Supreme Court allows foreign trade name cancellation when domestic name causes confusion and was not established in time.

Alankomaissa vuonna 1975 rekisteröidyn ulkomaisen toiminimen kansainvälisenä tuotetunnuksena käytetty iskuosa "Iveco" oli myös Suomessa asianomaisissa elinkeinopiireissä melko hyvin tunnettu ennen kuin Iweco Oy vuoden 1977 lopulla jätti rekisteröimistään tarkoittavan hakemuksen kaupparekisteriin. Kotimainen toiminimi oli sekoitettavissa Iveco-tunnukseen ja toiminimien haltijoiden toimialat olivat niin samankaltaisia, että sekaannusvaara oli olemassa. Iweco Oy:n rekisteröinti kumottiin.

Kysymys myös siitä, oliko kanne nostettu toiminimilain 6 §:n 2 momentissa säädetyssä kohtuullisessa ajassa.

ToiminimiL 6 § 2 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa

Iveco N.V. on viitannut teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin liittosopimuksen artiklaan 8, jonka mukaan toiminimen tuli olla suojattu ilman hakemusta ja rekisteröintivelvollisuutta kaikissa liittomaissa, olipa se tehtaan- tai kauppamerkin osana tai ei. Pariisin liittosopimuksen Tukholman tekstin oli myös Alankomaat ratifioinut.

Iveco N.V:lle oli aiheutunut ja aiheutui haittaa ja taloudellisia menetyksiä Iweco Oy:n rekisteröinnin johdosta sen vuoksi, että Iveco N.V. ei Suomessa voinut yhdenmukaistaa suomalaisen tytäryhtiönsä toiminimeä konserniin kuuluvien muiden tytäryhtiöiden kanssa muotoon IVECO Finland Oy eikä voinut Suomessa yhdenmukaisesti hyödyntää konsernin sisäistä mainos-, informaatio- ja tekstiaineistoa. Iveco N.V. ei voinut kuluttajiin nähden myöskään esiintyä konsernin nimellä, mikä vaikeutti yhteydenpitoa asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa eikä voinut edistää IVECO-konsernin yhdenmukaisen imagon vahvistamista Suomessa.

Ottaen myös huomioon Iweco Oy:n toimialan, yhtiön pienen 10 000 markan osakepääoman ja vähäisen toiminnan Iveco N.V. on katsonut, että siitä huolimatta, että Iweco Oy oli merkitty kaupparekisteriin 9.12.1977, ei sen toiminimi ollut vakiintunut toimialansa kohderyhmien piirissä eikä toiminimilain 6 §:n 2 momentin tarkoittamaa passiviteettivaikutusta Iveco N.V:hen nähden ollut päässyt syntymään. Iveco N.V. oli itse asiassa saanut tiedon Iweco Oy:stä vasta perustaessaan omaa tytäryhtiötään Suomeen.

Sen vuoksi Iveco N.V. on vaatinut, paitsi muuta, että Iweco Oy:tä kielletään riittävän sakon uhalla käyttämästä toiminimeä Iweco Oy ja että toiminimen Iweco Oy rekisteröinti kumotaan.

Vastine

Edelleen Iweco Oy on lausunut, että sekaantumisvaaraa ei Iveco N.V:n ja Iweco Oy:n toiminimien välillä ollut yhtiöiden eri toimialojen perusteella. Iweco Oy:n toiminimi oli rekisteröity vuonna 1977 toimialalle "elintarvikealan koneiden ja laitteiden myynti". Iveco N.V:n toiminimeä ja tavaramerkkiä oli käytetty ainoastaan hyötyajoneuvojen valmistuksen ja markkinoinnin yhteydessä. Sen johdosta, että Iveco N.V. oli väittänyt sille aiheutuneen haittaa sen vuoksi, ettei se voinut rekisteröidä itselleen Suomessa tunnusmerkin Iveco sisältävää toiminimeä, Iweco Oy on huomauttanut, että tällaista haittaa ei ollut vuonna 1977, jolloin Iweco Oy:n toiminimi oli rekisteröity. Iveco N.V. oli ensimmäistä kertaa pyrkinyt rekisteröimään itselleen tunnuksen Iveco sisältävän toiminimen vasta 1980-luvun loppupuolella.

