Supreme Court dismisses appeal; debtor not summoned via substitute service due to Concealment Act provisions.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court dismissed the appeal against a High Court decision that quashed a lower court's bankruptcy ruling. The debtor had been summoned via substitute service, but the High Court found the debtor likely hiding, triggering special concealment rules. Consequently, the Supreme Court upheld the High Court's decision to quash the bankruptcy order and remand the case for proper service.
Legislator headnote
AI generatedKonkurslagen 5 §; Rättegångsbalken 11 kap 11 §: In cases where a debtor is likely hiding and cannot be located, a debtor cannot be summoned to a creditors' meeting via substitute service; the case must be stayed until the debtor is properly summoned.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Konkurssisäännön 5 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa velallista ei konkurssihakemuksen johdosta saatu kutsua velallisen kuulusteluun oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa tarkoitettua niin sanottua sijaistiedoksiantomenettelyä käyttämällä.
KS 5 §
OK 11 luku 11 § (L 12.8.1960/362)
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kutsu velallisen kuulusteluun Porin raastuvanoikeudessa
Asianajaja X:n ja Turun lääninveroviraston haettua raastuvanoikeudessa Hotelli Prinssi Oy:n omaisuuden luovuttamista konkurssiin yhtiö oli 16.9.1993 oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 11 §:ssä (362/60) tarkoitettua sijaistiedoksiantomenettelyä käyttämällä haastettu kuultavaksi raastuvanoikeudessa 20.9.1993 toimitettavaan velallisen kuulusteluun.
Raastuvanoikeuden päätös 20.9.1993
Raastuvanoikeus lausumillaan perusteilla konkurssisäännön 6 §:n 1 momentin d-kohdan nojalla määräsi yhtiön omaisuuden luovutettavaksi konkurssiin.
Muutoksenhaku Turun hovioikeudessa
Yhtiö lausui valituksessaan, että sen asettaminen konkurssiin oli tapahtunut niin sanottua sijaistiedoksiantoa käyttäen. Sen vuoksi yhtiö vaati, että raastuvanoikeuden päätös yhtiön asettamisesta konkurssiin kumotaan.
Hovioikeuden tuomio 9.12.1993
Hovioikeus lausui, että yhtiö oli haastettu oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 11 §:n mukaisesti antamalla haaste 16.9.1993 tiedoksi yhtiön esimiehelle. Asiakirjoihin liitetyn haastetodistuksen mukaan haastemies oli 14. -16.9.1993 etsinyt vastaajaa, jolla oli vakituinen kotipaikka osoitteessa Itsenäisyydenkatu 41, 28100 Pori, vastaajan laillista edustajaa tapaamatta ja saamatta tietoa, missä vastaajan edustaja tai asiamies, jolla olisi oikeus vastaajan puolesta vastaanottaa haaste, oleskeli. Ilmenneiden seikkojen perusteella voitiin olettaa vastaajan laillisten edustajien tahallaan piileskelevän.
Konkurssisäännön 5 §:ssä on erityissäännös velallisen haastamisesta kuultavaksi konkurssihakemuksen johdosta silloin, kun velallista ei tavoiteta ja kun on syytä epäillä velallisen piileskelevän. Sen vuoksi haastetta ei ollut voitu antaa yhtiölle tiedoksi sijaistiedoksiantoa käyttäen oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 11 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Raastuvanoikeuden ei olisi siten tullut ratkaista asiaa, vaan lykätä asia vastaajan haastamiseksi laillisesti kuultavaksi konkurssihakemuksista.
Tämän vuoksi hovioikeus kumosi raastuvanoikeuden päätöksen yhtiön asettamisesta konkurssiin ja palautti asian Porin käräjäoikeuteen, jonka tuli viipymättä omasta aloitteestaan jatkaa konkurssihakemusten käsittelyä.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
X:lle ja lääninverovirastolle on 28.2.1994 myönnetty valituslupa.
X on vaatinut, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja raastuvanoikeuden päätös saatetaan voimaan. Lisäksi X on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen.
Lääninverovirasto on vaatinut, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja raastuvanoikeuden päätös yhtiön konkurssiin asettamisesta saatetaan voimaan.
Yhtiö on antanut siltä hakemusten johdosta pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 10.6.1994
Hovioikeuden tuomiota ei muuteta. X:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lähde, Salonen ja Laapas. Esittelijä Matti Kaitila.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Lindholm, Suhnen, Lehtimaja ja Pellinen. Esittelijä Kari Kitunen.
---
[SV]
I ett sådant fall som avses i 5 § konkursstadgan fick gäldenären med anledning av en konkursansökan inte kallas till gäldenärssammanträdet genom i 11 kap. rättegångsbalken avsedd s.k. mellanhandsdelgivning.
KS 5 §
RB 11 kap 11 § (L 12.8.1960/362)
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.