Supreme Court allows appeal against district judge's refusal to issue challenge in individualized case under Civil Procedure Code.

Kihlakunnantuomari oli ennen 1.12.1993 voimaan tullutta oikeudenkäymiskaaren muutosta jättänyt antamatta haasteen A:n haastehakemuksessa yksilöidyssä asiassa ja ilmoittanut tästä A:lle kirjeellä. A kanteli menettelystä hovioikeuteen. Kihlakunnantuomarin näin tekemä päätös oli oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 ja 16 §:ssä tarkoitettu ratkaisu. Muutoksenhaku hovioikeuden siitä antamaan päätökseen edellytti valitusluvan pyytämistä.

OK 30 luku 2 §

OK 31 luku 1 §

OK 31 luku 16 §

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY

Lapuan kihlakunnanoikeuden päätös 4.2.1992

Vaasan hovioikeus oli kumonnut 25.7.1991 antamallaan päätöksellä Alajärven kihlakunnanoikeuden 18.9.1990 D:n Alajärven Sorapojat Kommandiittiyhtiötä sekä A:ta, B:tä ja C:tä vastaan ajamasta kanteesta julistaman päätöksen määräalan kauppahinnan velkomisasiassa ja palauttanut asian kihlakunnanoikeuteen ilmoituksesta uudelleen käsiteltäväksi.

Istunnossa 4.2.1992 kihlakunnanoikeus, koska vastaajat ovat saaneet laillisen tiedon käsittelystä, vastaajien poissaolosta huolimatta hovioikeuden osoituksen mukaisesti ratkaisi asian.

Lapuan kihlakunnantuomarin ratkaisu 30.3.1992

A, B, C ja kommandiittiyhtiö olivat 24.3.1992 toimittaneet Lapuan tuomiokunnan kansliaan 21.3.1992 päivätyn haastehakemuksen, jossa he pyysivät haastetta saadakseen vireille takaisinsaantioikeudenkäynnin asiassa.

Kihlakunnantuomari palautti kirjeellään A:n, B:n, C:n ja kommandiittiyhtiön haastehakemuksen liitteineen todeten, että kihlakunnanoikeuden päätös ei ollut yksipuolinen tuomio eikä takaisinsaanti näin ollen ollut mahdollinen. Takaisinsaantiosoitusta ei ollut annettu ja sellainen tiedonanto oli tarpeeton. Asian käsittelyssä ei ollut tapahtunut mitään muotovirhettä ja kihlakunnanoikeuden päätös oli lainvoimainen.

A:n, B:n, C:n ja kommandiittiyhtiön muutoksenhakemus

A, B, C ja kommandiittiyhtiö hakivat hovioikeudelta muutosta vaatien, paitsi kihlakunnanoikeuden julistaman päätöksen kumoamista, myös kihlakunnantuomarin velvoittamista antamaan pyydetty haaste.

Vaasan hovioikeuden päätös 23.9.1992

I Kantelu kihlakunnanoikeuden päätöksestä

Hovioikeus katsoi, ettei kantelu, joka perustui siihen, ettei A:ta, B:tä, C:tä ja yhtiötä olisi laillisesti haastettu asian käsittelyyn kihlakunnanoikeudessa, antanut aihetta toimenpiteisiin.

II Kantelu kihlakunnantuomarin toimenpiteestä

Haasteen antamisesta ei voida kieltäytyä sillä perusteella, ettei edellytyksiä asian tutkittavaksi ottamiselle ole olemassa. Sen kysymyksen ratkaiseminen kuului tuomioistuimelle. Kihlakunnantuomarin olisi sen vuoksi tullut mainitussa kirjeessään ilmoittaa, että hakijoilla oli oikeus saada haaste, jos he halusivat sen oikeudenkäyntiedellytyksen puuttumisesta huolimatta.

A:lle myötäpuolineen ei ollut aiheutunut kihlakunnantuomarin menettelystä vahinkoa, koska Alajärven kihlakunnanoikeuden 4.2.1992 julistama päätös ei ollut yksipuolinen tuomio eikä siihen sen vuoksi voitu hakea takaisinsaantia. A:lla myötäpuolineen oli myös edelleen mahdollisuus saada kyseinen haaste toimittamalla haastehakemus uudelleen Lapuan tuomiokunnan kansliaan. Kantelu ei tältäkään osin antanut aihetta toimenpiteisiin.