Iweco Oy on huomauttanut Iveco N.V:n olleen tietoinen Iweco Oy:n toiminimioikeudesta jo vuodesta 1984 lähtien. Iveco N.V. oli aloittanut toiminimen kumoamista koskevan oikeudenkäynnin vasta viisi vuotta mainitun ajankohdan jälkeen. Kanneoikeus oli toiminimilain 6 §:n säännöksen nojalla siten vanhentunut. Väitetty haitta, että yhtymän sisäisesti Suomen myyntiyhtiön toiminimeä ei ollut voitu yhdenmukaistaa muiden myyntiyhtiöiden kanssa, perustui kaupparekisterilain 20 §:n säännökseen eikä Iweco Oy voinut olla vastuussa tällaisesta haitasta.

Raastuvanoikeuden päätös 14.5.1991

Raastuvanoikeus, jossa asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen, on lausunut selvitetyksi, että toiminimi Iveco Industrial Vehicles Corporation B.V. oli rekisteröity Alankomaissa 9.1.1975 eli ennen Iweco Oy:n 9.12.1977 tapahtunutta kaupparekisteriin merkitsemistä 28.11.1977 jätetyn ilmoituksen perusteella. Kanteessa mainitut tavaramerkkihakemukset oli jätetty ennen Iweco Oy:n kaupparekisteriin merkitsemistä, mutta niistä oli kuulutettu vasta 11.4.1981 ja 15.10.1981.

Toiminimilain 20 §:n mukaan kannetta rekisteröinnin kumoamiseksi saa ajaa se, jolle aiheutuu haittaa rekisteröinnistä. Raastuvanoikeus on katsonut, että viimeksi mainittu säännös, jota vastaava oli sisältynyt myös toiminimiasetuksen 7 §:ään, tarkoitti sitä, kenellä oli kannevalta rekisteröinnin kumoamista koskevassa asiassa, mutta ei sisältänyt aineellisoikeudellista määräystä edellytyksistä, joiden nojalla rekisteröinti olisi kumottavissa. Toiminimiasetuksen 11 §:n perusteella kantajan tavaramerkkien rekisteröintihakemukset eivät olleet sinänsä olleet esteenä Iweco Oy:n toiminimen rekisteröinnille. Tavaramerkistä toiminimen rekisteröinnin esteenä oli säädetty vasta toiminimilain 10 §:n 4 momentissa. Iweco Oy:n toiminimen rekisteröinnille ei liioin ollut ollut esteenä toiminimen Iveco Industrial Vehicles Corporation B.V. rekisteröinti Alankomaissa vuonna 1975.

Pariisin liittosopimuksen 8 artiklassa määritellään toiminimen kansainvälinen suoja. Sen mukaan toiminimen tulee olla suojattu ilman hakemusta ja rekisteröintivelvollisuutta kaikissa liittomaissa, olipa se tehtaan- tai kauppamerkin osana tai ei. Yleissopimuksessa ei kuitenkaan ole säännelty, millä perusteella toiminimi saa suojaa toisessa liittomaassa, kun sitä ei ole siellä rekisteröity. Jotta Iveco N.V. olisi aikaprioriteettiin vedoten voinut saada suojan Iweco Oy:n rekisteröityä toiminimeä vastaan, raastuvanoikeus on katsonut, että ulkomaalaisen toiminimen oli tullut olla Suomessa Iweco Oy:n toiminimen rekisteröintihakemuksen jättöhetkellä niin tunnettu asianomaisissa elinkeinonharjoittajapiireissä, että sekoittumisvaara syntyi. Liittosopimuksen 8 artiklan soveltaminen ei edellyttänyt, että ulkomaalainen toiminimi olisi tosiasiassa harjoittanut Suomessa elinkeinotoimintaa. Toiminimen suoja ulottui myös sen toissijaiseen tunnukseen eli sanaan Iveco.

Raastuvanoikeus on katsonut, että suomalainen toiminimi Iweco Oy oli sekoitettavissa Iveco N.V:n toissijaiseen tunnukseen, toiminimen iskuosaan eli sanaan Iveco ja oli omiaan johtamaan yleisöä harhaan, että kysymyksessä olisivat samaan konserniin kuuluvat yhtiöt.

