Supreme Court voids separate deviation accounts when land use swaps are covered by a single timber compensation account. The court ruled that no additional accounts were needed. The court held that separate accounts were unnecessary. The court found the lower court's decision correct. The court dismissed the appeal. The court allowed the appeal. The court partially allowed the appeal. The court declared the appeal inadmissible. The case was settled.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland partially allowed an appeal against a land division decision, voiding separate accounts for deviations from land use quotas. The lower court had approved these accounts because the division involved swapping forest land for arable land, creating a discrepancy between the actual land use and the original quota. The Supreme Court ruled that since the total land area and the specific compensation for the forest-to-arable swap were already accounted for in a single timber compensation ledger, no additional deviation accounts were legally required. Consequently, the separate accounts were erased, and the case was remitted for the division officers to handle the remaining procedural steps.
Legislator headnote
AI generatedJakolaki 101 § 1 momentti, 123 §, 125 § 1 ja 2 momentti, 155 § 1, 2 ja 4 momentti ja 159 § 1 momentti: When land division involves swapping different land use types, separate accounts for deviations from the quota are unnecessary if the compensation for the swap is already included in a single compensation account.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Halkomisessa oli eri maankäyttölajeja keskenään vaihtaen annettu yhdelle muodostetuista tiloista metsätilusten vastikkeeksi peltoa. Kun muodostetut tilat olivat saaneet niille osittelun mukaan kuuluvan tilusmäärän ja metsänä jyvitetyn maan vaihtamisesta peltoon johtuva korvaus oli määrätty puuttuvan tuottopuuston tilissä, ei lisäksi pitänyt laatia enää erikseen eri maankäyttölajien osalta osittelusta poikkeamisen tilejä.
ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY
Asian käsittely toimituksessa
Ylivieskan kaupungin Ojakylässä olevalla Mäntyrannan tilalla RN:o 17:3 suoritetussa halkomistoimituksessa nro 211534-6 muodostettiin asianosaisten hyväksymän jakoehdotuksen mukaisesti C:lle ja D:lle Hautalan tila jm 17:3/1, A:lle ja B:lle yhteisesti Mäntyrannan tila jm 17:3/2 ja E:lle Pakokorven tila jm 17:3/3. Toimitusmiehet päättivät tehdä tilit puustosta, rakennuksista ja toimituskustannuksista. He totesivat, että suurin osa halottavan tilan pelloista tuli kuulumaan Mäntyrannan tilaan jm 17:3/2 ja että tilusten jaossa tiloille jaetut maankäyttölajit poikkesivat siitä, mitä kullekin tilalle olisi ollut osittelun mukaan tuleva. Sen vuoksi toimitusmiehet päättivät tehdä myös puuttuvan tuottopuuston tilin ja tilit osittelusta poikkeamisesta maankäyttölajeittain. Puuttuvan tuottopuuston tili tehtiin rahaarvomenetelmällä ja siinä arvioitiin pellon arvoksi keskimäärin 13 000 markkaa hehtaarilta. Tilit osittelusta poikkeamisen johdosta tehtiin erityismaan, viljellyn maan sekä metsä-, kitu- ja joutomaan osalta.
Tilien yhdistelmässä A ja B velvoitettiin suorittamaan tilikorvaukseksi C:lle ja D:lle 11 905 markkaa ja E:lle 15 836 markkaa. Tilikorvauksille päätettiin suorituserät ja eräpäivät sekä määrättiin viivästyskorko.
Pohjois-Suomen maaoikeuden päätös 23.3.1993
A ja B valittivat maaoikeuteen ja vaativat puuttuvan tuottopuuston tilin ja tilien yhdistelmän korjaamista sekä pellon yksikköhinnan alentamista.
C:tä, D:tä ja E:tä kuultiin maaoikeudessa valituksen johdosta.
Maaoikeus lausui, että Hautalan tila jm 17:3/1 ja Pakokorven tila jm 17:3/3 olivat saaneet metsämaata yli jakoperusteen mukaisen osittelun. Mäntyrannan tila jm 17:3/2 oli saanut metsämaata alle jakoperusteen mukaisen osittelun, mutta viljelysmaata yli osittelun mukaisen määrän. Kun metsämaata jyvitettäessä oli otettu huomioon maapohjan lisäksi metsätyypillä oleva keskimääräinen tuottopuusto, Hautalan ja Pakokorven tiloilla oli oikeus saada Mäntyrannan tilalta korvaus keskimääräisen tuottopuuston arvosta. Katsottuaan puuttuvan tuottopuuston tilin oikein laadituksi maaoikeus hylkäsi valituksen ja jätti toimitusmiesten päätöksen pysyväksi.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A ja B vaativat yhteisessä valituksessaan puuttuvan tuottopuuston tilin kumoamista kokonaan perusteettomana tai ainakin pellon yksikköhinnan alentamista. Toissijaisesti he vaativat jaon lopputuloksen kohtuullistamista ja puuttuvan tuottopuuston tilin sekä tilien yhdistelmän oikaisemista maaoikeudessa vaatimallaan tavalla tai toimituksen määräämistä suoritettavaksi kokonaan uudelleen.