Muutoksenhakuosoitus

Muutosta asiassa annettuun ratkaisuun saatiin hovioikeuden antaman muutoksenhakuosoituksen mukaan hakea Korkeimmalta oikeudelta valittamalla.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A myötäpuolineen valitti Korkeimpaan oikeuteen vaatien, että hovioikeuden päätös kihlakunnanoikeuden päätöksestä tehdyn kantelun osalta ja kihlakunnanoikeuden 4.2.1992 julistama päätös kumotaan ja että kihlakunnantuomari velvoitetaan antamaan heidän 21.3.1992 päivätyn haastehakemuksensa perusteella haaste.

VÄLITOIMI

A myötäpuolineen on, Korkeimman oikeuden varattua jäljempänä mainituin perustein heille tilaisuuden täydentää muutoksenhakemustaan oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 6 ja 9 §:ssä edellytetyllä tavalla, antamassaan täydennyskirjelmässä pyytänyt lupaa valittaa hovioikeuden päätöksestä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 8.12.1994

Muutoksenhakua koskeva ratkaisu

Perustelut

Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan sen, joka tahtoo hakea muutosta hovioikeuden tuomioon tai päätökseen sinne valittamalla tai kanteluteitse saatetussa asiassa, on pyydettävä siihen lupa Korkeimmalta oikeudelta. Saman pykälän 2 momentin mukaan hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena ratkaisemassa asiassa muutosta haetaan valituslupaa pyytämättä.

A myötäpuolineen oli hovioikeudelle osoittamassaan kantelussa vaatinut, paitsi Lapuan kihlakunnanoikeuden 4.2.1992 julistaman päätöksen poistamista tuomiovirheen perusteella, Lapuan tuomiokunnan kihlakunnantuomarin velvoittamista antamaan pyydetty haaste, jota tämä oli ilmoittamallaan perusteella kieltäytynyt antamasta.

Kihlakunnantuomarin kirjeellään asianosaisille ilmoittama päätös olla antamatta haastehakemuksessa yksilöidyssä asiassa haastetta oli haasteen antamista pyytävän oikeusasemaan välittömästi vaikuttava ratkaisu, jollaiseen voidaan hakea muutosta hovioikeudelta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 ja 16 §:ssä säädetyin tavoin kantelemalla. Muutoksenhaun kohteena oleva hovioikeuden päätös on näin ollen sekä kihlakunnanoikeuden päätöstä että kihlakunnantuomarin menettelyä koskeneen kantelun osalta oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös hovioikeuteen kanteluteitse saatetussa asiassa. Muutosta hovioikeuden tällaiseen päätökseen haetaan Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa pyytämällä. Hovioikeuden antamaa valitusosoitusta on näin ollen oikaistava.

A:n ja hänen myötäpuoltensa täydennettyä muutoksenhakemustaan edellä kerrotuin tavoin pyytämällä valituslupaa Korkein oikeus katsoo, että hakemus voidaan ottaa ratkaistavaksi palauttamatta asiaa hovioikeuteen uuden valitusosoituksen antamiseksi.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätökseen liitettyä valitusosoitusta oikaistaan siten, että päätökseen voidaan hakea muutosta Korkeimmalta oikeudelta valittamalla, jos Korkein oikeus myöntää valitusluvan.

Kysymys valitusluvan myöntämisestä siirretään Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 7 a §:n 2 momentin nojalla ratkaistavaksi kolmijäsenisellä jaostolla.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Halmelinna, Pentti ja Hirvelä. Esittelijä Juha Laaksonen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Taiple, Suhonen, Wirilander ja Lehtimaja. Esittelijä Jukka Kontio.

---

[SV]

En häradshövding hade före den ändring av rättegångsbalken som trädde i kraft 1.12.1993 vägrat att utfärda stämning i en sak som individualiserats i A:s stämningsansökan och meddelat A detta per brev. A anförde klagan i hovrätten över förfarandet. Det beslut som häradshövdingen hade fattat på detta sätt var ett i 31 kap. 1 och 16 § rättegångsbalken avsett avgörande. Sökande av ändring i hovrättens beslut med anledning av klagan förutsatte ansökan om besvärstillstånd.

RB 30 kap 2 §

RB 31 kap 1 §

RB 31 kap 16 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.