Legislator Case Law & Legislation
HD:1995:201 AI generated

Supreme Court allows debt restructuring for guarantor despite lack of personal liability due to insolvency.

Case Number HD:1995:201
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court of Finland allowed a debt restructuring for a guarantor who lacked personal liability but faced severe insolvency. Although the lower courts denied the request because the applicant was only liable as a guarantor on a property mortgage, the Supreme Court found no statutory bar against granting relief in such circumstances. The court ruled that the applicant's inability to repay the debt under a payment plan justified overriding the procedural distinction between personal and guarantor liability.

Legislator headnote

AI generated

L om skuldsanering för privatpersoner 26 §; L om skuldsanering för privatpersoner 73 §; L om skuldsanering för privatpersoner 75 §: A guarantor without personal liability may be granted a debt restructuring if they cannot fulfill the debt under a payment plan, even if a guarantor restructuring would suffice.

Keywords

AI generated
guarantor liability debt restructuring personal insolvency payment plan property mortgage financial hardship supreme court ruling

Cited Legislation

AI generated
L om skuldsanering för privatpersoner 26 §
L om skuldsanering för privatpersoner 26 §
L om skuldsanering för privatpersoner 73 §
L om skuldsanering för privatpersoner 73 §
L om skuldsanering för privatpersoner 75 §
L om skuldsanering för privatpersoner 75 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Velkajärjestelyn hakija ei ollut henkilökohtaisessa vastuussa veloista, mutta hänen yhdessä puolisonsa kanssa omistamansa omakotitalokiinteistö, jolla puolisot asuivat, oli vakuutena vieraasta velasta. Hakijalle voitiin silti vakuusvastuun järjestelyn asemesta myöntää velkajärjestely.

VJL 26 §

VJL 73 §

VJL 75 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Pirkanmaan käräjäoikeuden päätös 11.11.1994

A pyysi käräjäoikeuteen 11.4.1994 saapuneella hakemuksella velkajärjestelyn aloittamista. Hakemuksesta kuitenkin ilmeni, ettei hakija ollut henkilökohtaisesti vastuussa hakemuksessa mainituista veloista. A:n vastuu oli vakuusvastuuta, joka perustui 26.4.1988 päivättyyn yleispanttaussitoumukseen, jolla A oli antanut yhdessä puolisonsa kanssa omistamaansa omakotitalokiinteistöön kiinnitetyn haltijavelkakirjan vakuudeksi hakemuksessa mainittujen saatavien maksamisesta. Näin ollen asiassa ei ollut edellytyksiä yksityishenkilön velkajärjestelyn aloittamiselle. Sen sijaan käräjäoikeus katsoi hakemuksen tarkoittavan myös yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 73 §:ssä mainittua vakuusvastuun järjestelyä. Lausumillaan perusteilla käräjäoikeus katsoi asiassa olevan edellytykset vakuusvastuun järjestelyyn.

Tämän vuoksi käräjäoikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain säännösten nojalla määräsi vakuusvastuun järjestelyn aloitettavaksi ja A:n laatimaan ehdotuksensa mainitun lain 75 §:ssä tarkoitetuksi maksuohjelmaksi.

Turun hovioikeuden tuomio 17.2.1995

A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. A vaati, että hänelle vakuusvastuun järjestelyn asemesta myönnetään velkajärjestely.

Kansallis-Osake-Pankki pantin saajana ei vastannut valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 1.12.1995

Käsittelyratkaisu

A:n määräajan jälkeen toimittama lisäselvitys jätetään huomiotta, koska selvityksen huomioon ottamiseen ei ole oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 18 §:ssä tarkoitettua erityistä syytä.

Pääasia

A on tehnyt puolisonsa kanssa yhteisen velkajärjestelyhakemuksen. Puolisot asuvat yhdessä omistamallaan omakotikiinteistöllä, jonka arvo hakemukseen liitetyn kiinteistönvälittäjän arvion mukaan on 250 000 markkaa. A:lla ei ole henkilökohtaista velkaa, mutta hän on puolisonsa kanssa luovuttanut mainittuun kiinteistöön kiinnitetyn 300 000 markan pääomamääräisen haltijavelkakirjan Kansallis-Osake-Pankille pantiksi pankin eräälle osakeyhtiölle myöntämistä luotoista.

