Supreme Court dismisses passenger claim for damages against tour operator regarding unfair travel terms. Passenger failed to raise unfairness arguments in lower courts. Court rules lower courts cannot base judgment on unfair terms without prior notice. Unfair contract terms require explicit invocation by the claimant to be considered.

Matkustajan vahingonkorvausvaatimus matkanjärjestäjää vastaan oli perustunut siihen, että matkanjärjestäjän edustaja oli törkeällä tuottamuksella aiheuttanut vahingon. Matkustaja oli antanut raastuvanoikeudelle yleiset seuramatkaehdot, mutta ei ollut esittänyt kohtuuttomuusperusteita eikä vaatinut ehtojen sovittelemista tai jättämistä huomioon ottamatta. Raastuvanoikeuden hylättyä kanteen matkustaja ei ollut hovioikeuteenkaan tekemässään muutoksenhakemuksessa esittänyt ehtojen kohtuuttomuutta koskevia näkökohtia eikä vaatinut ehtojen sovittelemista tai jättämistä huomioon ottamatta. Hovioikeus ei sen vuoksi olisi saanut perustaa tuomiotaan seuramatkaehtojen erään kohdan kohtuuttomuuteen. Hovioikeuden antama lausunto matkaehtojen sovittelemisesta poistettiin.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa

Sen vuoksi A on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle ylimääräisen lentolipun hinta 1.800 markkaa, yhtiön edustajan aiheuttamista oikeudenkäynti-, hotelli- ja ylimääräisistä elantokuluista Espanjassa sekä ansionmenetyksestä 3.190 markkaa ja yhtiön edustajan toimenpiteiden aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä 20.000 markkaa, kaikki erät 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, sekä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 16 prosentin korkoineen päätöksen julistamispäivästä lukien.

Yhtiön vastaus

Yhtiö on kiistänyt kanteen perusteeltaan ja määrältään ja vaatinut kanteen hylkäämistä. Yhtiö on lausunut, että pommiuhkaus oli tullut yhtiön tietoon siinä muodossa, että yhtiöllä oli ollut perusteltu syy uskoa A:n olleen osallisena asiassa. Matkanjärjestäjän vastuu muita matkustajia kohtaan vaati suhtautumaan pommiuhkauksiin vakavasti. Turvaohjeiden mukaan yhtiön tuli ilmoittaa lentoyhtiölle kaikki lehtoyhtiöön kohdistetut uhkaukset. Yhtiö oli ilmoittanut tapauksesta Oy Finnair Ab:lle. Oy Finnmatkat-Finntours Ab ei ollut syyllistynyt virheeseen tai laiminlyöntiin.

Raastuvanoikeuden päätös 14.3.1989

Raastuvanoikeus on katsonut todistajankertomusten perusteella näytetyksi, että seuramatkalla A:n seurassa ollut henkilö oli paluupäivän aamuna ilmoittanut matkakumppaneittensa uhkaavan hänen henkeään ja aikovan räjäyttää lentokoneen pommilla. Matkustajien ollessa esittämässä matkalippujaan ja passejaan lentokenttävirkailijoille ja A:n ehdittyä jo niin sanotun transithallin puolelle, A, uhkauksista kertonut henkilö ja eräs kolmas samassa seurassa ollut henkilö oli pidätetty ja toimitettu poliisiviranomaisten huostaan. Sittemmin viranomaiset olivat todenneet A:n syyttömäksi mihinkään rikokseen.

Raastuvanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että yhtiön palveluksessa oleva henkilö olisi menetellyt virheellisesti, koska A:n pidättäminen oli esitetyn selvityksen mukaan aiheutunut hänen seurassaan olleen henkilön väitteistä ja syytöksistä. Ilmakuljetuksen yhteydessä matkanjärjestäjän velvollisuus oli suhtautua vakavasti matkustajien turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin ja matkaoppaiden velvollisuutena oli ilmoittaa Oy Finnair Ab:n henkilökunnalle kaikista vaaratekijöistä.

