Supreme Court rejects appeal to change trial court reasoning on arson charges due to lack of legal necessity.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court dismissed A and B's appeals seeking to alter the trial court's reasoning regarding the arson charges against them. Although the lower court found the fire was not caused by natural means or a third party, it could not identify which spouse ignited it, leading to the dismissal of the charges. The Supreme Court ruled that the reasoning lacked legal necessity because the final verdict was not appealed, and the statements would not bind future insurance proceedings. Consequently, the court held that the reasoning could not be changed without a specific legal interest.
Legislator headnote
AI generateds. 37 of the Code of Judicial Procedure; The reasoning of a judgment is not subject to appeal unless the appellant demonstrates a specific legal interest or sufficient cause for its alteration, as the reasoning does not bind future proceedings when the final verdict remains unchallenged.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Käräjäoikeus oli hylännyt A:ta ja B:tä vastaan ajetut syytteet heidän omakotitalonsa tahallisesta sytyttämisestä tuleen sillä perusteella, että oli jäänyt näyttämättä kumpi heistä oli tehnyt teon. Käräjäoikeus oli tuomion perusteluissa lausunut, ettei tulipalo ollut syttynyt ns. luonnollisesta syystä eikä kukaan ulkopuolinenkaan ollut sytyttänyt paloa. Kysymys A:n ja B:n oikeudesta hakea muutosta tuomion perusteluihin ottaen huomioon niiden vaikutus heidän asemaansa myöhemmin mahdollisesti vireille pantavassa vakuutuskorvausta koskevassa oikeudenkäynnissä.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Syytteet Kauhajoen käräjäoikeudessa
Virallinen syyttäjä vaati A:n tuomitsemista rangaistukseen murhapoltosta sen johdosta, että A oli 16. -17.10.1993 välisenä yönä vähän ennen puoltayötä Teuvalla tahallaan sytyttänyt tuleen hänen sekä aviopuolisonsa B:n yhteisenä asuntonaan käyttämän omakotitalon, jossa molemmat tuolloin myös oleskelivat. Tulipalossa omakotitalo oli vaurioitunut pahoin ja B oli saanut vammoja, joita ei voitu pitää vähäisinä.
A puolestaan samassa oikeudenkäynnissä vaati B:n tuomitsemista rangaistukseen siitä, että B oli tahallaan sytyttänyt tuleen syytteessä mainitun omakotitalon siinä mainittuna ajankohtana.
Käräjäoikeuden tuomio 9.11.1994
Käräjäoikeus on katsonut selvitetyksi, ettei A:n ja B:n omakotitalon tuhonnut tulipalo ollut syttynyt niin sanotusta luonnollisesta syystä, eikä paloa myöskään ollut sytyttänyt kukaan ulkopuolinen, tuntemattomaksi jäänyt henkilö, vaan että joko A tai B on tahallaan sytyttänyt puolisoiden yhteisen asunnon ja kodin tuleen. Koska selvää ja riidatonta näyttöä tulen sytyttäjän henkilöllisyydestä ei ole voitu esittää, käräjäoikeus hylkäsi syytteet.
Vaasan hovioikeuden tuomio 25.8.1995
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 22.11.1995. A ja B ovat kumpikin erikseen muutoksenhakemuksissaan vaatineet, että heidän hovioikeudelle tekemissään valituksissa esittämänsä vaatimukset käräjäoikeuden tuomion perustelujen muuttamisesta tutkitaan ja että perusteluista poistetaan lausumat siitä, että tulipalo ei ole voinut syttyä luonnollisesta syystä eikä tulipaloa ole voinut sytyttää ulkopuolinen, vaan sen on sytyttänyt joko A tai B.
A ja B ovat antaneet heiltä pyydetyt vastaukset.
Virallinen syyttäjä ei ole käyttänyt hyväkseen hänelle varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 28.10.1996
Perustelut
Kuten hovioikeus on todennut, A ja B eivät ole hakeneet muutosta käräjäoikeuden tuomion lopputulokseen. He ovat valituksissaan vaatineet vain käräjäoikeuden tuomion perusteluiden muuttamista.
Muutoksenhaun kieltävä pääsääntö ei ole ehdoton. Siitä on oikeuskäytännössä (esimerkiksi KKO 1961 II 151, 1969 II 56, 1982 II 17) poikettu, milloin muutoksenhakija poikkeuksellisesti on pystynyt näyttämään, että hänellä on ollut oikeudellinen tarve tai muutoin riittävä aihe saada perusteluissa oleva lausuma muutetuksi tai kumotuksi.
Myöhemmin mahdollisesti vireille pantavassa vakuutuskorvausta koskevassa asiassa, jossa asianosaisina ovat vakuutussopimuksen osapuolet ja jossa korvauskysymys ratkaistaan heitä sitovasti, A:ta ja B:tä vastaan ajetun rikosasian tuomiolla ja sen perusteluilla ei ole oikeusvoimaa eikä myöskään sitovaa todistusvaikutusta. Se, että niillä saattaa olla sellaisessa oikeudenkäynnissä merkitystä todisteena, ei ole riittävä syy saada tuomion perusteluja muutetuksi.
A ja B eivät ole esittäneet muutakaan sellaista syytä, että heidän yksinomaan käräjäoikeuden tuomion perusteluihin kohdistuvat valituksensa tulisi tutkia.
Tämän vuoksi Korkein oikeus on näillä ja hovioikeuden lausumilla perusteilla ratkaissut asian päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.
Päätöslauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Asian on ratkaissut laamanni Ahola.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Kivimäki, Rajalahti ja Latvala. Esittelijä Heikki Rautiola.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Haarmann, Taiple, Tulokas ja Hidén. Esittelijä Kalle Malmivirta.
---
[SV]
A och B hade åtalats för att uppsåtligen ha antänt sitt bostadshus. Åtalen förkastades då det inte styrkts vem av dem som hade utfört gärningen. Tingsrätten hade i domskälen uttalat att eldsvådan inte hade uppkommit av sk. naturliga orsaker och att ingen utomstående hade anlagt branden. Fråga om A:s och B:s rätt att söka ändring i domskälen med beaktande av den betydelse dessa kunde ha i en eventuell rättegång om rätt till försäkringsersättning.
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.