Legislator Case Law & Legislation
KKO:1992:3 AI generated

Bank liable for wrongful payment due to system error despite client's incorrect account details.

Case Number KKO:1992:3
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court upheld the lower court's decision holding the bank liable for a wrongful payment caused by its own system error. Although the client provided the correct recipient name but an incorrect account number, the court ruled that the bank's computer system failed to detect the discrepancy. The court determined that the client's mistake did not absolve the bank of responsibility for the resulting financial loss.

Legislator headnote

AI generated

s. 2 of the Act on the Liability of Banks for Wrongful Payments; A bank is liable for damages caused by its own negligence in processing a payment instruction, even if the payer provided incorrect account details, as the bank must ensure the safety of its payment systems.

Keywords

AI generated
bank liability wrongful payment system error negligence payment instruction account details financial loss

Cited Legislation

AI generated
s. 2 of the Act on the Liability of Banks for Wrongful Payments
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

A oli lähettänyt pikamääräyksenä rahasumman B:lle C-pankissa olleelle tilille. Saajan nimi oli ilmoitettu oikein, mutta pankkitilin numero virheellisesti. Maksu oli kirjautunut väärälle tilille pankissa käytössä olleen maksuliikenteen tietokonejärjestelmän mahdollistaneen sekaantumisvaaran vuoksi. Siten se oli pankin toimenpiteestä joutunut väärälle vastaanottajalle. A:n toimeksiannossa ollut virhe ei vapauttanut pankkia vastuusta. Pankki velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvausta A:lle.

Ks.

KKO:1994:80

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Lappeenrannan raastuvanoikeudessa

Osakeyhtiö A, joka on asetettu konkurssiin Helsingin raastuvanoikeuden päätöksellä 22.12.1989, on Etelä-Karjalan Säästöpankille 7.10.1988 tiedoksiannetun haasteen nojalla lausunut, että se oli lähettänyt 21.11.1985 pikamääräyksenä 333.000 markkaa silloisen C-pankin tilille 410811-11717 osoitettuna Rakennusliike B Ky:lle. Myöhemmin oli ilmennyt, että edellä mainittu tili oli kuulunut Rakennusliike J Oy:lle ja että rahat olivat jääneet kateisiin kyseisen yhtiön edustajan nostettua ne tililtä.

Maksu oli suoritettu pikamääräyksenä Ålands Aktiebankin kassaan Bulevardin konttorissa Helsingissä. Koska kysymyksessä oli pikasiirto, kassaa hoitanut toimihenkilö oli lähettänyt maksun siirtämiseksi vastaanottajan nimen, tilinumeron ja summan sisältävän telex -sanoman Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankkiin välittömästi maksun tapahduttua. Telex -sanoman Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankissa vastaanottanut toimihenkilö oli ryhtynyt siirtämään rahoja edelleen. Koska kysymyksessä oli pikasiirto, hän oli ottanut puhelinyhteyden silloisen C-pankin Joutsenon konttoriin varmistaakseen, että tilitiedot olivat oikeat eli että maksunsaaja ja tilinumero täsmäsivät.

Vastaajapankissa puhelintiedustelun vastaanottanut virkailija oli laiminlyönyt tarkistaa, että tilinumero ja tilinomistaja täsmäsivät ja virkailija oli antanut luvan siirtää Rakennusliike B Ky:lle osoitetut varat Rakennusliike J Oy:n tilille.

Virkalijan oli tullut havaita ristiriita tilinumeron ja tilinomistajan välillä ja pankin omienkin ohjeiden mukaan ottaa yhteys konttorin johtajaan. Mikäli näin olisi menetelty, olisi paljastunut, ettei Rakennusliike B Ky:llä ollut tiliä C-pankissa ja varat olisi palautettu lähettäjälle. Palauttaminen olisi estänyt rahojen joutumisen kateisiin.

Vastaajapankin toimihenkilö oli huolimattomuudellaan aiheuttanut kantajalle pääomaltaan 333.000 markan tappion. Vastaajapankki oli työnantajana vastuussa kantajalle aiheutuneesta vahingosta.

Vastaajapankki oli vastuussa vahingosta myös sillä perusteella, että se oli asiamiehenä ottanut vastaan maksun toimittaakseen sen Rakennusliike B Ky:lle. Pankin vastuu tekemästään virheestä maksun välittävänä asiamiehenä oli ankaraa.

Vastaajapankki oli vastuussa myös siksi, että se oli vastuussa tietokonejärjestelmän puutteista aiheutuneesta vahingonvaarasta.

Kantaja on näillä perusteilla vaatinut, että vastaajapankki velvoitetaan suorittamaan sille vahingonkorvauksena 333.000 markkaa sekä korvausta oikeudenkäyntikuluista molemmat erät 16 prosentin korkoineen.

Etelä-Karjalan Säästöpankin vastaus

Vastaajapankki on kiistänyt, että sen toimihenkilö olisi syyllistynyt laiminlyöntiin kanteessa tarkoitettua pikasiirtoa välitettäessä.

Kantaja oli väärän tilinumeron antaessaan täyttänyt pikamääräyksen virheellisesti ja näin avannut niin sanotun vaaran lähteen.

Kantaja oli siten aiheuttanut vahingon omalla tuottamuksellaan.

Näillä perusteilla pankki on kiistänyt kanteen ja vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Raastuvanoikeuden päätös 20.2.1989

Kantajan ja vastaajapankin välillä oli asiassa ollut maksun välitystä koskeva toimeksiantosopimus. Vastaaja oli vastuussa aiheutuneesta vahingosta, jos sen edustajat olivat aiheuttaneet vahingon tuottamuksellaan. Todistustaakka siitä, että pankin edustajat olivat toimineet huolellisesti, oli vastaajalla. Pankin virkailijoiden velvollisuutena oli ollut täsmällisestä tilinumerosta huolimatta verrata tilinhaltijan nimeä annettuun maksunsaajan nimeen numerosarjoissa yleisesti esiintyvän sekaantumisvaaran vuoksi. Virkailijoilla ei ollut aihetta erikseen tarkistaa tietoja tilikortilta, koska tilinumero ja sen perusteella saadut tarkoitukseensa nähden riittävät tiedot tilinhaltijasta täsmäsivät.

Vastaajapankin virkailija oli todistajankertomuksessaan olettanut ilmoittaneensa rahan saapumisesta Rakennusliike J Oy:n toimitusjohtajalle sekä laittaneensa myöhemmin rahan siirrosta saadun kuitin Rakennusliike J Oy:n kuittien joukkoon.

Raastuvanoikeus on katsonut, että virkailijan olisi tullut havaita tilinhaltijan ja maksunsaajan nimien poikkeavuus. Hänen olisi pankkitoiminnalta yleisesti vaadittavan täsmällisyyden ja varmuuden sekä summan suuruuden vuoksi tullut kiinnittää asiaan huomiota. Todistajana kuullun vastaajapankin sisäisen tarkastajan mukaan virkailijan olisi tullut epäselvissä tapauksissa ottaa yhteyttä lähettäjäpankkiin. Koska virkailija ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteeseen, hän ei ollut menetellyt huolellisesti. Menettely oli myötävaikuttanut kantajalle syntyneeseen vahinkoon, jonka vuoksi vastaaja oli vastuussa vahingosta.

Edellä lausutuilla perusteilla raastuvanoikeus on velvoittanut Etelä-Karjalan Säästöpankin suorittamaan osakeyhtiö A:lle vahingonkorvauksena 333.000 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 7.10.1988 lukien ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 12.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 20.2.1989 lukien.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 12.9.1990

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Etelä-Karjalan Säästöpankki oli saattanut jutun, on todennut niinkuin raastuvanoikeuskin, että puhelinilmoituksen pikasiirrosta Etelä-Karjalan Säästöpankissa vastaanottanut pankkivirkailija oli häntä todistajana kuultaessa kertonut olettavansa, että hän olisi yrittänyt ilmoittaa rahojen saapumisesta pankin asiakkaana olleen Rakennusliike J Oy:n toimitusjohtajalle, jonka yhtiön tilinumero virkailijalle oli ilmoitettu. Rahojen saajaksi puhelinilmoituksessa oli kuitenkin mainittu Rakennusliike B Ky.

