Supreme Court allows creditors to raise a set-off defense in a separate objection hearing regarding a disputed claim.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland allowed creditors to raise a set-off defense in a separate objection hearing regarding a disputed claim, despite the primary supervision proceeding not having been contested on that ground. The creditors argued they could rely on a set-off basis discovered only during the objection proceedings, while the court noted the absence of specific procedural rules for such hearings in the applicable bankruptcy law. Consequently, the court held that general civil procedure rules applied, permitting the creditors to examine their set-off claims and remanding the case for further examination.
Legislator headnote
AI generatedL om återvinning till konkursbo 23 §; L om återvinning till konkursbo 24 § 1 mom: Creditors in a separate objection hearing regarding a disputed claim may raise a set-off defense even if the supervision was not contested on that ground, as general civil procedure rules apply in the absence of specific bankruptcy procedural rules.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ään.
Konkurssivelkojat olivat riitauttaneet erään valvonnan vetoamatta takaisinsaantiperusteeseen. Konkurssituomioistuin osoitti valvonnan riitaisena eri oikeudenkäyntiin. Velkojat kiistivät saatavan valvoneen velkojan kanteen vetoamalla takaisinsaantiperusteeseen. Velkojat saivat oikeudenkäynnissä vedota kanteen kiistämisen tueksi sellaiseen takaisinsaantiperusteeseen, josta he olivat saaneet tiedon vasta tuossa oikeudenkäynnissä. Takaisinsaantiperusteeseen oli vedottava takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 24 §:ssä säädetyssä takaisinsaantikanteen kolmen kuukauden määräajassa.
TakSL 23 §
TakSL 24 § 1 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa
Eläketurvakeskus lausui Automaailma Oy:n, Porvoon Automaailma Oy:n, Autonovo Oy:n, Hantec Oy:n, Novera-Yhtymä Oy:n, Osuuskunta Hankkijan ja Turun Automaailma Oy:n konkurssipesille 17.3.1993 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla seuraavaa.
Automaailma Oy oli asetettu konkurssiin 20.7.1992. Eläketurvakeskus oli valvonut konkurssissa 19.10.1992 toimitetussa valvonnassa vastuuvajauksen maksuluottovakuutusten nro 559/1, 542/1, 543/1, 544/1, 558/1, 557/1, 545/1, 546/1, 555/1, 547/1, 556/1 ja 548/1 perusteella suoritustilassa olevalle Novera-Yhtymän Eläkesäätiö s.r:lle olevaa vastuuvajausta, jonka maksamisesta Eläketurvakeskus oli vastuussa, kunkin maksuluottovakuutuksen perusteella enimmäismäärän 1 000 000 markkaa korkoineen etuoikeusasetuksen 4 a §:n 2 momentin mukaisella etuoikeudella. Valvottujen saatavien osalta Eläketurvakeskus oli valvontakirjelmässä lausunut muun muassa seuraavaa.
"Eläketurvakeskus on myöntänyt Automaailma Oy:lle työntekijäin eläkelain 13 §:n mukaisen vastuuvajauksen maksuluottovakuutuksen nro 429/1 Automaailma Oy:n NoveraYhtymän Eläkesäätiö s.r:ltä, suoritustilassa, olevan vastuuvajauksen maksamisen vakuudeksi.
Vastuuvajauksen maksuluottovakuutusehtojen 11 §:n mukaan säätiöön kuuluvalle yhtiölle, joka on tai on ollut säätiöön kuuluvan toisen yhtiön emoyhtiö, syntyy vakuutuskirjan allekirjoittamisella velvollisuus suorittaa Eläketurvakeskukselle muiden säätiön piirissä toimivien tytäryhtiöittensä vastuuvajauksen määrä. Automaailma Oy:n Novera-Yhtymän Eläkesäätiö s.r:n piiriin kuuluvat tytäryhtiöt ovat (vastuuvajauksen maksuluottovakuutusnumero suluissa): Novo-Auto Oy (559/1), Porvoon Automaailma Oy (542/1), Turun Automaailma Oy (543/1), Mikkelin Automaailma Oy (544/1), Porin Automaailma Oy (558/1), Novotam Oy, aik. Tampereen Automaailma Oy (557/1), Espoon Automarket Oy (545/1), Kuopion Automaailma Oy (546/1), Kokkolan Automaailma Oy (555/1), Vaasan Automaailma Oy (547/1), Ylivieskan Automaailma Oy (556/1) ja Rovaniemen Automaailma Oy (548/1)."