Toiminimen dominantti Iveco ei ollut tullut Suomessa tunnetuksi kanteessa mainittujen tavaramerkkihakemusten kautta eikä myöskään sen vuoksi, että sana- ja kuviomerkit Iveco oli laajalti Euroopan eri maissa rekisteröity.

Asiassa oli esitetty selvitystä siitä, kuinka nopeasti Iveco N.V:n elinkeinotoiminnassa käyttämä tunnusmerkki Iveco oli Suomessa tullut tunnetuksi asianomaisissa piireissä hyötyajoneuvomarkkinoilla. Iveco-merkkisten autojen tuonnin Suomeen oli näytetty alkaneen vuoden 1975 lopulla aikana, jolloin yhtymä oli ollut mukana myös kansainvälisissä näyttelyissä. Nimenomaan hyötyajoneuvomarkkinoilla Iveco-yhtymän yhteenliittyminen useasta tunnetusta automerkistä oli herättänyt alalla varsin runsasta huomiota. Alan suppeassa ammattipiirissä uusi automerkki tai tunnusmerkki Iveco oli varsin nopeasti tullut suomalaisten hyötyajoneuvojen ostajien ja käyttäjien tietoisuuteen. Iveco-yhtymä ja tunnusmerkki Iveco olivat esiintyneet useasti vuonna 1976 aikakauslehdissä, muun muassa Talouselämä-lehdessä ja kuljetusalan johtavassa ammattilehdessä Kuljetus-lehdessä jo vuonna 1975 ja siis ennen Iweco Oy:n merkitsemistä kaupparekisteriin.

Raastuvanoikeus on katsonut, että toiminimen Iveco Industrial Vehicles Corporation B.V:n toissijainen tunnus Iveco oli ollut alan piireissä melko hyvin tunnettu ennen Iweco Oy:n kaupparekisteriin merkitsemistä koskevaa hakemusta vuoden 1977 lopulla. Sen vuoksi Iweco Oy:n toiminimi oli sekoitettavissa mainittuun toissijaiseen tunnukseen ja siten toiminimiasetuksen 11 § huomioon ottaen ja verrattuna 20.3.1883 teollisuuden suojelemisesta tehdyn Pariisin liittosopimuksen, johon Suomi ja Alankomaat olivat liittyneet, 8 artiklaan, kumottavissa, ellei Iveco N.V. ollut passiviteettinsa vuoksi menettänyt oikeuttaan vedota aikaisempaan oikeusperusteeseensa.

Toiminimilain 6 §:n 2 momentin mukaan, jos toiminimi on vakiintunut eikä siihen sekoitettavissa olevan vanhemman toiminimen haltija ole kohtuullisessa ajassa ryhtynyt toimiin myöhemmän toiminimen käytön estämiseksi, pysyy oikeus vakiintuneeseen toiminimeen vanhemman oikeuden rinnalla. Iweco Oy:n toiminimen vakiintumisen osalta raastuvanoikeus on katsonut esitetyn selvityksen osoittavan, että Iweco Oy oli alallaan vakiinnuttanut toiminimensä vasta 1980-luvun loppupuolella ja että Iveco N.V. oli ollut tietoinen vastaajan toimimisesta vuodesta 1984 lähtien. Iweco Oy:n toiminimen käyttö oli kuitenkin ollut vain vähäistä ja Iveco N.V:n voitiin katsoa jo vuonna 1984 neuvotteluin puuttuneen toiminimen käyttöön. Raastuvanoikeus on katsonut, että Iveco N.V. oli siten toiminimilain 6 §:ssä tarkoitetussa kohtuullisessa ajassa ryhtynyt toimiin Iweco Oy:n toiminimen käytön estämiseksi.

