Legislator Case Law & Legislation
KKO:1994:59 AI generated

Supreme Court dismisses claim that private leisure insurance covers work-related injuries already compensated by statutory workers' compensation.

Case Number KKO:1994:59
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court of Finland dismissed the employee's appeal against the insurance company's refusal to pay for injuries sustained on the way home from work. The lower courts had ruled in favor of the employee, but the Supreme Court found the additional clause in the private leisure insurance policy excluded coverage for work-related accidents already compensated by statutory law. The court held that the policy's exclusion clause clearly barred double compensation for injuries falling under the statutory definition of a work accident, regardless of the time of occurrence.

Legislator headnote

AI generated

Tapaturmavakuutuslain 4 §; Vakuutusehtojen 7.2.3 kohdan mukaan vapaa-ajan vakuutuksesta ei korvata tapaturmavakuutuslain tarkoittamia työtapaturmia, jotka jo korvataan lakisääteisellä suojalla.

Keywords

AI generated
work accident definition private leisure insurance statutory compensation exclusion clause interpretation double compensation bar workers compensation law insurance policy terms

Cited Legislation

AI generated
Tapaturmavakuutuslain 4 §
Viittaus tarkoittaa tapaturmavakuutuslain 4 §:ään sisältyvää työtapaturman määritelmää.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Ään.

Työntekijä oli loukkaantunut matkalla työpaikalta asunnolleen. Työntekijän yksityistapaturmavakuutuksena ottaman vapaa-ajan vakuutuksen ehtoja tulkittiin siten, että tuota tapaturmavakuutuslain mukaan työtapaturmana jo korvattua vahinkoa ei korvattu mainitusta vapaa-ajan vakuutuksesta.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Turun raastuvanoikeuden päätös 27.3.1990

A:n Vakuutusosakeyhtiö Sampoa vastaan ajamasta kanteesta raastuvanoikeus on lausunut selvitetyksi, että A oli 5.9.1988 ollessaan matkalla työpaikalta asunnolleen saanut liikenneonnettomuudessa ruumiinvammoja.

Liikenneonnettomuuden tapahtuessa A oli ollut vakuutusyhtiön antamalla yksityistapaturmavakuutuksella vakuutettuna vapaa-aikanaan sattuvan tapaturman varalta.

Vakuutusyhtiö oli vastustanut A:n kanteessaan sanotun vakuutuksen perusteella vaatiman yhteensä 14 078,05 markan päivärahojen maksettavaksi tuomitsemista sillä perusteella, että vakuutus oli ehtojensa mukaan ollut voimassa vapaa-aikana ja vakuutusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvattu tapaturmavakuutuslain tarkoittamia työtapaturmia, jotka sattuivat vakuutetun tehdessä työtä ansiotarkoituksessa toisen palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. A:n päivärahoina vaatimaa summaa vakuutusyhtiö ei ollut kiistänyt määrältään, vaan myöntänyt päivärahojen yhteissumman oikein lasketuksi.

Tämän vuoksi raastuvanoikeus on velvoittanut vakuutusyhtiön suorittamaan A:lle vaaditut päivärahat yhteensä 14 078,05 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 25.1.1990 lukien ja oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 8 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 27.3.1990 lukien.

Turun hovioikeuden tuomio 22.10.1991

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi vakuutusyhtiö oli saattanut jutun, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan. Vakuutusyhtiö on velvoitettu suorittamaan A:lle korvaukseksi vastauskuluista hovioikeudessa 1 500 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Vakuutusyhtiölle on myönnetty valituslupa 1.4.1992. Vakuutusyhtiö on vaatinut A:n kanteen hylkäämistä ja tämän velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut kaikissa oikeusasteissa.

A on antanut pyydetyn vastauksen ja vaatinut korvausta vastauskuluistaan korkoineen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 29.6.1994

Perustelut

Yhtiön vakuutusehtojen mukaan sen yksityistapaturmavakuutuksena tarjoamat vakuutusmuodot ovat olleet muun muassa täysajan, työajan ja vapaa-ajan vakuutus. Näistä täysajan vakuutus on ehtojen 7.1 kohdan mukaan ollut voimassa työssä ja vapaa-aikana, työajan vakuutus 7.3 kohdan mukaan työssä ja välittömillä työmatkoilla sekä vapaa-ajan vakuutus 7.2.1 kohdan mukaan vapaa-aikana. Viimeksi mainittua ehtoa on täydentänyt 7.2.3 kohdan lisäehto siitä, että vapaa-ajan vakuutuksesta ei korvata tapaturmavakuutuslain tarkoittamia työtapaturmia, jotka sattuvat vakuutetun tehdessä työtä ansiotarkoituksessa toisen palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Viittaus tarkoittaa tapaturmavakuutuslain 4 §:ään sisältyvää työtapaturman määritelmää. Sen mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää muun muassa työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa, kuten matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin.

