Supreme Court dismisses request to revoke a boundary survey due to minor error and long lapse of time.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court rejected the Land Survey Board's request to revoke a 1945 boundary survey that contained a minor error regarding a shared area. Although the survey was flawed, the disputed portion was less than half a hectare, and the neighboring municipality had never claimed ownership of it. The court held that the survey's legal force had been established over 45 years ago, meaning no significant public interest in correcting the mistake justified its revocation.
Legislator headnote
AI generatedJL 349 §; OK 31 luku 10 § 2 mom: A boundary survey containing a minor error may not be revoked if the affected area is small, the error was not contested by the neighbor, and a long period has passed since the survey became legally binding, as the public interest in the stability of the land register outweighs the need for correction.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ks.
KKO:1984-II-203
Maanmittaushallitus oli tehnyt esityksen jakokunnan yhteistä aluetta koskeneen rajankäyntitoimituksen purkamisesta ja Korkein oikeus katsoi, että toimituksessa oli tapahtunut virhe. Koska kuitenkin se osa yhteistä aluetta, jota virhe koski, ei ollut kooltaan puoltakaan hehtaaria eikä rajanaapuri ollut väittänytkään koskaan hallinneensa tuota aluetta ja toimituksen lainvoimaiseksi tulemisesta oli kulunut aikaa yli 45 vuotta, katsottiin, ettei tilajärjestelmän ja rekisterilaitoksen selvyys ja luotettavuus tai muukaan yleinen etu vaatineet virheen korjaamista niin, että toimituksen purkamiseen olisi ollut erittäin painava syy.
JL 349 §
OK 31 luku 10 § 2 mom
SELOSTE ASIASTA
Toimitus, jota purkuesitys koskee
Selvittelykokous
Kajaanin kaupungin ostettua 12.2.1986 tehdyllä kaupalla Ilkon tilasta määräalan, joka rajoittui muun muassa edellä selostettuun jakokunnan yhteiseen alueeseen, kaupunki oli pyytänyt maanmittaushallitusta tekemään Korkeimmalle oikeudelle esityksen rajankäyntitoimituksen nro 34042 purkamisesta kysymykseen tulevilta osiltaan sen johdosta, että tuossa toimituksessa oli käyty yhteisen alueen raja pyykkiväleillä 767-768-769 toiseen paikkaan kuin isojaossa.
Tämän johdosta on maanmittaushallituksen määräyksestä pidetty 23.9.1988 loppuun saatettu selvittelykokous, jossa on kuultu Paltaniemen-Jormuan jakokuntaa ja Kajaanin kaupunkia. Selvittelykokouksen yhteydessä pidetyssä katselmuksessa on todettu, että maastossa oli rajankäyntitoimituksessa nro 34042 rannalle rakennetun rauniopyykin nro 769 lisäksi vanhalta rantaviivalta sammalen peitosta löytynyt toinen rauniopyykki, jonka napakiveen oli myös hakattu numero 769, ja samassa toimituksessa yhteisen alueen takarajan toisesta päätepisteestä löytyneen rauniopyykin nro 768 lisäksi niin ikään sammalen peitossa ollut toinen rauniopyykki, jonka napakivessä myös oli numero 768. Selvittelykokouksen pitänyt maanmittausinsinööri on lausuntonaan katsonut, ettei toimituksessa nro 34042, jossa oli nimenomaan todettu, ettei puheena olevia rajoja ollut silloin käyty isojaossa määrättyyn paikkaan, ollut tapahtunut sellaista virhettä, jonka johdosta toimitus olisi purettava.
Maanmittaushallituksen purkuesitys
Maanmittaushallitus on lausunut, että selvittelykokouksen yhteydessä suoritetusta katselmuksesta laaditun pöytäkirjan ja asiakirjoissa olevien valokuvien perusteella näyttivät ne pyykit nrot 768 ja 769, jotka katselmuksessa oli löydetty toimituksessa nro 34042 löytyneen pyykin nro 768 ja silloin rakennetun pyykin nro 769 lisäksi, sellaisilta kuin ne olisi rakennettu isojaossa. Nämä pyykit sijaitsivat vain muutamien metrien päässä isojaon kartan ja pyykkiselityksen osoittamista paikoista.
Maanmittaushallitus on katsonut, että toimituksessa nro 34042 oli tapahtunut virhe Toukansaaressa olevan jakokunnan yhteisen alueen rajankäynnissä pyykkiväleillä 767-768-769. Koska tilajärjestelmän ja rekisterilaitoksen selvyys ja luotettavuus vaativat tämän virheen korjaamista, maanmittaushallitus on jakolain 349 §:n 1 momentin nojalla esittänyt, että sanottu toimitus, jota koskevassa asiassa Vaasan maanjako-oikeus oli erään toisen yhteisen alueen osalta antanut päätöksensä 24.9.1943, purettaisiin pyykkiväleillä 767-768-769 suoritetun rajankäynnin osalta mikäli oli kysymys maanjako-oikeuden suorittamasta tarkastuksesta.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 9.7.1990
Perustelut
Maanmittaushallituksen purkuesityksessä tarkoitettu Vaasan maanjako-oikeuden 24.9.1943 julistettu päätös ei ole koskenut nyt kysymyksessä olevaa rajankäyntiä.
Rajankäyntitoimituksessa nro 34042 on tapahtunut maanmittaushallituksen esityksessä mainittu virhe. Alue, jota virhe koskee, ei kuitenkaan ole kooltaan puoltakaan hehtaaria eikä Kajaanin kaupunki ole väittänytkään, että tämä alue olisi koskaan ollut kaupungin tai sen saantomiehen hallinnassa. Toimitus on hyväksytty maanmittauskonttorissa suoritetussa tarkastuksessa 5.3.1945, jolloin se on saanut lainvoiman. Tilajärjestelmän ja rekisterilaitoksen selvyys ja luotettavuus tai muukaan yleinen etu eivät näissä oloissa vaadi tapahtuneen virheen korjaamista niin, että toimituksen purkamiseen olisi oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu painava syy.
Päätöslauselma
Maanmittaushallituksen esitys on hylätty.
Purkuesitys liitteineen palautetaan maanmittaushallitukselle.
Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Riihelä, Roos, Taipale ja Krook
---
[SV]
Se
KKO:1984-II-203
Lantmäteristyrelsen hade gjort framställning om återbrytande av en rågångsförrättning som hade gällt ett för skifteslaget samfällt område. Högsta domstolen ansåg, att förrättningen hade utförts felaktigt. Den del av det samfällda området som felet berörde var likväl till storleken under en halv hektar. Rågrannen hade inte ens påstått sig ha besuttit området. Det hade dessutom förflutit mera än 45 år från det att förrättningen hade vunnit laga kraft. Under dessa omständigheter ansågs det, att varken redan och tillförlitligheten i lägenhetssystemet och registerverket eller annat allmänt intresse krävde en rättelse i sådan mån att det skulle ha förelegat ett synnerligen vägande skäl till återbrytande.
L om skifte 349 §
RB 31 kap 10 § 2 mom
Hela rättsfallet är i FKKO-registret