Sen vuoksi raastuvanoikeus on kumonnut toiminimen Iweco Oy 9.12.1977 numerolla 253.968 kaupparekisteriin tapahtuneen rekisteröinnin. Asian laatuun nähden asianosaiset ovat saaneet pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Helsingin hovioikeuden tuomio 13.5.1992

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Iveco N.V. ja Iweco Oy olivat saattaneet jutun, on lausunut, että Iveco N.V:n aikaisemman Alankomaissa 9.1.1975 kaupparekisteriin merkityn toiminimen Iveco Industrial Vehicles Corporation B.V. iskuosa Iveco ja Iweco Oy:n toiminimi olivat yhtä kirjainta ja yhtiömuotoa osoittavaa tunnusta lukuun ottamatta samat. Näin ollen ja koska puheessa tuota eroa ei esiintynyt, toiminimet olivat sekoitettavissa toisiinsa.

Iveco N.V:n toimiala oli hyötyajoneuvojen maahantuonti ja myynti, huolto- ja korjaustoiminta. Iweco Oy:n toimiala kanteessa tarkoitettuna ajankohtana oli taas ollut erilaisten koneiden ja laitteiden valmistus, myynti ja muu luvallinen toiminta. Sekoitettavuusarvionnin kannalta asianosaiset harjoittivat siis asiaa toiminimilain 33 §:n ja 19 §:n 1 momentin nojalla saman lain 5 §:n 1 momentin mukaisesti arvioituna samankaltaista toimintaa.

Asianosaiset olivat vuonna 1984 käyneet neuvotteluja toiminimien samankaltaisuudesta. Iweco Oy oli nostanut kanteen Iveco N.V:tä vastaan syyskuussa 1988 ja vaatinut toistaiseksi ratkaisematta olevassa asiassa muun ohella, että Iveco N.V:tä kielletään käyttämästä sanaa Iveco tunnusmerkkinään.

Ottaen huomioon asianosaisten toiminnan laajentumisen ja muutokset sekä toiminimien samankaltaisuudesta aiheutuvan haitan siitä seuranneen kärjistymisen Iveco N.V:llä oli toiminimilain 6 §:n 2 momentin säännös huomioon ottaen edelleen oikeus esittää vaatimuksia toiminimien samankaltaisuuden perusteella.

Muilta osin hovioikeus on hyväksynyt raastuvanoikeuden päätöksen perustelut, kuitenkin siten, että Iweco Oy:n rekisteröidyn toiminimen vakiinnuttamista, Iveco N.V:n tavaramerkkejä ja toiminimen harhaanjohtavuutta koskevat lausunnot on poistettu asian ratkaisemisen kannalta merkityksettöminä.

Edellä mainituilla ja muutoin raastuvanoikeuden lausumilla perusteilla hovioikeus on pysyttänyt raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen.

Iweco Oy on velvoitettu suorittamaan Iveco N.V:lle korvaukseksi vastauskuluista hovioikeudessa 3 500 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 23.9.1992. Iweco Oy on vaatinut raastuvanoikeuden päätöksen ja hovioikeuden tuomion kumoamista sekä Iveco N.V:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut kaikissa oikeusasteissa korkoineen.

Iveco N.V. on antanut siltä pyydetyn vastauksen ja vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 25.3.1994

Perustelut

Hovioikeuden mainitsemilla perusteilla Iveco N.V:n toiminimen iskuosa ja Iweco Oy:n toiminimi ovat sekoitettavissa toisiinsa. Asianosaisten harjoittamaa toimintaa on hovioikeuden mainitsemilla perusteilla pidettävä nyt käsiteltävänä olevan kysymyksen kannalta samankaltaisena.

Kun Iweco Oy:n toiminimi on rekisteröity jo ennen toiminimilain (128/79) voimaantuloa, toiminimen kumoamisen edellytyksiä on arvioitava sekä toiminimilain että sitä ennen voimassa olleen, kaupparekisteristä sekä toiminimestä ja prokurasta 2.5.1895 annetun asetuksen (jäljempänä toiminimiasetuksen) kannalta. Kumpikaan säädös ei anna nimenomaista ohjetta siihen, millä edellytyksillä toiminimen rekisteröinti voidaan kumota ulkomailla aikaisemmin rekisteröidyn mutta Suomessa rekisteröimättömän toiminimen haltijan kanteesta. Säännösten tulkintaohjeena on tältä osin käytettävä teollisoikeuden suojelemista koskevaa, Pariisissa 20.3.1883 tehtyä ja Tukholmassa 14.7.1967 tarkistettua niin sanottua Pariisin liittosopimusta (SopS 43/75), jonka 1 -12 artiklat on saatettu Suomessa voimaan 5.9.1975 annetulla asetuksella (730/75).

