Supreme Court allows divorce property division where short marriage and pre-marital debt make equal split unjust.

Avioliiton solmimisesta avioeroasian vireilletuloon oli kulunut runsaat puoli vuotta. Tänä aikana puolisot olivat asuneet yhdessä noin neljä kuukautta. Heidän ositettava omaisuutensa oli pääosin koostunut miehen ennen avioliittoa ostamasta maatilasta maatalousirtaimistoineen. Miehen velkataakka tilankaupan ja maatalouden johdosta oli ollut melkoinen. Ositusta soviteltiin siten, ettei vaimo aviooikeutensa nojalla saanut mieheltään mitään omaisuutta.

AL 103 b §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Äänekosken kihlakunnanoikeudessa

Kihlakunnanoikeuden päätös 14.12.1989

B:n vastustettua kannetta kihlakunnanoikeus on lausunut selvitetyksi, että asianajaja X oli sen määräämänä pesänjakajana toimittanut osituksen 24.6.1988 avioliittoon vihittyjen A:n ja B:n välillä. 15.8.1989 allekirjoittamassaan osituskirjassa pesänjakaja oli todennut, että B, ottaen huomioon heidän avioliittonsa lyhyen kestoajan ja sen, että ositettava varallisuus oli jo ennen avioliiton solmimista pääosin kuulunut yksin A:lle, saisi perusteettomasti taloudellista etua, jos A velvoitettaisiin suorittamaan B:lle osituskirjassa laskettu 277.038 markan tasinko täysimääräisenä. Sen vuoksi pesänjakaja oli avioliittolain 103 b §:n nojalla rajoittanut A:n B:lle maksettavan tasingon määrän 50.000 markaksi, josta 30.000 markkaa erääntyi 15.9.1989 ja 20.000 markkaa 30.12.1989.

Kihlakunnanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että B olisi laiminlyönyt osallistumisen tilan ja yhteisen talouden töihin siten, että sillä olisi taloudellista merkitystä tai että pesä olisi avioliiton kestäessä velkaantunut hänen syystään. Edelleen oli jäänyt näyttämättä, että B olisi luopunut avio-oikeudestaan tahi sen suhteen avioliittoa solmittaessa erehdyttänyt A:ta. Myöskään A:n tavallisella niin sanotulla sukupolvenvaihdoskaupalla vanhemmiltaan 12.2.1988 ostamaa tilaa ei kaupan ehdot huomioon ottaen ollut pidettävä saaduksi perinnönluonteisella saannolla.

Kun kuitenkin tasingon soviteltuakin määrää, ottaen huomioon osituskirjassa mainitut avioliiton lyhyen kestoajan sekä A:n ja B:n varallisuusolot ennen avioliittoa, oli pidettävä kohtuuttomana, kihlakunnanoikeus on, hyläten vaatimukset enemmälti, alentanut A:n osituksessa suoritettavaksi määrätyn tasingon määrän 30 000 markaksi, joka A:n oli suoritettava B:lle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kihlakunnanoikeuden päätös sai lainvoiman.

Vaasan hovioikeuden tuomio 13.12.1990

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A ja B olivat valittamalla saattaneet jutun, on jättänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen pysyväksi.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 19.6.1991.

A on valituksessaan toistanut jutussa esittämänsä sovitteluvaatimukset ja yleistä oikeusapua saaneena lisäksi vaatinut B:n velvoittamista korvaamaan Laukaan kunnalle hänen valituksestaan aiheutuneet kulut.

B on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 6.4.1992

Perustelut

A ja B ovat asuneet yhdessä heidän vihkimisestään 24.6.1988 lukien saman vuoden lokakuun loppupuolelle saakka. Heidän avioeroasiansa on B:n hakemuksesta tullut vireille 6.1.1989, mikä ajankohta ositusperusteen syntymishetkenä on määrännyt heidän ositettavan omaisuutensa piirin. Kysymyksessä olevana aikana avioliiton solmimisesta avioeroasian vireilletuloon heidän varallisuusasemassaan ei ole tapahtunut merkityksellisiä muutoksia.

Edellä olevan mukaan A:n ja B:n avioliiton ja yhteiselämän kestoaika on ollut erityisen lyhyt, heidän ositettava omaisuutensa on pääosin koostunut A:n ennen avioliittoa ostamasta maatilasta maatalousirtaimistoineen ja hänen velkataakkansa tilankaupan ja maatalouden johdosta on ollut melkoinen. Ottaen huomioon nämä seikat Korkein oikeus katsoo, että A:n velvoittaminen maksamaan osittaistakin tasinkoa B:lle johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen A:n kannalta ja merkitsisi perusteetonta etua B:lle. Sen vuoksi Korkein oikeus avioliittolain 103 b §:n nojalla sovittelee heidän ositustaan siten, ettei B avio-oikeuden nojalla saa A:lta mitään omaisuutta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että A vapautetaan velvollisuudesta suorittaa tasinkoa B:lle. Asian laadun vuoksi Laukaan kunta saa pitää vahinkonaan täällä olleet kulunsa.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Nikkarinen, Lindholm, Krook ja Suhonen

---

[SV]

Från det att makarna hade ingått äktenskap till dess att deras äktenskapsskillnadsärende hade anhängigjorts hade det förflutit drygt ett halvt år. Under denna tid hade de sammanbott cirka fyra månader. Den egendom som var föremål för avvittring hade i huvudsak bestått av en lantbrukslägenhet jämte lösöre som mannen hade köpt före äktenskapet. Mannens skulder till följd av lägenhetsköpet och jordbruket hade varit betydande. Avvittringen jämkades så, att hustrun inte fick någon egendom av mannen med stöd av sin giftorätt.

ÄL 103 b §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret