Supreme Court dismissed police officer's claim for lost overtime pay after tax authority filed valid criminal report.

Lääninverovirasto oli verotarkastuksen perusteella tehnyt poliisimiestä vastaan rikosilmoituksen jatketusta veropetoksesta. Ilmoituksen johdosta hänet oli pidätetty virantoimituksesta, minkä johdosta hän oli menettänyt ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityökorvauksia. Rikosilmoitus ei ollut johtanut syytteeseen. Lääninverovirastolla katsottiin verotarkastuksessa ilmenneet seikat huomioon ottaen olleen riittävä aihe tehdä rikosilmoitus. Valtiota vastaan ajettu korvauskanne hylättiin.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Iisalmen kihlakunnanoikeuden päätös 20.7.1993

Kihlakunnanoikeus lausui A:n kanteesta selvitetyksi, että Kuopion lääninverovirasto oli 14.8.1991 tehnyt Iisalmen piirin nimismiehelle rikosilmoituksen, jossa A:n epäiltiin syyllistyneen jatkettuun veropetokseen vuosina 1985 - 1989. Ilmoitus oli perustunut A:n sivutoimisesti harjoittaman maatilatalouden osalta suoritettuun, verovuosia 1984 - 1988 koskeneeseen, 30.10.1990 päivättyyn verotarkastukseen. Päätoimisesti A oli liikkuvan poliisin Kuopion osaston vanhempi konstaapeli. Rikosilmoituksen johdosta liikkuvan poliisin päällikkö oli 23.8.1991 tekemällään päätöksellä pidättänyt A:n virantoimituksesta tutkimuksen ja mahdollisen rikossyytteen tai kurinpitomenettelyn ajaksi. A ei ollut hakenut muutosta tuohon päätökseen. Tutkinnan jälkeen Iisalmen piirin väliaikainen nimismies oli 16.12.1991 tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. Sen johdosta oli liikkuvan poliisin päällikön sijainen 17.12.1991 määrännyt A:n virantoimituksesta pidättämisen välittömästi päättymään.

A:n ilmoituksen mukaan häneltä oli virantoimituksesta pidättämisen ajalta jäänyt saamatta ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaitöihin sekä päivärahoihin ja ateriakorvauksiin perustuvaa tuloa yhteensä 13 634,13 markkaa, joka hänelle olisi etukäteen laadittujen työvuorolistojen perusteella kuulunut. A oli esittänyt sanottua aikaa koskevan työvuorolistan, jonka oikeellisuutta valtio ei ollut kiistänyt.

Näillä perusteilla kihlakunnanoikeus velvoitti valtion maksamaan A:lle korvaukseksi tulojen menetyksestä 13 634,13 markkaa korkoineen.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 24.5.1994

Valtio valitti hovioikeuteen ja lausui, ettei lääninverovirasto ollut syyllistynyt rikosilmoituksen tehdessään tekoon tai laiminlyöntiin, joka olisi perustanut valtiolle vahingonkorvausvelvollisuuden, ja ettei A:lle ollut aiheutunut asiassa korvattavaa vahinkoa, koska A:n elantokustannukset eivät olleet virantoimituksesta pidättämisen aikana lisääntyneet ja koska etukäteen laadittu työvuorolista oli ollut vain suunnitelma eikä se siten voinut muodostua palkanmaksun perusteeksi. Listan mukaista työtä ei myöskään ollut todellisuudessa tehty. Sen vuoksi valtio pyysi, että kanne hylättäisiin.

Hovioikeus katsoi, että jouduttuaan rikosilmoituksen johdosta virantoimituksesta pidätetyksi A ei ollut voinut työskennellä laaditun työvuorolistan mukaisesti, mistä oli seurannut, että hän oli jäänyt vaille työvuorolistan mukaisia ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityöstä maksettavia korvauksia, määriltään yhteensä 9 972,63 markkaa. Tämän tulojen menetyksen valtio oli velvollinen hänelle korvaamaan. Päivärahat ja ateriakorvaukset sen sijaan olivat korvausta matkapäivien lisääntyneistä elantokustannuksista, joilta A oli virantoimituksesta pidättämisen aikana välttynyt. Sen vuoksi hänellä ei ollut oikeutta saada hänen menetetyistä päivärahoista ja ateriakorvauksista vaatimiaan korvauksia, määriltään yhteensä 3 661,50 markkaa.

Mainituin perustein hovioikeus, hyväksyen kihlakunnanoikeuden päätöksen muilta osin, velvoitti valtion suorittamaan A:lle vahingonkorvauksena tulojen menetyksestä kihlakunnanoikeuden tuomitseman määrän asemesta 9 972,63 markkaa.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valtiolle myönnettiin valituslupa. Valtio on valituksessaan vaatinut, että kanne hylätään. A on antanut häneltä pyydetyn vastauksen ja vaatinut, että valitus hylätään.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 20.9.1995

Perustelut

Liikkuvan poliisin päällikkö on lääninveroviraston nimismiehelle tekemän rikosilmoituksen johdosta pidättänyt A:n virantoimituksesta. Rikosilmoituksen tekeminen ja virasta pidättäminen ovat olleet julkisen vallan käyttämistä. Jutussa ei ole väitetty liikkuvan poliisin päällikön menetelleen virheellisesti. Kanne perustuu ainoastaan lääninveroviraston menettelyyn.

Jutussa on kysymys siitä, onko lääninverovirastolla ollut riittävä aihe epäillä A:n syyllistyneen veropetokseen vai onko lääninverovirasto menetellyt virheellisesti tehdessään poliisille A:ta koskevan rikosilmoituksen.

A:n maatilatalouden kirjanpidossa on ollut runsaasti epäselvyyksiä, joista verotarkastaja on huomauttanut sekä alustavassa että varsinaisessa verotarkastuskertomuksessa. Ei ole ilmennyt, että verotarkastajan huomautukset olisivat olleet epäasiallisia. Se, että A:n sittemmin toimitetussa jälkiverotuksessa verotetut tulot ovat huomattavasti pienemmät kuin verotarkastuksessa esitetyt määrät, on johtunut pääasiallisesti A:n esittämistä lisäselvityksistä, joiden vaatiminen on ollut asianmukaista.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan. A:n kanne hylätään ja valtio vapautetaan kaikesta maksuvelvollisuudesta A:lle.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Launis, Ukkola ja Eestilä. Esittelijä Eija Pitkänen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Haarmann, Suhonen, Möller ja Kivinen. Esittelijä Mats Wiklund.

---

[SV]

Länsskatteverket hade på grundval av en skatteinspektion gjort brottsanmälan mot en polisman för fortsatt skattebedrägeri. Med anledning av anmälan hade han avhållits från utövning av sin tjänst och därigenom gått förlustig tillägg för kvälls-, natt-, lördags- och söndagsarbete. Brottsanmälan hade inte lett till åtal. Länsskatteverket ansågs med beaktande av vad som kommit fram vid skatteinspektionen ha haft en tillräcklig orsak att göra brottsanmälan. Skadeståndstalan mot staten förkastades.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.