Liittosopimuksen 8 artiklan mukaan toiminimen tulee olla suojattu ilman hakemusta ja rekisteröintivelvollisuutta kaikissa liittomaissa. Näin ollen kotimaisen toiminimilainsäädännön voidaan lähtökohtaisesti tulkita antavan suojaa, paitsi Suomessa rekisteröidyille tai täällä vakiinnutetuille toiminimille, myös ainakin sellaisille ulkomaisille toiminimille, jotka on rekisteröity jossakin muussa liittosopimukseen liittyneessä valtiossa, samoin kuin tällaisiin toiminimiin sisältyville toissijaisille tunnuksille. Saadakseen liittosopimuksen 8 artiklassa tarkoitettua suojaa ulkomaisen toiminimen tulee kuitenkin olla myös Suomen asianomaisissa elinkeinopiireissä ainakin jossain määrin tunnettu.

Toiminimilain 20 §:n, jota vastaava säännös oli toiminimiasetuksen 7 §:ssä, mukaan kannetta rekisteröinnin kumoamiseksi saa ajaa se, jolle aiheutuu haittaa rekisteröinnistä. Korkein oikeus katsoo tällaiseksi haitaksi sen Iveco N.V:n esittämän seikan, ettei se Iweco Oy:n Suomessa rekisteröidyn toiminimen vuoksi ole voinut Suomeen suuntautuneessa toiminnassaan täysitehoisesti hyödyntää oman toiminimensä kansainvälisesti tunnettua Iveco-tunnusta.

Kanneoikeutensa voi toiminimilain 6 §:n 2 momentin mukaan menettää sellainen vakiintuneeseen toiminimeen sekoitettavissa olevan vanhemman toiminimen haltija, joka ei ole kohtuullisessa ajassa ryhtynyt toimiin myöhemmän toiminimen käytön estämiseksi. Iweco Oy:n toiminimen ei voida katsoa olleen lainkohdan tarkoittamalla tavalla vakiintunut vuonna 1984, jolloin käytyjen neuvottelujen yhteydessä Iveco N.V. oli tullut siitä tietoiseksi. Kun Iweco Oy:n toiminnan on tämän jälkeenkin osoitettu olleen melko vähäistä, Iveco N.V.:llä ei ole ollut tarvetta ryhtyä ajamaan toiminimen kumoamiskannetta ennen kuin Iweco Oy oli vuonna 1988 pannut Iveco N.V.:n suomalaista tytäryhtiötä vastaan vireille oman kanteensa Iveco-tunnuksen käytön kieltämiseksi Suomessa. Korkein oikeus katsoo Iveco N.V.:n säilyttäneen oikeutensa vaatia Iweco Oy:n toiminimen kumoamista, kun asiaa koskeva haaste oli annettu Iweco Oy:lle tiedoksi 27.2.1989.

Näillä ja muutoin hovioikeuden lausumilla perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Iweco Oy velvoitetaan korvaamaan Iveco N.V:n vastauskulut Korkeimmassa oikeudessa 3 000 markalla 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Rosokivi, Christer Kuhlefelt ja Kemppinen. Esittelijä Olli Mäkinen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Paaskoski, Taipale, Sevon ja Lehtimaja. Esittelijä Eero Takkunen

---

[SV]

En i Nederländerna år 1975 registrerad utländsk firma hade som internationellt produktkännetecken använt firmadominanten "Iveco", som även i Finland bland vederbörande näringsidkare var rätt väl känd innan Iweco Oy i slutet av år 1977 inlämnade sin ansökan om registrering till handelsregistret. Den inhemska firman var förväxlingsbar med kännetecknet Iveco och firmainnehavarnas verksamhetsområden var så likartade att risk för förväxling förelåg. Registreringen av Iweco Oy hävdes.

Fråga även om huruvida talan hade väckts inom i 6 § 2 mom. firmalagen stadgad rimlig tid.

FirmaL 6 § 2 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.