Supreme Court dismisses charge of drunk driving where passenger pulled driver's shirt causing loss of control.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland dismissed the charge of gross drunk driving and driving without a license against a passenger who pulled the driver's shirt during the trip. Although the driver momentarily lost control and the vehicle crossed the road boundary, the court found the passenger did not operate the vehicle. Consequently, the conviction for the specific charges was overturned, and the sentence was reduced to cover only the lesser offense of endangering traffic.
Legislator headnote
AI generatedTieliikennelaki 3 §; Tieliikennelaki 98 §: A passenger who merely disturbs the driver without taking control of the vehicle is not guilty of drunk driving or driving without a license.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Juopunut matkustaja oli ajon aikana repinyt auton kuljettajaa puseron hihasta, jolloin kuljettaja oli menettänyt hetkeksi auton hallinnan ja auto oli kulkeutunut ajoradan reunaviivan ylitse.
Koska matkustaja ei ollut näin menettelemällä osallistunut auton kuljettamiseen, syyte törkeästä rattijuopumuksesta ja ajo-oikeudetta ajosta hylättiin.
Ks.
KKO:1962-II-57
Vrt.
KKO:1954-II-59
KKO:1979-II-94
KKO:1989:15
TLL 102 §
RL 23 luku 2 §
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Helsingin raastuvanoikeuden päätös 10.9.1992
Helsingin hovioikeuden tuomio 24.5.1994
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli tätä ja erästä muuta rikosta koskevilta osin saattanut jutun, hylkäsi mainittua toista rikosta koskevan syytteen ja alensi tämän vuoksi raastuvanoikeuden A:lle tuomitseman yhteisen vankeusrangaistuksen 1 vuodeksi vankeutta, josta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla oli tehtävä raastuvanoikeuden määräämä vähennys.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että syyte törkeän rattijuopumuksen ja ajo-oikeudetta ajon osalta hylätään.
Syyttäjä antoi valituksen johdosta vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 27.6.1995
Perustelut
Ollessaan raastuvanoikeuden päätöksessä kerrotuin tavoin matkustajana henkilövuokra-autossa A on tosin ajon aikana häirinnyt autonkuljettajan ajosuoritusta repimällä tätä oikean käsivarren puseron hihasta sillä seurauksella, että auton ohjauspyörä on kääntynyt ja ajoneuvo on tehnyt voimakkaan sivuliikkeen oikealle sekä ajautunut ajoradan reunassa olleen sulkuviivan ylitse. A ei ole kuitenkaan itse tarttunut ajon aikana auton hallintalaitteisiin eikä hänen näin ollen voida vakiintuneen oikeuskäytännön valossa katsoa osallistuneen auton kuljettamiseen (vrt. KKO:1954-II-59, 1979-II-94 ja 1989:15). A ei ole syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen tai ajo-oikeudetta ajoon. A:n viaksi kuitenkin jää hänen syykseen hovioikeuden tuomiossa luettu liikenteen vaarantaminen.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan. Syytekohta 13 hylätään törkeän rattijuopumuksen ja ajo-oikeudetta ajon osalta. A tuomitaan hänen syykseen tältä osin luetun yksin teoin tehtyjen törkeän rattijuopumuksen, ajo-oikeudetta ajon ja liikenteen vaarantamisen asemesta hänen viakseen jäävästä liikenteen vaarantamisesta.
SYYKSI LUETUT RIKOKSET
13) Liikenteen vaarantaminen 28.12.1991
RANGAISTUSSEURAAMUKSET
YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS Syyksi luetut rikokset 7, 11, 12, 14 ja 19 11 kuukautta 15 päivää vankeutta Rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla tehtävä vähennys 1 päivä Vapaudenmenetysaika 28.1.1992
YHTEINEN SAKKORANGAISTUS Syyksi luetut rikokset 3, 13, 16 ja 17 70 päiväsakkoa kukin 20 markkaa = 1 400 markkaa
LAINKOHDAT 13) Tieliikennelaki 3 § Tieliikennelaki 98 §
Koska A:lle määrätyn ajokiellon voimassaoloaika on päättynyt jo 31.12.1992, lausunnon antaminen ajokiellosta raukeaa.
A vapautetaan suorittamasta valtiolle päihdetutkimuskuluja 396 markkaa.
Asian ratkaisivat hovioikeuden jäsenet Uoti, Puhakka ja Vihuri. Esittelijä Kari Heikkonen.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Tulenheimo-Takki, Wirilander, Lehtimaja ja Palaja. Esittelijä Kari Vesanen.
---
[SV]
En berusad passagerare hade under färden ryckt föraren i ärmen varvid föraren tillfälligt hade förlorat kontrollen över bilen som hade gått över körbanans kantlinje.
Se KKO:1962-II-57 Jfr KKO:1954-II-59 KKO:1979-II-94
KKO:1989:15
Då passageraren genom sitt förfarande inte hade deltagit i framförandet av bilen förkastades åtalet för grovt rattfylleri och för körning utan körrätt.
VägtrafikL 102 §
SL 23 kap 2 §
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.