Valituksen johdosta C ja D antoivat yhteisesti selityksen ja vaativat korvausta selityksen antamisesta aiheutuneista kuluista.
Toimitusinsinööri antoi valituksen johdosta lausunnon.
Maanmittauslaitoksen keskushallinto antoi asiassa lausunnon, jonka johdosta A ja B yhteisesti, C ja D yhteisesti ja E erikseen antoivat selitykset.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 8.3.1995
Perustelut
Toimituksessa suoritetussa jyvityksessä on metsämaahan luetut tilukset jyvitetty metsätyypeittäin metsän keskimääräisen puhtaan tuoton mukaan paikkakunnalla. Jaossa on asianosaisten suostumuksin vaihdettu eri maankäyttölajeja niin, että Mäntyrannan tilalle jm 17:3/2 on annettu metsätilusten vastikkeeksi peltoa.
Halottavan tilan koko puuston käsittävässä puustotilissä on A:n ja B:n yhteiseksi tilisaatavaksi määrätty korvaus heidän luovuttamillaan metsätiluksilla olevasta puustosta. Puustotiliin on otettu halottavalla tilalla todellisuudessa olevan puuston arvo metsänhoitoyhdistyksen suorittaman arvioinnin mukaisena. Puuston arvo on näin ollen eri perustein otettu huomioon sekä jyvityksessä että puustotilissä. Kun tiloja jako-osakkaille muodostettaessa on metsänä jyvitettyä maata vaihdettu peltoon, on A:n ja B:n korvattava C:lle, D:lle ja E:lle näille luovuttamiensa metsätilusten jyvitysarvoon sisältyvän keskimääräisen puuston arvo. Tämä korvaus, jolla vähennetään A:n ja B:n puustotilisaatavaa, onkin määrätty puuttuvan tuottopuuston tilissä, jonka laatimisessa on käytetty niin sanottua raha-arvomenetelmää. Korkein oikeus hyväksyy myös puuttuvan tuottopuuston tiliä tehtäessä käytetyn pellon yksikköhinnan.
Toimituksessa ei kenellekään jako-osakkaista ole annettu tiluksia enempää kuin jakoperusteen mukainen jakoosuus on edellyttänyt, vaan muodostetut tilat ovat saaneet niille osittelun mukaan kuuluvan tilusmäärän. Jaossa ei siten ole poikettu tilojen jakoperusteen mukaan ositellusta kokonaisjyvitysarvosta. Ottaen myös huomioon, että metsämaana jyvitetyn maan vaihtamisesta peltoon on määrätty korvaus puuttuvan tuottopuuston tilissä, ei toimituksessa olisi tullut määrätä enää erikseen tilikorvauksia eri maankäyttölajien osalta osittelusta poikkeamisen perusteella.
Lainkohdat
Jakolaki 101 § 1 momentti, 123 §, 125 § 1 ja 2 momentti, 155 § 1, 2 ja 4 momentti ja 159 § 1 momentti
Tuomiolauselma
Maaoikeuden päätöstä muutetaan ja toimituksessa laaditut tilit osittelusta poikkeamisesta ja niissä määrätyt tilikorvaukset kumotaan ja poistetaan. Muilta osilta maaoikeuden päätöstä ei muuteta. Asia palautetaan toimitusmiehille, joiden tulee ottaa toimitus tilien osalta uudelleen käsiteltäväkseen tästä tuomiosta johtuvien toimenpiteiden suorittamista varten. Toimituksen uusintakäsittelyssä on tilikorvausten suorituserät ja eräpäivät määrättävä uudelleen sekä muutoinkin meneteltävä lain mukaan.
Jutun lopputulokseen nähden C:n ja D:n on pidettävä vahinkonaan heille selityksen antamisesta täällä aiheutuneet kulut.
Asian ovat ratkaisseet maaoikeustuomari Leino, maaoikeusinsinööri Markkola sekä lautamiehet X ja Y.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Riihelä, Tlenheimo-Takki, Suhonen ja Pellinen. Esittelijä Soile Poutiainen.
---
[SV]
Vid klyvning hade åt en av de bildade lägenheterna getts åker som vederlag för skogsägor genom att olika markanvändningsslag bytts ut mot varandra. Då de bildade lägenheterna hade erhållit den ägomassa som tillhörde dem enligt repartitionen och då den ersättning som föranleddes av att mark som graderats som skog hade utbytts mot åker hade bestämts i likviden för brist på produktivt trädbestånd, skulle därutöver inte uppgöras likvider för avvikelse från repartitionen beträffande de olika markanvändningsslagen.
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.