Tästä tekstiyhteydestä ilmenee, että sanalla vapaa-aika on vakuutusehdoissa alalla käytetyn ilmaisutavan mukaisesti tarkoitettu työhön ja työmatkoihin kuluvan ajan vastakohtana sitä aikaa, jota tapaturmavakuutuslain korvausjärjestelmä ei koske. Tätä tulkintaa tukee myös se, että tämän vakuutusmuodon tarkoitus on laajentaa vakuutussuojaa alalle, jota lakisääteinen vakuutus ei kata, eikä parantaa jo ennestään olevaa lakisääteistä suojaa. Tällaista kohennettua suojaa on laajennetun suojan ohella tarjonnut vakuutusehtojen 7.1 kohdan mukainen täysajan vakuutus.

Lisäehto on tosin ollut tulkinnanvarainen sikäli, että siitä ei selvästi käy ilmi, onko vapaa-ajan vakuutuksen sovellutusalan ulkopuolelle tarkoitettu jättää ei ainoastaan työssä vaan myös työmatkoilla sattuneet työtapaturmat. Luettaessa yllä selostettuja vakuutusehtoja yhtenäisenä kokonaisuutena tämä epäselvyys ei kuitenkaan ole voinut yhdessä senkään seikan kanssa, että sanaa vapaa-aika on sanotulla tavalla käytetty yleiskielestä poikkeavassa merkityksessä, antaa perusteltua aihetta käsittää vapaa-ajan vakuutuksen sovellutusalaa edellä mainitusta poiketen työmatkojakin koskevaksi.

Edellä olevan mukaan A:lla ei ole oikeutta korvaukseen vapaa-ajan vakuutuksestaan hänelle kysymyksessä olevassa tapaturmassa syntyneistä vahingoista, joita vakuutusyhtiö jo on A:n työnantajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella korvannut hänelle.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumotaan. Vakuutusosakeyhtiö Sampo vapautetaan velvollisuudesta suorittaa A:lle tuomittuja päivärahoja ja korvausta oikeudenkäyntikuluista alemmissa oikeuksissa. Asian laadun vuoksi yhtiö saa itse vastata sille jutusta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Esittelijäneuvos Laakso: Korkein oikeus katsonee, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota. Vakuutusosakeyhtiö Sampo velvoitettaneen maksamaan A:lle korvaukseksi vastauskuluista täällä 1 800 markkaa 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Ylimääräinen oikeusneuvos Hidén: Yhtiön yksityistapaturmavakuutuksena tarjoamista vakuutusmuodoista vapaaajan vakuutus on vakuutusehtojen 7.2.1 kohdan mukaan ollut voimassa vapaa-aikana. Ehtoa on täydentänyt 7.2.3 kohdan lisäehto siitä, että vapaa-ajan vakuutuksesta ei korvata tapaturmavakuutuslain tarkoittamia työtapaturmia, jotka sattuvat vakuutetun tehdessä työtä ansiotarkoituksessa toisen palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä.

Tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmia, jotka ovat kohdanneet työntekijää 1) työssä; 2) työstä johtuvissa olosuhteissa: a) työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella; b) matkalla asunnosta työpaikalle tai päin vastoin; tai c) hänen ollessaan työnantajan asioilla; tahi 3) hänen yrittäessään varjella tai pelastaa työnantajansa omaisuutta tahi, työtoimintansa yhteydessä, ihmishenkeä.

Oikeusneuvos Suhonen: Olen samaa mieltä kuin ylimääräinen oikeusneuvos Hidén.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tulenheimo, Palaja ja Olli. Esittelijä Matti Jalava.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ketola, Krook, Suhonen (eri mieltä), Raulos ja Hidén (eri mieltä). Esittelijä Kristiina Laakso.

---

[SV]

Omröstn.

En arbetstagare hade skadats under färden från arbetsplatsen till bostaden. Försäkringsvillkoren för en fritidsförsäkring vilken arbetstagaren tecknat som privatolycksfallsförsäkring tolkades så, att skadan som redan ersatts som arbetsolycksfall enligt lagen om olycksfallsförsäkring inte skulle ersättas på grund av fritidsförsäkringen.

II-avdelningen RK IK RS KR KH./. KL