Virkailijan sekä todistajina kuultujen Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin pankkitoimihenkilön ja Etelä-Karjalan Säästöpankin sisäisen tarkastajan mukaan pikasiirrosta oli tullut ilmoittaa puhelimitse maksun saajalle sen jälkeen, kun rahasuorituksen vastaanottaneen pankin virkailija oli tarkistanut rahojen kirjautumisen saajan tilille. Tässä yhteydessä virkailijan oli täytynyt tai ainakin hänen olisi täytynyt havaita, etteivät maksunsaaja ja tilinomistaja olleet sama rakennusliike, minkä vuoksi hänen olisi tullut ennen puhelinilmoitusta ottaa yhteyttä konttorin johtajaan tai rahat lähettäneeseen pankkiin asian selvittämiseksi.

Pankin atk-päätteeltä tilinomistajan nimestä oli näkynyt ainoastaan sana rakennusliike. Kun Etelä-Karjalan Säästöpankissa oli täytynyt olla tilinomistajina useampiakin rakennusliikkeitä, olisi tilisiirron tehneen pankkivirkailijan tämä huomioon ottaen tullut tarkistaa tilisiirron saajan tiedot erilliseltä tilikortilta.

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus on pysyttänyt raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen. Etelä-Karjalan Säästöpankki on velvoitettu suorittamaan osakeyhtiö A:lle oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 1.500 markkaa.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 8.1.1991. Etelä-Karjalan Säästöpankki on valituksessaan vaatinut, että hovioikeuden tuomio kumotaan, osakeyhtiö A:n kanne hylätään ja säästöpankki vapautetaan kaikesta maksuvelvollisuudesta sekä että osakeyhtiö A velvoitetaan korvaamaan pankin oikeudenkäyntikulut kaikissa oikeusasteissa.

Konkurssiin 22.12.1989 asetetun osakeyhtiö A:n konkurssipesä on antanut vastauksen ja vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 15.1.1992

Perustelut

Osakeyhtiö A on ollut maksamassa Rakennusliike B Ky:lle 333.000 markkaa. Suorittaessaan maksun Ålands Aktiebankiin osakeyhtiö A on saamansa tiedon mukaisesti ilmoittanut maksuosoitteeksi C-pankin Joutsenon konttorin tilin n:o 410811-11717. Maksu on lähetetty pikamääräyksenä Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin välityksellä C-pankin Joutsenon konttoriin, jossa se on kirjautunut sanotulle tilille. Tuo tili ei kuitenkaan ole ollut Rakennusliike B Ky:n tili vaan se on kuulunut toiselle tilinhaltijalle eli Rakennusliike J Oy:lle. Maksu on maksuliikenteen tietokonejärjestelmän mahdollistaneen sekaantumisvaaran vuoksi ja siten C-pankin toimenpiteestä joutunut väärälle vastaanottajalle.

Rahat on lähetetty pankkien ylläpitämää ja asiakkaille avointa maksuliikennejärjestelmää käyttäen. Ottaen huomioon tuossa maksuliikennejärjestelmässä käsiteltävien toimeksiantojen suuren määrän ei voida välttää erilaisia virheitä ja epätäsmällisyyksiä asiakkaiden antamissa tiedoissa. Maksuturvallisuuden kannalta on välttämätöntä, että järjestelmä selviää sanotunlaisista virheistä ja epätäsmällisyyksistä sekä että järjestelmän ylläpitäjä vastaa sen toimivuudesta. Osakeyhtiö A:n maksutoimeksiannossa ollut virhe niin ollen ei sinänsä vapauta säästöpankkia vastuusta eikä pankki ole esittänyt muutakaan sen vastuuta poistavaa perustetta.

Näillä perusteilla Etelä-Karjalan Säästöpankki, johon C-pankki on sulautunut, on velvollinen korvaamaan virheestä aiheutuneen vahingon maksun lähettäjälle.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Etelä-Karjalan Säästöpankki velvoitetaan suorittamaan osakeyhtiö A:n konkurssipesälle korvaukseksi sille vastauksen antamisesta täällä aiheutuneista kuluista 1.200 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antamisesta lukien.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Ailio, Portin, Nybergh ja Taipale

---

[SV]

A hade med ilremissa sänt B ett penningbelopp till ett konto i banken C. Mottagarens namn hade angetts riktigt men kontonumret fel. Betalningen hade gått in på fel konto beroende på att det datorsystem som banken använde för sin betalningsrörelse gjorde en förväxling möjlig. Betalningen hade sålunda genom bankens åtgärd kommit till fel mottagare. Felaktigheten i A:s betalningsuppdrag befriade inte banken från ansvar. Banken ålades att betala skadestånd åt A.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret