Legislator Case Law & Legislation
KKO:1994:70 AI generated

Supreme Court dismisses appeal; self-harm exclusion clause not unreasonable despite short lapse period.

Case Number KKO:1994:70
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court of Finland dismissed the insurer's appeal, upholding the lower court's decision to reject the life insurance claim. The insured's father committed suicide shortly before the three-year exclusion period expired, leaving only 47 days remaining. The court found the clause, substantively identical to the Insurance Contracts Act, not unreasonable in type and rejected the argument that the near-expiry of the period constituted an exceptional circumstance warranting adjustment.

Legislator headnote

AI generated

Vakuutussopimuslain 100 §; Henkivakuutussopimuslain yleiset ehdot 8.11: An exclusion clause for suicide within a three-year period is not unreasonable in type, and its application does not lead to an unreasonable result unless exceptional circumstances, such as the insured's financial situation or the short remaining time, are proven.

Keywords

AI generated
life insurance contract suicide exclusion clause unreasonable clause insurance contracts act short lapse period exceptional circumstances claim adjustment

Cited Legislation

AI generated
OikeustoimiL 36 §
VakuutussopimusL 100 §

Cited Case Law

AI generated
Helsingin raastuvanoikeuden päätös 16.3.1992
Helsingin raastuvanoikeuden päätös 16.3.1992
Helsingin hovioikeuden tuomio 10.11.1993
Helsingin hovioikeuden tuomio 10.11.1993
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Henkivakuutussopimuksen ehdon mukaan vakuutuskorvausta ei suoritettu, jos vakuutettu oli tehnyt itsemurhan ennen kuin kolme vuotta oli kulunut siitä, kun vakuutus myönnettiin. Ehtoa, joka oli asiallisesti saman sisältöinen kuin vakuutussopimuslain 100 §, ei pidetty tyypiltään kohtuuttomana. Ei ollut myöskään esitetty sellaisia poikkeuksellisia seikkoja, joiden johdosta ehdon soveltamisen olisi katsottava johtavan kohtuuttomaan lopputulokseen.

OikeustoimiL 36 §

VakuutussopimusL 100 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Helsingin raastuvanoikeuden päätös 16.3.1992

Raastuvanoikeus lausui A:n vakuutussopimusehdon kohtuullistamista koskevasta kanteesta selvitetyksi, että hänen isänsä B oli 11.11.1987 tehnyt henkivakuutussopimuksen Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan kanssa. B oli 26.9.1990 tehnyt itsemurhan. Vakuutusyhtiö oli kieltäytynyt suorittamasta kuolemantapaussummaa, koska henkija sairausvakuutuksen 1.1.1986 voimaan tulleiden vakuutusehtojen kohdan 8.11. mukaan korvausta ei suoritettu, jos vakuutettu oli tehnyt itsemurhan ennen kuin kolme vuotta oli kulunut siitä, kun vakuutus oli myönnetty.

Ehdon tarkoituksena oli estää itsemurhaa suunnittelevia käyttämästä vakuutusta väärin. Kun B oli tehnyt itsemurhan, kolmen vuoden määräajasta oli jäljellä enää 47 päivää eli neljä prosenttia. Uudemmassa sopimuskäytännössä noudatettiin yhden vuoden määräaikaa. A oli täysorpo, jonka taloudellista asemaa voitiin pitää keskinkertaisena.

Näillä perusteilla raastuvanoikeus piti ehtoa tässä tapauksessa kohtuuttomana ja jätti sen huomioon ottamatta sekä velvoitti vakuutusyhtiön suorittamaan A:lle kuolemantapaussumman 23 880 markkaa 16 prosentin korkoineen 26.10.1990 lukien.

Helsingin hovioikeuden tuomio 10.11.1993

Vakuutusyhtiö valitti hovioikeuteen. Hovioikeus lausui, että vakuutussopimuksen ehtojen kohtaa 8.11. ei itsessään ollut pidettävä kohtuuttomana. Sen soveltaminen johti kuitenkin tässä tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen ottaen huomioon sen, että A oli ollut vakuutustapahtuman sattuessa 12-vuotias. Näillä ja muutoin raastuvanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus jätti raastuvanoikeuden päätöksen pysyväksi.