Hakemuksen mukaan A saa vain eläketuloa, jonka määrä ennakonpidätyksen jälkeen on 4 350,57 markkaa kuukaudessa. A:n maksuvara kuukautta kohti on 1 250 markkaa. Puolison vastaava maksuvara on hakemuksen mukaan 753 markkaa.

Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 25 §:n 3 momentista ilmenevästä periaatteesta johtuen asiassa on ensin harkittava, onko A:lla yhdessä puolisonsa kanssa mahdollisuus suorittaa kysymyksessä oleva vakuusvelka vakuusvastuun järjestelyn puitteissa.

Vakuusvastuun järjestelyyn kuuluvasta maksuohjelmasta säädetään yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 75 §:ssä. Pykälässä todetaan, että maksuohjelman mukaan vakuuden asettajan on kyettävä muita sitoumuksiaan vaarantamatta maksamaan koko vakuusvelan määrä pykälässä mainittuine korkoineen enintään viiden vuoden kuluessa, tai jos velan jäljellä oleva alkuperäinen luottoaika on tätä pitempi, sinä aikana.

Kun vakuusvelan määrän arvioinnissa otetaan lähtökohdaksi kiinteistönvälittäjän arvioima puolisoiden omakotikiinteistön arvo kohtuullisilla realisointikustannuksilla vähennettynä sekä A:n ja hänen puolisonsa maksuvarat, voidaan havaita, että vakuusvelan määrä suhteessa puolisoiden maksukykyyn on huomattava. Ei myöskään ole odotettavissa, että erinäisistä sairauksista kärsivä A, joka on syntynyt vuonna 1921, pystyisi parantamaan maksukykyään voidakseen selviytyä velasta aiheutuvista menoista. On ilmeistä, ettei hän yhdessä puolisonsa kanssa kykenisi suorittamaan vakuusvelan määrää lain 75 §:ssä tarkoitetun maksuohjelman mukaisesti.

Näissä olosuhteissa ongelmana on, voidaanko A:lle vakuusvastuun järjestelyn asemesta myöntää velkajärjestely. Alemmat oikeudet ovat katsoneet, ettei velkajärjestelyä voida myöntää, koska A ei ole henkilökohtaisesti vastuussa päävelallisen veloista pankille vaan hänen vastuunsa on vakuusvastuuta.

Velkajärjestelyn edellytyksistä säädetään puheena olevan lain 9 §:ssä, että velalliselle, joka on maksukyvytön, voidaan myöntää velkajärjestely muun muassa, jos siihen on painavat perusteet ottaen huomioon velkojen määrä suhteessa velallisen maksukykyyn. Lain 73 §:n mukaan taas omistusasuntonsa toisen velasta vakuudeksi antaneelle voidaan velan eräännyttyä maksettavaksi vakuusvastuun järjestelyssä vahvistaa vakuusvastuuta koskeva maksuohjelma. Laissa ei ole säännöstä, joka kieltäisi myöntämästä velkajärjestelyn vakuuden antajallekin siinä tapauksessa, että edellytyksiä maksuohjelman vahvistamiseksi vakuusvastuun järjestelyssä ei ole.

Näin ollen alempien oikeuksien tarkoittamaa periaatteellista estettä velkajärjestelyn aloittamiselle ei ole. Velkajärjestelyn aloittaminen, ellei siihen ole muuta estettä, voi soveliaimmin tapahtua käräjäoikeudessa.

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomio ja käräjäoikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan käräjäoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia välittömästi käsiteltäväkseen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Liesivuori, Kilpi ja Kuusinen, joka toimi myös esittelijänä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Haarmann, Suhonen, Tulokas ja Kivinen. Esittelijä Jukka Kontio.

---

[SV]

En sökande av skuldsanering var inte personligt ansvarig för skulderna men den egnahemsfastighet han ägde gemensamt med sin make och på vilken makarna bodde utgjorde säkerhet för en främmande skuld. Sökanden kunde dock istället för reglering av säkerhetsansvar beviljas skuldsanering.

L om skuldsanering för privatpersoner 26 §

L om skuldsanering för privatpersoner 73 §

L om skuldsanering för privatpersoner 75 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.