Eläketurvakeskus oli pidättänyt oikeuden näyttää saatavansa ja niiden etuoikeuden toteen eri oikeudenkäynnissä.
Porvoon Automaailma Oy:n, Autonovo Oy:n, Hantec Oy:n, Novera-Yhtymä Oy:n, Osuuskunta Hankkijan ja Turun Automaailma Oy:n konkurssipesät Automaailma Oy:n velkojina olivat riitauttaneet valvonnan sillä perusteella, etteivät saatavat kuuluneet Automaailma Oy:n konkurssipesän varoista maksettaviksi, vaan velallinen oli jokin muu konserniin kuuluva yhtiö. Valvonta-asiakirjoihin liitetyt luottovakuutuskirjat oli osoitettu jollekin muulle "automaailma konserniin" kuuluvalle yhtiölle eivätkä ne näin ollen kuuluneet Automaailma Oy:n velkoihin. Valvonta-asiakirjoissa ei ollut selvitystä siitä, että kyseiset saatavat kuuluisivat Automaailma Oy:n maksettaviksi. Lisäksi valvonta oli kiistetty vaadittujen etuoikeuksien osalta.
Helsingin raastuvanoikeus oli 21.12.1992 antamassaan, tältä osalta lainvoiman saaneessa konkurssituomiossa osoittanut velkojan, jonka saatava oli riitautettu, hänen varaamansa oikeuden mukaisesti eri oikeudenkäynnissä näyttämään saamisensa toteen.
Eläketurvakeskus vaati valvontakirjelmässä esittämillään perusteilla, että edellä selostetut sen valvomat saatavat vahvistetaan maksettaviksi Automaailma Oy:n konkurssipesän varoista etuoikeusasetuksen 4 a §:n 2 momentin mukaisin etuoikeuksin sen suuruisina kuin ne lainvoimaisin hallinto- tai eläkepäätöksin vahvistetaan, kuitenkin enintään valvotun suuruisina.
Vastaus
Automaailma Oy:n konkurssipesä sekä Porvoon Automaailma Oy:n, Autonovo Oy:n, Hantec Oy:n, Novera-Yhtymä Oy:n, Osuuskunta Hankkijan ja Turun Automaailma Oy:n konkurssipesät vaativat kanteen hylkäämistä ja lausuivat 22.9.1993 pidetyssä raastuvanoikeuden istunnossa muun muassa, että Eläketurvakeskuksen vasta 14.7.1993 pidetyssä raastuvanoikeuden istunnossa esittämistä vakuutusasiakirjoista ilmeni Eläketurvakeskuksen nyt kysymyksessä olevasta, Automaailma Oy:n tytäryhtiöittensä vastuuvajaukseen perustuvasta valvonnasta seuraavaa:
Raastuvanoikeuden päätös 17.11.1993
Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 23 §:n mukaan takaisinsaantia saivat vaatia uskotut miehet, toimitsijamiehet sekä velkoja, joka oli valvonut saatavansa konkurssissa. Sama koski muita tämän lain nojalla konkurssipesän puolesta tehtäviä vaatimuksia. Takaisinsaantia vaadittiin nostamalla kanne tuomioistuimessa tai tekemällä muistutus valvontaa vastaan. Uskotut miehet ja toimitsijamiehet voivat vaatia takaisinsaantia myös tekemällä väitteen konkurssipesään kohdistettua muuta vaatimusta vastaan. Lain 24 §:n mukaan takaisinsaantikanne oli pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa paikalletulopäivästä. Kanne voitiin kuitenkin panna vireille vielä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun konkurssipesä havaitsi takaisinsaannin perusteen tai sen olisi pitänyt se havaita.
