Supreme Court allows parental support for 18+ child's education including living costs if reasonable.

Isä velvoitettiin osaltaan vastaamaan äitinsä luona asuvan lukiossa opiskelevan lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista senkin jälkeen, kun lapsi oli täyttänyt 18 vuotta. Koulutuskustannuksiin luettiin suoranaisten opintomenojen lisäksi myös koulutuksen aikaiset elinkustannukset.

Ks.

KKO:1997:173

ElatusL 3 § 2 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Lahden käräjäoikeudessa

Tämän vuoksi A vaati, että B velvoitetaan suorittamaan hänelle koulutusavustusta 1 200 markkaa kuukaudessa 1.8.1994 lukien kuukausittain etukäteen siihen saakka, kunnes hänen koulunkäyntinsä lukiossa päättyi.

Vastaus

B kiisti esitetyt vaatimukset. Hän oli huolehtinut elatusvelvollisuudestaan poikkeuksellisen hyvin siihen saakka, kun A oli täyttänyt 18 vuotta, jolloin lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan pääsäännön mukaan päättyi. Lukion käyminen aiheutti vain vähäisiä kustannuksia eikä lukion kestoaika ollut kovin pitkä. A pystyi saamallaan opintotuella itse vastaamaan lukion käymisestä aiheutuvista kustannuksista. B:n ja C:n tulot olivat suunnilleen yhtä suuret. B:n elatusvastuu oli lisääntynyt hänen avioliitossaan 8.7.1987 syntyneen lapsen vuoksi.

Käräjäoikeuden tuomio 27.1.1995

A:lle aiheutui kustannuksia lukion käymisestä lukuvuonna 1994-1995 oppikirjojen osalta yhteensä 1 605 markkaa ja matkakuluina 200 markkaa kuukaudessa. Lukiossa ei peritty lukukausimaksuja ja oppilailla oli päivittäin ilmainen ruokailu. Koulutuksesta ei siten aiheutunut merkittäviä kustannuksia. Kustannusten kattamiseen A oli lisäksi saanut opintotukea ajalta 5.9.1994 - 4.5.1995 4 500 markkaa.

C:n kuukausitulot olivat noin 9 700 markkaa. Hän omisti kolme huonetta, keittiön ja saunan käsittävän asunnon, josta hänellä oli asuntolainaa 149 000 markkaa. B:n kuukausiansiot olivat 9 200 markkaa. Hänellä ei ollut verotettavaa omaisuutta eikä velkoja. Hänen vaimollaan oli vuonna 1993 verotettavaa omaisuutta 231 648 markkaa ja velkoja 273 856 markkaa. Esitetyn selvityksen perusteella B:n maksukykyä ei voitu pitää niin hyvänä, että hän kohtuudella olisi velvollinen maksamaan A:lle koulutusavustusta.

Näillä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi kanteen.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 12.7.1995

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A saattoi jutun, on lausunut, että koulutuksen laadun ja kestoajan sekä A:n vanhempien taloudellisista oloista esitetyn selvityksen perusteella oli kohtuullista velvoittaa B osallistumaan A:n koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Tämän vuoksi hovioikeus on velvoittanut B:n suorittamaan A:lle koulutusavustusta 650 markkaa kuukaudessa kanteen vireilletulosta 8.11.1994 lukien niiltä kuukausilta, jolloin A opiskeli lukiossa ja enintään 31.5.1996 saakka.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

B:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan hän vaati kanteen hylkäämistä.

A vastasi valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 25.1.1996

Perustelut

Lapsen elatuksesta annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan mainitun lainkohdan mukaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista. Lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 90/1974 vp s. 49) on todettu, että nuoren henkilön mahdollisuudet rahoittaa koulutuksensa ja opintonsa turvaamatta vanhempiensa taloudelliseen tukeen ovat viime vuosina olennaisesti lisääntyneet. Esityksessä on lausuttu, että useimmissa tapauksissa on pidettävä kohtuullisena, että nuori henkilö pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan rahoittamaan opintonsa itse, esimerkiksi yhteiskunnan varoista tuetun luottorahoituksen avulla.

Koulutuskustannukset, joihin 18 vuotta 17.5.1994 täyttänyt A on vaatinut B:a osallistumaan, ovat lukion kahden viimeisen luokan oppimäärän suorittamisesta lukuvuosina 1994-95 ja 1995-96 aiheutuvia kustannuksia. Laissa käytetty ilmaisu "lapsen koulutuksesta aiheutuvat kustannukset" voidaan ymmärtää niinkin suppeasti, että se käsittää vain suoranaiset opintomenot. Korkein oikeus pitää kuitenkin perustellumpana ymmärtää ilmaisu siten, että se käsittää ne kustannukset, joista on vastattava, jotta kulloinkin kysymyksessä oleva koulutus kävisi mahdolliseksi. Näin ollen koulutuskustannuksiin on varsinaisten opintomenojen lisäksi luettava myös koulutuksen aikaiset elinkustannukset, sikäli kuin koulutuksesta johtuu, ettei niitä voida esimerkiksi työnteolla rahoittaa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Halme.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Hoppu, Ikävalko ja Varpila. Esittelijä Anna-Kaisa Marski.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Taipale, Ralos, Tulokas ja Hidén. Esittelijä Mirja-Leena Nurmi.

---

[SV]

Barnet bodde hos sin mor och var elev i ett gymnasium. Fadern ålades att svara för kostnaderna som föranleddes av barnets utbildning även efter det att barnet fyllt aderton år. I utbildningskostnaderna inbegreps utöver de direkta studieutgifterna även levnadskostnaderna under utbildningstiden.

L om underhåll för barn 3 § 2 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.