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olleen jäsenen lausunto

Vt. viskaali Honkonen: Hovioikeus lausunee ratkaisunaan seuraavaa.

Hovioikeus katsoo selvitetyksi, että vakuutusyhtiön ja B:n välinen vakuutussopimus on ollut nyt kyseessä olevan ehdon (erityiset sopimusehdot, kohta 8.11) osalta vakuutussopimuslain 100 §:n mukainen. Koska A:ta ei esitetyn selvityksen perusteella myöskään ole pidettävä vähävaraisena, hovioikeus katsoo, ettei asiassa ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella vakuutussopimuksen ehtojen kohtaa 8.11. olisi pidettävä tässä tapauksessa kohtuuttomana tai joiden perusteella sen soveltamisen olisi katsottava johtavan kohtuuttomuuteen.

Näillä perusteilla hovioikeus hylkää kanteen ja vapauttaa vakuutusyhtiön kaikesta korvausvelvollisuudesta.

Hovioikeudenneuvos Lehtinen: Hyväksyn mietinnön.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Vakuutusyhtiölle on myönnetty valituslupa 17.2.1994.

Valituksessaan vakuutusyhtiö on ensijaisesti vaatinut, että A:n kanne hylätään. Toissijaisesti vakuutusyhtiö on vaatinut, että se vapautetaan velvollisuudesta suorittaa vakuutussummaa kohtuulliseksi katsottavalla määrällä ottaen huomioon, ettei vakuutussopimuksen määräaikaa koskeva ehto ollut vakuutustapahtuman sattuessa vielä täyttynyt.

A on vastauksessaan vaatinut valituksen hylkäämistä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 26.8.1994

Perustelut

Henkivakuutussopimuksen yleisten ehtojen kohdan 8.11. mukaan kuolemantapaussummaa ei suoriteta, jos vakuutettu on tehnyt itsemurhan ennen kuin kolme vuotta on kulunut siitä, kun vakuutus myönnettiin. Ehto on asiallisesti samansisältöinen kuin vakuutussopimuslain 100 § eikä ehtoa siten voida pitää tyypiltään kohtuuttomana.

Sovitteluvaatimuksensa tueksi A on vedonnut siihen, että hänen isänsä tehdessä itsemurhan oli kolmen vuoden määräajasta jäljellä enää 47 päivää, että hän oli jäänyt täysorvoksi ja että uudemmassa henkivakuutussopimuskäytännössä noudatetaan yhden vuoden määräaikaa. Kun otetaan huomioon A:n taloudelliset olot ja vakuutuskorvauksen suhteellisen vähäinen merkitys niihin, mainittuja seikkoja ei voida pitää sellaisina poikkeuksellisina syinä, joiden vuoksi ehtoa olisi pidettävä tässä tapauksessa kohtuuttomana tai joiden perusteella ehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Ehtoa ei sen vuoksi ole syytä sovitella.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumotaan. A:n kanne hylätään ja Henkivakuutusosakeyhtiö Kansa vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta.

A velvoitetaan suorittamaan Henkivakuutusosakeyhtiö Kansalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 8 000 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lehtinen (eri mieltä), Koski ja Nikolainen. Esittelijä Marja Honkonen.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Haarmann, Paasikoski, Tulokas ja Hidén. Esittelijä Lea Turtiainen.

---

[SV]

Enligt ett villkor i ett livförsäkringsavtal utbetalades försäkringsersättning inte om den försäkrade hade begått självmord innan tre år hade förflutit från det försäkringen hade beviljats. Villkoret, som i sak var av samma innehåll som 100 § lagen om försäkringsavtal, ansågs inte till sin typ vara oskäligt. Det hade inte heller framlagts sådana exceptionella omständigheter att villkorets tillämpning på grund av dem måste anses leda till ett oskäligt resultat.

RättshandlL 36 §

L om försäkringsavtal 100 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.