Eläketurvakeskuksen kanne perustui siihen, että Porvoon Automaailma Oy:n, Autonovo Oy:n, Hantec Oy:n, NoveraYhtymä Oy:n, Osuuskunta Hankkijan ja Turun Automaailma Oy:n konkurssipesät olivat riitauttaneet Eläketurvakeskuksen valvonnan, koska valvonta-asiakirjoissa olevat luottovakuutuskirjat oli osoitettu jollekin muulle Automaailma-konserniin kuuluvalle yhtiölle eivätkä ne näin ollen kuuluneet Automaailma Oy:n velkoihin ja koska valvonta-asiakirjoissa ei ollut ollut selvitystä siitä, että kyseiset saatavat kuuluisivat Automaailma Oy:n maksettaviksi. Lisäksi valvonta oli kiistetty vaaditun etuoikeuden osalta. Porvoon Automaailma Oy:n, Autonovo Oy:n, Hantec Oy:n, Novera-Yhtymä Oy:n, Osuuskunta Hankkijan ja Turun Automaailma Oy:n konkurssipesät eivät siten olleet tehneet muistutusta takaisinsaannista kyseistä valvontaa vastaan.
Raastuvanoikeus katsoi, että Automaailma Oy:n konkurssipesä oli viimeistään nyt kysymyksessä olevassa oikeudenkäynnissä 14.7.1993 saanut tiedon takaisinsaannin perusteesta. Automaailma Oy:n konkurssipesä ei ollut kuitenkaan pannut vireille takaisinsaantikannetta Eläketurvakeskusta vastaan. Konkurssipesän toimitsijamies ei voinut vaatia takaisinsaantia vain tekemällä siitä väitteen riitautetun saatavan vahvistamista koskevassa oikeudenkäynnissä, kun takaisinsaannista ei ollut tehty muistutusta konkurssioikeudenkäynnissä. Raastuvanoikeus jätti sen vuoksi tutkimatta Automaailma Oy:n ja sen myötäpuolten tekemän väitteen siitä, että Automaailma Oy:n ja Eläketurvakeskuksen välillä tehty, Automaailma Oy:n 24.4.1992 allekirjoittama maksuluottovakuutuskirja oikeustoimena peräytyisi kokonaan.
Näillä perusteilla raastuvanoikeus vahvisti, että Automaailma Oy:n konkurssipesän varoista oli suoritettava Eläketurvakeskukselle etuoikeusasetuksen 4 a §:n 2 momentin mukaisin etuoikeuksin vastuuvajauksen maksuluottovakuutusten nro 559/1, 542/1, 543/1, 544/1, 558/1, 557/1, 545/1, 546/1, 555/1, 547/1, 556/1 ja 548/1 perusteella suoritustilassa olevan Novera-Yhtymän Eläkesäätiö s.r:n vastuuvajausta, josta Eläketurvakeskus oli vastuussa, kunkin maksuluottovakuutuksen osalta enintään 1 000 000 markkaa korkoineen.
Helsingin hovioikeuden tuomio 8.3.1995
Näillä ja muutoin raastuvanoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla hovioikeus pysytti raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 28.6.1995. Automaailma Oy:n konkurssipesä ja sen myötäpuolet ovat vaatineet, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja oikeustoimen peräytymistä koskevat väitteet tutkitaan sekä Eläketurvakeskuksen valvonta kanteessa mainituilta osilta hylätään taikka että asia palautetaan hovioikeuteen tai raastuvanoikeuden sijaan tulleeseen Helsingin käräjäoikeuteen.
Vakuutusosakeyhtiö Garantia, jolle Eläketurvakeskuksen luottovakuutuskanta on siirtynyt, on antanut Eläketurvakeskukselta pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 11.6.1996
Käsittelyratkaisu
Automaailma Oy:n konkurssipesä ja sen myötäpuolet ovat vaatineet, että Eläketurvakeskuksen valvonta hylätään kanteessa mainituilta osilta muun muassa myös sillä perusteella, ettei valvontakirjelmä ollut täyttänyt konkurssisäännön muotomääräyksiä.
Konkurssituomioon tyytymättömän velkojan olisi tältä osalta pitänyt hakea muutosta konkurssituomioon. Riitautettua saamista koskevassa oikeudenkäynnissä ei voida enää tutkia, onko valvonta suoritettu laissa säädetyllä tavalla. Sen vuoksi valvonnan muotomääräyksiin perustuva vaatimus Eläketurvakeskuksen valvonnan hylkäämisestä jätetään tutkimatta.
