Supreme Court extends debt repayment plan start date to when debtor is expected to have funds.

Ään.

Velalliselle oletettiin jäävän maksuvaraa tulojen lisääntymisen johdosta noin vuoden kuluttua maksuohjelman vahvistamisesta. Kysymys maksuohjelman keston laskemisesta.

VJL 30 § 2 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Käsittely Kyrönmaan käräjäoikeudessa

A ja B pyysivät 4.8.1993 saapuneessa hakemuksessa velkajärjestelyä. Velkajärjestely päätettiin aloittaa 5.8.1993. Käräjäoikeus määräsi yleisen oikeusavustajan selvittäjänä laatimaan maksuohjelmaehdotuksen. Käräjäoikeus kuuli ehdotuksesta velkojia, jolloin muun muassa velkoja C teki huomautuksensa ehdotuksen johdosta. Velkojien lausumien johdosta käräjäoikeus määräsi selvittäjän laatimaan uuden maksuohjelmaehdotuksen, jonka johdosta käräjäoikeus kuuli velkojia. Velkoja C vastusti ehdotusta siltä osin kuin siinä oli ehdotettu maksuvelvollisuuden poistamista 1.2.1995 aikaisemmalta ajalta ja vaati maksuohjelman keston laskemista 1.1.1996 lukien tai muusta ajankohdasta, josta A ja B katsoivat saavansa itsensä työllistetyiksi.

Käräjäoikeuden päätös 15.2.1994

Käräjäoikeus vahvisti A:lle ja B:lle viisi vuotta kestävän maksuohjelman, joka alkoi 1.2.1994 ja päättyi 31.1.1999. Käräjäoikeus lausui, ettei A:lla ja B:llä ollut tällä hetkellä maksuvaraa tavallisten velkojen suorittamiseen. Maksuvelvollisuutta ei ollut 1.2.1994 ja 31.1.1995 välisenä aikana. Koska oli todennäköistä, että A:n ja B:n maksukyky heidän ikänsä ja työkokemuksensa perusteella 1.2.1995 mennessä parani, käräjäoikeus vahvisti kummankin maksuvaraksi 1.2.1995 alkaen oletetuilla tuloilla 1 250 markkaa kuukaudessa. Mikäli A:n ja B:n tulotaso ennen 1.2.1995 parani tai heidän tulonsa poikkesivat oletetuista, oli heidän ilmoitettava siitä kuukauden kuluessa velkojilleen ja toimitettava oikeudelle uusi maksuohjelmaehdotuksensa.

Vaasan hovioikeuden tuomio 19.8.1994

Velkoja C valitti hovioikeuteen ja vaati, että A:n ja B:n maksuohjelman keston laskeminen olisi määrättävä alkamaan 1.2.1996 tai muusta ajankohdasta, josta A ja B katsoivat saavansa itsensä työllistetyiksi. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty C:lle.

Valituksessaan C vaati, että maksuohjelman kesto määrätään laskettavaksi 1.2.1996 lukien tai muusta ajankohdasta, josta A:lla ja B:llä oli maksuvaraa.

A ja B eivät antaneet heiltä pyydettyä vastausta.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 29.8.1995

Perustelut

Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 30 §:n 2 momentin mukaan tavallisten velkojen osalta velkajärjestelyn ja maksuohjelman sisältö on määrättävä niin, että maksuohjelman kesto on viisi vuotta. Tätä lyhyemmäksi kesto voidaan määrätä säännöksessä mainituissa olosuhteissa. Maksuohjelma voi käsittää alkuvaiheessa ja myöhemminkin jaksoja, jolloin velallisella ei ole maksuvelvollisuutta puuttuvan maksuvaran vuoksi. Jos tällainen jakso sattuu maksuohjelman alkuvaiheeseen, viiden vuoden määräaika tai sitä lyhyemmäksi harkittu maksuohjelman kesto voidaan määrätä laskettavaksi vasta siitä ajankohdasta, josta lähtien velallisella on maksuvaraa tavallisten velkojen suorittamiseen. Kysymys ei siten viimeksi mainituissa tilanteissa ole maksuohjelman vahvistamisen tai ohjelman alkamisajankohdan siirtämisestä, vaan laissa tarkoitetun keston laskemisesta.