Sen vuoksi raastuvanoikeus on hylännyt kanteen. A on velvoitettu korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 12.000 markalla 16 prosentin korkoineen 14.3.1989 lukien.

Helsingin hovioikeuden tuomio 21.11.1990

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun, on lausunut, että A:n osallistuminen paluulennolle oli estynyt hänen jouduttuaan vääräksi osoittautuneen ilmiannon johdosta Espanjan poliisiviranomaisten pidättämäksi.

Niinkuin raastuvanoikeuskin, hovioikeus on katsonut asiassa jääneen näyttämättä, että yhtiön virkailijat olisivat menetelleet virheellisesti ilmoittaessaan Oy Finnair Ab:lle heille ilmoitetusta pommiuhasta.

Yleisten seuramatkaehtojen VII 6 kohdassa suljettiin pois matkanjärjestäjän vastuu koti- tai ulkomaisten viranomaisten matkustajille aiheuttamista vahingoista. Kuitenkin edellä mainituista seikoista huolimatta, kun A:n ei ollut näytetty antaneen aihetta pidätykselleen, vahingon jääminen hänen kannettavakseen oli tässä tapauksessa vallinneet olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta. Sen vuoksi hovioikeus on jättänyt tuon sopimuskohdan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n nojalla huomioon ottamatta.

Oy Finnmatkat-Finntours Ab:n matkanjärjestäjänä tuli ensikädessä vastata A:lle paluulennolta poisjäämisestä aiheutuneesta välittömästä taloudellisesta vahingosta, lentolipusta 1.800 markkaa ja arvion mukaan hotelli- ja ateriakuluista 2.000 markkaa.

Sen vuoksi hovioikeus on kumonnut raastuvanoikeuden päätöksen ja velvoittanut yhtiön maksamaan A:lle vahingonkorvauksena 3.800 markkaa 16 prosentin korkoineen 11.4.1988 lukien ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena asiassa 17.000 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 8.5.1991. Oy Finnmatkat-Finntours Ab on vaatinut hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan kaikissa oikeusasteissa.

A on antanut häneltä pyydetyn vastauksen. A on, katsoen seuramatkaehdot kohtuuttomiksi, vaatinut hovioikeuden tuomion pysyttämistä ja vastauskulujensa korvaamista korkoineen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 27.1.1992

Käsittelyratkaisu

A:n vahingonkorvausvaatimus yhtiötä vastaan on kanteen mukaan perustunut siihen, että yhtiön edustaja oli törkeällä tuottamuksella aiheuttanut vahingon. A on antanut raastuvanoikeudelle yleiset seuramatkaehdot, mutta ei ole esittänyt perusteita, joiden mukaan ehtoja tai jotakin niistä olisi pidettävä kohtuuttomina, eikä vaatinut ehtojen sovittelemista tai jättämistä huomioon ottamatta. A ei ole hovioikeuteenkaan tekemässään muutoksenhakemuksessa esittänyt ehtojen kohtuuttomuutta koskevia näkökohtia eikä vaatinut matkaehtojen sovittelemista. Hovioikeus ei sen vuoksi olisi saanut perustaa tuomiotaan siihen, että vahingon jääminen A:n kannettavaksi oli kohtuutonta, ja jättää varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n nojalla huomioon ottamatta yleisten matkaehtojen VII 6 kohtaa, jolla suljetaan pois matkanjärjestäjän vastuu koti- tai ulkomaisten viranomaisten matkustajille aiheuttamista vahingoista. Sen vuoksi Korkein oikeus poistaa hovioikeuden matkaehtojen sovittelua koskevan lausunnon.

A ei ole Korkeimmalle oikeudelle antamassaan vastauksessa esittänyt syytä siihen, ettei hän ollut voinut alemmissa oikeuksissa vedota korvausvaatimuksensa perusteena seuramatkaehtojen kohtuuttomuuteen. A:n Korkeimmassa oikeudessa esittämä mainittu uusi seikka jätetään oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 7 §:n 1 momentin ja 12 §:n 1 momentin nojalla huomiotta.