Pääasia
Perustelut
Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 23 §:n mukaan takaisinsaantia saavat vaatia uskotut miehet, toimitsijamiehet sekä velkoja, joka on valvonut saatavansa konkurssissa. Takaisinsaantia vaaditaan nostamalla kanne tuomioistuimessa tai tekemällä muistutus valvontaa vastaan. Uskotut miehet ja toimitsijamiehet voivat vaatia takaisinsaantia myös tekemällä väitteen konkurssipesään kohdistettua muuta vaatimusta vastaan. Lain 24 §:n 1 momentin mukaan takaisinsaantikanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa paikalletulopäivästä. Kanne voidaan kuitenkin panna vireille vielä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun konkurssipesä havaitsi takaisinsaannin perusteen tai sen olisi pitänyt se havaita.
Eläketurvakeskuksen valvontaa ei ollut riitautettu takaisinsaantiperusteella. Raastuvanoikeuden osoitettua Eläketurvakeskuksen näyttämään toteen muulla perusteella riitaiseksi tulleen valvonnan eri oikeudenkäynnissä Automaailma Oy:n konkurssipesä sekä Porvoon Automaailma Oy:n, Autonovo Oy:n, Hantec Oy:n, Novera-Yhtymä Oy:n, Osuuskunta Hankkijan ja Turun Automaailma Oy:n konkurssipesät ovat riitautettua saamista koskevassa oikeudenkäynnissä vastaajina vedonneet takaisinsaantiperusteisiin.
Eläketurvakeskuksen valvontakirjelmän liitteenä ei ole ollut 24.4.1992 tehdyn vastuuvajauksen maksuluottovakuutuskirjan ehtoa, johon Eläketurvakeskus oli perustanut valvomansa emoyhtiön Automaailma Oy:n vastuun tytäryhtiöiden vastuuvajauksista. Tiedon takaisinsaantiperusteesta Automaailma Oy:n konkurssipesä ja muistutuksen tehneet velkojat ovat saaneet vasta tässä oikeudenkäynnissä, kun Eläketurvakeskus 14.7.1993 on esittänyt 28.3.1988 tehdyn vastuuvajauksen maksuluottovakuutuskirjan, josta ilmeni, että Automaailma Oy:n vastuu ei ennen 24.4.1992 ollut ulottunut tytäryhtiöiden vastuuvajauksiin. Tämän vuoksi Automaailma Oy:n konkurssipesä ja velkojat ovat heidän muistutuksestaan riitaiseksi tullutta saamista koskevassa oikeudenkäynnissä voineet vedota takaisinsaantiperusteeseen. Vetoaminen on tapahtunut 22.9.1993 eli takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 24 §:n 1 momentissa säädetyn kolmen kuukauden määräajan kuluessa siitä kun konkurssipesä ja velkojat olivat saaneet tiedon takaisinsaantiperusteesta.
Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että raastuvanoikeuden ja hovioikeuden olisi pitänyt tutkia muistutuksen tehneiden velkojien ja Automaailma Oy:n konkurssipesän takaisinsaantiväitteet. Tämän vuoksi asia on palautettava raastuvanoikeuden sijaan tulleeseen Helsingin käräjäoikeuteen.
Päätöslauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan Helsingin käräjäoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen.
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Virkaa toimittava vanhempi oikeussihteeri Hyvärinen, jonka mietintö oli käsittelyratkaisun ja pääasiaratkaisun päätöslauselman osalta Korkeimman oikeuden päätöksen mukainen, esitti pääasiaratkaisun perustelujen osalta seuraavan mietinnön.
Porvoon Automaailma Oy:n, Autonovo Oy:n, Hantec Oy:n, Novera-Yhtymä Oy:n, Osuuskunta Hankkijan ja Turun Automaailma Oy:n konkurssipesät eivät ole riitauttaneet Eläketurvakeskuksen valvontaa takaisinsaantiperusteella. Raastuvanoikeuden osoitettua Eläketurvakeskuksen näyttämään muulla perusteella riitaiseksi tulleen valvonnan toteen eri oikeudenkäynnissä sanotut velkojat ja Automaailma Oy:n konkurssipesä ovat riitautetun saatavan vahvistamista koskevassa oikeudenkäynnissä kiistäessään kanteen vedonneet takaisinsaantiperusteisiin ja vaatineet tällä perusteella Eläketurvakeskuksen kanteen hylkäämistä.
Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 23 §:ssä ovat säännökset takaisinsaannin vaatimisesta. Sen mukaan takaisinsaantia saavat vaatia uskotut miehet, toimitsijamiehet sekä velkoja, joka on valvonut saatavansa konkurssissa. Takaisinsaantia vaaditaan nostamalla kanne tuomioistuimessa tai tekemällä muistutus valvontaa vastaan. Säännöksen mukaan uskotut miehet ja toimitsijamiehet voivat vaatia takaisinsaantia myös tekemällä väitteen konkurssipesään kohdistettua muuta vaatimusta vastaan. Pelkästään tästä ei kuitenkaan voida päätellä, ettei takaisinsaantiin oikeutettu velkojakin saisi puolustautua häneen kohdistettua kannetta vastaan takaisinsaantia koskevalla väitteellä.
Nyt kysymyksessä olevassa asiassa sovellettavat konkurssisäännön säännökset ovat saatavan valvonnasta 24 §:ssä (37/1895), muistutuksen tekemisestä konkurssissa valvottua saatavaa vastaan 35 §:ssä (31/1868) ja muistutuksen johdosta riitaiseksi tulleen valvonnan osoittamisesta eri oikeudenkäyntiin 96 §:ssä (31/1868). Konkurssisäännössä, sellaisena kuin se oli voimassa ennen 1.12.1993 voimaan tullutta lainmuutosta, ei ollut säännöksiä asian käsittelyjärjestyksestä riitautettua saamista koskevassa oikeudenkäynnissä.
Riitautettua saamista koskevassa oikeudenkäynnissä jatketaan konkurssioikeudenkäynnissä riitautetun saatavan käsittelyä. Kun nyt sovellettavassa konkurssisäännössä ei ole erityissäännöksiä menettelystä tällaisessa oikeudenkäynnissä, riitautetun saatavan käsittelyyn on sovellettava oikeudenkäymiskaaren riita-asioita koskevia säännöksiä sellaisina kuin ne olivat voimassa ennen 1.12.1993 voimaan tullutta lainmuutosta, ellei asian konkurssioikeudellisista erityispiirteistä muuta johdu.
Automaailma Oy:n konkurssipesä ja raastuvanoikeudessa vastaajina olleet velkojat ovat siten olleet oikeutettuja Eläketurvakeskuksen niitä vastaan ajamassa, riitautettua saamista koskevassa oikeudenkäynnissä vetoamaan takaisinsaantiperusteisiin kanteen hylkäämiseksi, vaikka valvontaa ei ollut riitautettu takaisinsaantiperusteella eikä takaisinsaantikannetta nostettu. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsonee, että edellä mainittujen velkojien ja Automaailma Oy:n konkurssipesän takaisinsaantiväitteet tulee tutkia. Kun raastuvanoikeus ja hovioikeus eivät ole käsitelleet takaisinsaantiväitteitä, asia on palautettava raastuvanoikeuden sijaan tulleeseen Helsingin käräjäoikeuteen.
Näillä perusteilla esitän päätöslauselmaksi Korkeimman oikeuden ratkaisuksi tulleen päätöslauselman.
Oikeusneuvos Kivinen: Hyväksyn mietinnön.
Oikeusneuvos Suhonen: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Kivinen.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Haltia, Lähdevuori ja Nikolainen. Esittelijä Elina Pirilä.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lindholm, Taipale, Suhnen (eri mieltä), Tulokas ja Kivinen (eri mieltä). Esittelijä Anna-Liisa Hyvärinen (mietintö).
---
[SV]
Omröstn.
Konkursborgenärerna hade bestridit en bevakning utan åberopande av en återvinningsgrund. Konkursdomstolen anvisade bevakningen såsom tvistig till en särskild rättegång. Borgenärerna bestred käromålet, som den borgenär som hade bevakat fordran hade väckt, med åberopande av en återvinningsgrund. Borgenärerna hade rätt att till stöd för sitt bestridande av käromålet åberopa en sådan återvinningsgrund som blivit känd för dem först under rättegången. Återvinningsgrunden skulle åberopas inom den tid av tre månader inom vilken talan om återvinning skall väckas enligt 24 § lagen om återvinning till konkursbo.
L om återvinning till konkursbo 23 §
L om återvinning till konkursbo 24 § 1 mom
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.