A:lle ja B:lle ajalle 1.2.1994 - 31.1.1999 vahvistettuun maksuohjelmaan sisältyy ohjelman alussa vuoden mittainen kausi, jolloin heillä ei ole maksuvelvollisuutta puuttuvan maksuvaran vuoksi. Alemmat oikeudet eivät ole perustelleet sitä, miksi maksuohjelman kestoa ei ole määrätty laskettavaksi maksullisen kauden alkamisesta. Mainitun laskemisajankohdan soveltamista puoltavat velkojien oikeussuojaan ja velallisten tasapuoliseen kohteluun liittyvät näkökohdat. Vastasyitä ei ole esitetty.

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Vanhempi oikeussihteeri Ahola: Korkein oikeus lausunee perusteluinaan:

Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 23 §:n mukaan velkajärjestelyssä velalliselle on vahvistettava hänen maksukykyään vastaava maksuohjelma, jonka kesto lain 30 §:ssä säädetyn pääsäännön mukaan on viisi vuotta maksuohjelman keston alkamisajankohdasta lähtien. Lain 25 §:n 3 momentin mukaan velkaan on sovellettava velkojan kannalta lievintä keinoa, joka riittää korjaamaan velallisen taloudellisen tilanteen, ja velan määrää voidaan alentaa tai velan maksuvelvollisuus poistaa kokonaan vain, jos velkajärjestelyä ei muuten voida toteuttaa.

A:lla ja B:llä ei maksuohjelmia alemmissa oikeuksissa vahvistettaessa ole ollut maksuvaraa. Sitä on kuitenkin arvioitu olevan 1.2.1995 lähtien. Alemmat oikeudet eivät siten ole pitäneet A:n ja B:n maksukyvyttömyyttä pysyvänä, vaan ovat ennakoineet sen paranevan kohtuullisen ajan kuluessa.

Tehtäessä päätöstä maksuohjelman vahvistamisesta, josta yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 40 §:n mukaan maksuohjelman oikeusvaikutukset alkavat, maksuohjelman kesto voidaan lain 30 §:n 2 momentin viimeisen virkkeen mukaan määrätä laskettavaksi vasta siitä ajankohdasta, josta lähtien velallisella on maksuvaraa tavallisten velkojen suorittamiseen. A:n ja B:n kohdalla maksuohjelmien kesto on kuitenkin määrätty alkamaan heti, mutta ensimmäisen vuoden ajan ilman maksuvelvollisuutta. Kun heidän maksukyvyttömyyttään on pidetty tilapäisenä, voidaan maksuohjelma toteuttaa velkojan kannalta lievemmin keinoin lykkäämällä maksuohjelman keston alkamisajankohtaa siihen, kun velallisilla voidaan arvioida olevan maksuvaraa. Tämän vuoksi ja kun vastasyitä ei ole esitetty, maksuohjelmien kesto on määrättävä laskettavaksi vasta siitä ajankohdasta, jolloin A:lla ja B:llä on oletettavasti maksuvaraa tavallisten velkojen suorittamiseen.

Korkein oikeus lausunee päätöslauselmanaan: Käräjäoikeuden päätöstä ja hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että A:n ja B:n viiden vuoden maksuohjelmien kesto määrätään laskettavaksi 1.2.1995 lukien ja päättymään 31.1.2000. Muutoksesta aiheutuvia toimenpiteitä varten asia palautetaan Kyrönmaan käräjäoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia välittömästi käsiteltäväkseen. A:n ja B:n on noudatettava vahvistettua maksuohjelmaa, kunnes käräjäoikeus asiasta toisin määrää.

Oikeusneuvos Hidén: Hyväksyn esittelijän mietinnön.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätöstä ja hovioikeuden tuomiota muutetaan. A:n ja B:n maksuohjelman kesto määrätään laskettavaksi 1.2.1995 lukien ja päättymään 31.1.2000. Muutoksesta aiheutuvia toimenpiteitä varten asia palautetaan Kyrönmaan käräjäoikeuteen, jonka tulee ilmoituksetta ottaa se käsiteltäväkseen. A:n ja B:n on noudatettava vahvistettua maksuohjelmaa, kunnes käräjäoikeus asiasta toisin määrää.

Asian on ratkaissut käräjäoikeuden jäsen Suvilehto-Nieminen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Auerma, Silvennoinen ja Palmu. Esittelijä Maija Hakkarainen-Ylänkö.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Haarmann, Raulos, Tulokas ja Hidén (eri mieltä). Esittelijä Sirpa Ahola (mietintö).

---

[SV]

Omröstn.

Gäldenären antogs få betalningsmån till följd av ökade inkomster ungefär om ett år från det att betalningsprogrammet fastställts. Fråga om hur den tid som betalningsprogrammet är i kraft skulle räknas.

L om skuldsanering för privatpersoner 30 § 2 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.