Supreme Court dismisses debt arrangement due to apparent frivolity from taking a guarantee while unemployed.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland dismissed the applicant's request for a debt arrangement, upholding the lower court's decision. The applicant had taken out a guarantee for a third party's consumption loan while unemployed, significantly increasing his total debt. The court determined that this specific action, combined with his employment status, demonstrated that his debt accumulation was the result of apparent frivolity rather than a genuine inability to pay.
Legislator headnote
AI generatedL om skuldsanering för privatpersoner 9 § 2 punkten; L om skuldsanering för privatpersoner 10 § 7 punkten: A debt arrangement shall be denied if the debtor's indebtedness is shown to have resulted from apparent frivolity, such as incurring new obligations while unemployed.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
A, hänen avopuolisonsa ja eräs kolmas henkilö olivat vastavuoroisesti taanneet toistensa kulutusluottoja. Erityisesti sillä perusteella, että A oli sitoutunut takaukseen vielä työttömäksi jäätyään, katsottiin, että hän oli velkaantunut ilmeisen kevytmielisesti. Velkajärjestelyä ei myönnetty.
L yksityishenkilön velkajärjestelystä 9 § 2 kohta
L yksityishenkilön velkajärjestelystä 10 § 7 kohta
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Velkajärjestelyhakemus Äänekosken kihlakunnanoikeudessa
A pyysi kihlakunnanoikeuteen 17.8.1993 saapuneessa hakemuksessaan velkajärjestelyn aloittamista. A ilmoitti, että hänen maksukykynsä oli olennaisesti heikentynyt hänen jäätyään työttömäksi vuoden 1992 alussa. A:n takaamat lainat tulivat hänen maksettavikseen, mikäli hänen avovaimolleen B:lle myönnettiin velkajärjestely. Omista lainoistaan A selviytyisi, mutta ei takauslainoista.
A ilmoitti velkojensa yhteismääräksi 99 427 markkaa, joista omia luottoja oli 31 076 markkaa ja hänen takaamiaan luottoja 68 350 markkaa. Kaikki velat olivat kulutusluottoja. Veloista oli erääntynyt maksettavaksi hänen 30.10.1992 takaamansa C:n kulutusluotto, josta hänen vastuunsa oli 40 000 markkaa.
Kihlakunnanoikeus pyysi lausumat velkojilta ja ulosottomieheltä. Ulosottomies antoi lausunnon.
Kihlakunnanoikeuden päätös 5.11.1993
Kihlakunnanoikeus lausui, että A:n maksuvara oli 1 052 markkaa kuukaudessa. A oli ollut ilmoituksensa mukaan työttömänä vuoden 1992 tammikuusta alkaen. Kuitenkin A oli 30.10.1992 antanut 40 000 markan määräisen omavelkaisen takauksen. A oli ilmoittanut kykenevänsä hoitamaan omat luottonsa, mutta ei takauslainoja. Verrattaessa A:n lisävelkaantumisen aikaista tulotasoa ja velkamäärää keskenään oli pääteltävissä, että A:n velkaantuminen oli johtunut väärin arvioidusta maksukyvystä ja että hän oli velkaantunut ilman perusteltavaa syytä.
Kihlakunnanoikeus katsoi, että maksukyvyttömyyden pääasiallisena syynä ei ollut A:n maksukyvyn olennainen heikentyminen hänestä riippumattomien olosuhteiden muutoksen vuoksi. Velkajärjestelyyn ei ollut muutenkaan painavia perusteita, koska velkojen syntyperusteista ja syntyolosuhteista ilmeni, että velkaantuminen oli ollut ilmeisen kevytmielistä, kun otettiin huomioon, minkälaista harkintaa A:n asemassa olevalta henkilöltä kohtuudella voitiin vaatia.
Näillä perusteilla ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 9 §:n ja 10 §:n 7 kohdan nojalla kihlakunnanoikeus hylkäsi hakemuksen.
Vaasan hovioikeuden päätös 24.1.1994
A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöstä.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle on myönnetty valituslupa. Valituksessaan A on vaatinut velkajärjestelyn aloittamista.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 17.2.1995
Perustelut
A, joka ennen 30.10.1992 päivätyn takaussitoumuksen antamista on vuoden 1992 alussa joutunut työttömäksi, on velkajärjestelyhakemuksen laatimisajankohtana saanut ansiosidonnaista työttömyyskorvausta 5 509 markkaa kuukaudessa. Hänen maksuvaransa on tuolloin ollut 1 052 markkaa. Nyttemmin A saa ilmoituksensa mukaan ainoastaan kansaneläkelaitoksen suorittamaa peruspäivärahaa. Hakemuksesta ei ilmene, että A:n maksukyvyssä olisi odotettavissa muutosta parempaan. A:n maksukyky on järkkynyt sen jälkeen, kun hän on joutunut vastuuseen takaussitoumuksensa perusteella C:n velasta.
Ottaen huomioon kerrotunlaiset kulutusluottojen ristiintakaukset ja erityisesti sen seikan, että A on työttömänä ollessaan 30.10.1992 mennyt takaukseen C:n velasta, sekä myös sen, minkälaista harkintaa A:lta voidaan vallinneissa olosuhteissa kohtuudella edellyttää, Korkein oikeus katsoo, että A on velkaantunut ilmeisen kevytmielisesti.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Kivimäki, Eklund ja Kuurinmaa-Myllyniemi. Esittelijä Liisa Männikkö.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Paasikoski, Krook, Tulokas ja Kivinen. Esittelijä Petri Leskinen.
---
[SV]
A, hans sambo och en tredje person hade ömsesidigt gått i borgen för varandras konsumtionskrediter. Främst på den grund att A hade gått i borgen ännu efter att han blivit arbetslös ansågs han ha skuldsatt sig uppenbart lättsinnigt. Skuldsanering beviljades inte.
L om skuldsanering för privatpersoner 9 § 2 punkten
L om skuldsanering för privatpersoner 10 § 7 punkten
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.