Pääasiaratkaisu

Perustelut

A oli osallistunut seuramatkalle Teneriffalle. Paluupäivän aamuna eräs seuramatkalle osallistunut henkilö oli ilmoittanut yhtiön matkaoppaalle huonetoverinsa ja A:n aikovan räjäyttää lentokoneen pommilla. Sama henkilö oli myös soittanut pommiuhkauksesta yhtiön Teneriffalla olevaan toimistoon. Yhtiön edustaja oli Oy Finnair Ab:n antamien ohjeiden mukaisesti ilmoittanut asiasta lentoyhtiölle. Myöhemmin iltapäivällä pommiuhkauksesta kertonut henkilö oli vielä uudestaan soittanut matkatoimistoon, josta oli toistamiseen otettu yhteyttä Oy Finnair Ab:hen. Lentoyhtiö oli ilmoittanut asiasta Espanjan poliisille. Lentokentällä poliisi oli lähtöselvityksen yhteydessä pidättänyt A:n ja mainitut kaksi henkilöä. Tällöin suoritetussa kuulustelussa ei ollut lainkaan kuultu A:ta. Myöhemmin espanjalainen tuomioistuin oli todennut A:n syyttömäksi rikokseen. A:n osallistuminen paluulennolle oli siten estynyt hänen jouduttuaan Espanjan poliisiviranomaisten pidättämäksi.

Yhtiön matkaoppaat ovat toimineet lentoyhtiön antamien turvallisuusohjeiden mukaisesti ilmoittaessaan asiasta Oy Finnair Ab:lle. Pommiuhkauksesta ilmoittanut henkilö on tosin puhunut sekavasti, mutta oppailla ei ole ollut mahdollisuutta tarkemmin selvittää hänen mielentilaansa ja väitteiden todenperäisyyttä. Lentoturvallisuus on vaatinut suhtautumaan vakavasti pommiuhkaukseen. Matkanjärjestäjän palveluksessa olevilla ei myöskään ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa toimenpiteisiin, joihin poliisiviranomaiset ovat ryhtyneet heidän tietoonsa saatetun pommiuhkauksen johdosta. Yhtiön palveluksessa olevat eivät ole menetelleet virheellisesti ilmoittaessaan Oy Finnair Ab:lle A:n ilmoitetusta osallisuudesta pommiuhkausta koskevassa asiassa. Yhtiön ei ole muutoinkaan näytetty matkanjärjestäjänä laiminlyöneen huolenpitovelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään pääasiaratkaisun osalta raastuvanoikeuden päätöksen varaan. Yhtiö vapautetaan korvaamasta A:n oikeudenkäyntikuluja korkoineen.

A velvoitetaan suorittamaan yhtiölle sillä jutussa olleista oikeudenkäyntikuluista 15.000 markkaa.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Riihelä, Tulenheimo-Takki ja Taipale sekä ylimääräinen oikeusneuvos Heikonen

---

[SV]

En passagerare hade yrkat på skadestånd av en researrangör och grundat yrkandet på att researrangörens företrädare hade förorsakat skadan genom grovt vållande. Passageraren hade ingett de allmänna sällskapsresevillkoren till rådstuvurätten, men han hade inte åberopat villkorens oskälighet som grund för yrkandet och inte heller yrkat på att villkoren skulle jämkas eller att de skulle lämnas utan avseende. Sedan rådstuvurätten hade förkastat käromålet hade passageraren inte heller i sin ändringsansökan till hovrätten framfört synpunkter på villkorens oskälighet och inte heller yrkat på att villkoren skulle jämkas eller att de skulle lämnas utan avseende. Hovrätten hade därför inte bort grunda sin dom på att en punkt i sällskapsresevillkoren var oskälig. Hovrättens utlåtande om jämkning av resevillkoren undanröjdes.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret