning som avses i 2 § förordningen om försöksverksamhet med samhällstjänst uttalat, att svaranden hade samtyckt till att utföra samhällstjänst samt att han varit synnerligen motiverad och även var lämplig för sådan tjänstgöring, men behövde stödåtgärder på grund av sina rusmedelsproblem. De lägre instanserna hade inte yttrat sig om varför svaranden, som dömdes till ett 5 månaders ovillkorligt fängelsestraff, inte i strid med utlåtandet kunde antas klara av samhällstjänsten.

Emedan det i ärendet inte hade framkommit omständigheter, som skulle ha utgjort hinder för att döma till samhällstjänst, dömdes svaranden till samhällstjänst i stället för fängelse.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.