Sale of family land without spouse consent upheld where remaining land formed a complete natural plot.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court dismissed the wife's appeal to invalidate her husband's sale of two land parcels without her consent. The court found that the remaining land constituted a complete and natural plot for their family home, meaning the sales did not affect their shared residence. Consequently, the statutory protection against unilateral disposal of family property did not apply to the sold areas.
Legislator headnote
AI generatedAvioliittolain 38 § 1 mom; The sale of parts of a family plot without the other spouse's consent is prohibited only if the remaining land fails to form a complete and natural plot for the family home.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ään.
A oli ilman puolisonsa B:n suostumusta myynyt omistamastaan tilasta kaksi rakentamatonta määräalaa. Myymättä jätetyllä noin 5.000 neliömetrin suuruisella tilanosalla sijaitsi rakenteilla oleva puolisoiden kodiksi tarkoitettu omakotitalo. Kun tämä tilanosa muodosti käyttökelpoisen ja luontevan tontin mainitulle omakotitalolle eikä määräalan luovutuksilla siten ollut vaikutusta puolisoiden asuntoon ja sen tarkoituksenmukaiseen käyttöön, B:n avioliittolain 38 §:n nojalla ajama kanne määräalojen kaupan julistamisesta pätemättömäksi hylättiin.
AL 38 § 1 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
B:n kanne Tampereen raastuvanoikeudessa
Raastuvanoikeuden päätös 17.7.1990
Raastuvanoikeus on tämän vuoksi hylännyt B:n kanteen ja velvoittanut hänet suorittamaan Ikarakenne Oy:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 5.000 markkaa 16 prosentin korkoineen raastuvanoikeuden päätöspäivästä lukien.
Turun hovioikeuden tuomio 4.6.1991
Hovioikeus, jossa B oli toistanut asiassa esittämänsä kanteen sekä oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa ja vaatinut korvausta myös hovioikeudessa olleista oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen, on jättänyt raastuvanoikeuden päätöksen pysyväksi. B on velvoitettu suorittamaan Ika-rakenne Oy:lle korvaukseksi vastauskuluista hovioikeudessa 1.400 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 17.10.1991.
Valituksessaan B on toistanut kanteensa ja lisäksi vaatinut tilaan vahvistetun kiinnityksen julistamista pätemättömäksi sekä Ika-rakenne Oy:n ja yhtiön kahden osakkaan velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.
Vastauksessaan Ika-rakenne Oy:n konkurssipesä on ilmoittaen, että yhtiö oli asetettu konkurssiin 19.4.1991, vaatinut, että valitus hylätään ja että B velvoitetaan korvaamaan konkurssipesän vastauskulut korkoineen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 25.6.1992
Käsittelyratkaisu
Kysymyksessä olevaan tilaan vahvistetun kiinnityksen pätemättömäksi julistamista koskevat vaatimukset sekä Ika-rakenne Oy:n osakkaita vastaan kohdistetut vaatimukset jätetään vasta Korkeimmassa oikeudessa tehtyinä tutkittavaksi ottamatta.
Pääasia
Avioliittolain 36 §:n mukaan aviopuolisoiden omaisuuden vallintaa koskevana pääperiaatteena on, että kumpikin puoliso vallitsee omaa omaisuuttaan. Tästä pääsääntöisestä vapaasta vallintaoikeudesta ovat poikkeuksina lain 38 ja 39 §:ssä säännellyt vallintarajoitukset, joista kiinteätä omaisuutta koskevat sisältyvät 38 §:n 1 momenttiin. Lainkohdassa kielletään puolisoa ilman toisen puolison kirjallista suostumusta luovuttamasta tai antamasta vuokralle taikka luovuttamasta oikeutta käyttää tai hallita kiinteätä omaisuutta, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Tämän ja muiden keskeisten vallintarajoitusten ensisijaisena tarkoituksena on perheen yhteisen asunnon ja asuntoirtaimiston suojaaminen, ei niinkään puolison aviooikeuden turvaaminen.
Kuten raastuvanoikeuden päätöksestä ilmenee, A:n yksin omistama Hupikummun tila on pinta-alaltaan ollut noin 15.000 neliömetriä. Hänen myydessään tilaltaan kaksi rakentamatonta noin 5.000 neliömetrin suuruista määräalaa tilalla on ollut rakenteilla hänen ja B:n perheen kodiksi tarkoitettu omakotitalo, joka on sijainnut A:n omistukseen jääneellä noin 5.000 neliömetrin suuruisella tilanosalla. Kooltaan ja muodoltaan sekä muilta ominaisuuksiltaan tämä tilanosa on muodostanut käyttökelpoisen ja luontevan tontin rakenteilla olleelle omakotitalolle. Määräalan luovutuksilla ei siten ole ollut vaikutusta perheen asuntoon ja sen tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Näin ollen luovutukset eivät ole käsittäneet vallintarajoitusten alaista kiinteää omaisuutta, vaan määräalat ovat pääsäännön mukaan olleet vapaasti luovutettavissa ilman B:n suostumusta.
Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomion lopputulosta. Asian laadun vuoksi konkurssipesän on itse vastattava täällä olleista oikeudenkäyntikuluistaan.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Wirilander: Hupikummun tilalla rakenteilla ollut rakennus on tarkoitettu B ja A:n perheen kodiksi. Tila on pinta-alaltaan noin 15.000 neliömetriä. Omakotitaloa varten sellainen pintaala tosin on suurehko, mutta ei poikkeuksellisen suuri. Millään osalla tilaa ei ole ollut muuta käyttöä kuin olla omakotikiinteistön osana. Näin ollen se on muodostanut kokonaisuuden, jota A ei ole saanut omin päin paloitella. Määräalojen myyntiin on siten avioliittolain 38 §:n 1 momentin mukaan tarvittu B:n suostumus. Sen vuoksi harkitsen oikeaksi kumoten raastuvanoikeuden päätöksen ja hovioikeuden tuomion julistaa kanteessa tarkoitetut 10.8.1989 tehdyt kiinteistönkaupat pätemättömiksi. B:n vapautan velvollisuudesta korvata Ika-rakenne Oy:n oikeudenkäyntikuluja. Velvoitan Ika-rakenne Oy:n konkurssipesän suorittamaan B:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista jutussa 9.000 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.
Oikeusneuvos Portin: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Wirilander.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Portin (eri mieltä), Ketola, Krook ja Wirilander (eri mieltä)
---
[SV]
Omröstn.
A hade utan samtycke av makan B sålt två obebyggda områden av sin lägenhet. På den resterande lägenhetsdelen om ca 5.000 kvadratmeter uppfördes ett egnahemshus avsett att användas som makarnas gemensamma hem. Då denna lägenhetsdel utgjorde en användbar och naturlig tomt för egnahemshuset och överlåtelserna av områdena sålunda inte inverkat på makarnas bostad och dess ändamålsenliga bruk, förkastades B:s talan att försäljningarna av områdena enligt 38 § äktenskapslagen skulle ogiltigförklaras.
ÄL 38 § 1 mom
Hela rättsfallet är i FKKO-registret