Supreme Court allows bankruptcy objection appeal under general appeal rules, not requiring explicit dissatisfaction notice.

Yhtiö oli omasta hakemuksestaan asetettu H:n raastuvanoikeuden 5.12.1989 julistamalla välipäätöksellä konkurssiin. Yhtiön velkoja A, joka ei ollut ollut saapuvilla tuossa istunnossa, oli 12.12.1989 toimittanut raastuvanoikeuden kansliaan hovioikeudelle osoitetun valitukseksi otsikoidun kirjoituksen, jossa A konkurssisäännön 23 §:n nojalla vaati konkurssiasian siirtämistä V:n kihlakunnanoikeuteen, koska raastuvanoikeus ei ollut toimivaltainen käsittelemään asiaa.

A:n muutoksenhakemukseen oli sovellettava kantelua koskevia menettelysäännöksiä. Hovioikeus ei olisi saanut jättää muutoksenhakemusta tutkimatta sillä perusteella, ettei A ollut ilmoittanut tyytymättömyyttä raastuvanoikeuden päätökseen.

Vrt.

KKO:1996:37

KS 23 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Helsingin raastuvanoikeuden välipäätös 5.12.1989

Raastuvanoikeus on velallisen Oy KD Cover-Marketing Ltd:n 4.12.1989 raastuvanoikeuden kansliaan jättämän hakemuksen johdosta asettanut yhtiön konkurssiin.

Muutoksenhaku Helsingin hovioikeudessa

Yhtiön velkoja A, joka ei ole ollut saapuvilla raastuvanoikeuden istunnossa 5.12.1989, on raastuvanoikeuden kansliaan 12.12.1989 jättämässään hovioikeudelle osoitetussa valitukseksi otsikoidussa kirjoituksessa lausunut, ettei raastuvanoikeus ollut ollut toimivaltainen käsittelemään asiaa, koska yhtiön kotipaikka oli Vantaa. Tämän vuoksi A on konkurssisäännön 23 §:n nojalla vaatinut, että konkurssiasian käsittely siirretään Vantaan kihlakunnanoikeuteen.

Hovioikeuden tuomio 17.1.1990

Hovioikeus on lausunut, että sen raastuvanoikeudesta hankkiman selvityksen mukaan A ei ollut ilmoittanut tyytymättömyyttä raastuvanoikeuden päätökseen. Sen vuoksi hovioikeus on oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 5 §:n nojalla jättänyt valituksen tutkimatta.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 20.3.1990. A on vaatinut, että hovioikeuden ratkaisu kumotaan ja asia palautetaan hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Konkurssipesä ei ole antanut siltä hakemuksen johdosta vaadittua vastausta.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 27.6.1990

Perustelut

Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan alioikeuden oikeudenkäynnin aikana tekemiin ratkaisuihin saa hakea erikseen muutosta vain, jos se on nimenomaan sallittu. Tämän mukaisesti ei esimerkiksi riita-asiassa ratkaisuun, jolla kanne on otettu tutkittavaksi, saa hakea erikseen muutosta. Konkurssisäännön 23 §:n 1 momentissa säädetään: "Jos joku katsoo sen Ali-oikeuden, joka on konkurssihakemuksen tutkittavakseen ottanut, siihen sopimattomaksi, ajakoon hän asiansa valituksen kautta Hovioikeudessa; ja luettakoon valitusaika siitä päivästä, jona julkinen haasto julkisissa sanomalehdissä ensi kerran kuulutettiin." Näin ollen velkoja, joka ei ole ollut saapuvilla käsiteltäessä velallisen hakemusta omaisuutensa luovuttamisesta konkurssiin ja joka katsoo, ettei tuomioistuin ole toimivaltainen tutkimaan asiaa, voi hakea muutosta tuomioistuimen menettelyyn konkurssisäännön 23 §:n 1 momentissa säädetyllä valituksella.

Kun tuomioistuin velallisen hakemuksen johdosta ottaa tutkittavakseen konkurssiasian, kysymys on sellaisesta oikeudenkäyntimenettelyä koskevasta ratkaisusta, joka ei ole konkurssin ja sen jatkumisen kannalta sillä tavoin lopullinen, että siihen tulee hakea muutosta valittamalla oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetyin tavoin. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon myös säännökset konkurssisäännön 113 §:ssä mainitulla konkurssisäännön 23 §:n 1 momentissa säädetyllä valituksella tarkoitetaan muutoksenhakukeinoa, johon on sovellettava oikeudenkäymiskaaren 31 luvun kantelua koskevia menettelysäännöksiä. Edellytyksenä sanotun muutoksenhaun tutkimiselle ei ole, että alioikeuden ratkaisuun on ilmoitettu tyytymättömyyttä. Koska A:n muutoksenhakemus on saapunut hovioikeuteen konkurssisäännön 23 §:n 1 momentissa tarkoitetussa määräajassa, hovioikeuden ei niin ollen olisi tullut jättää sitä tutkimatta.

Konkurssisäännön 1 §:n 1 momentin nojalla on alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin alioikeus "siinä paikkakunnassa, missä velallisen pitää tuomioistuimen edessä vastata niissä asioissa, jotka koskevat saamista yleisesti." Osakeyhtiön kohdalla tämä tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 6 §:n viimeisen virkkeen mukaan yhtiön kotipaikan tuomioistuin. Oy KD Cover-Marketing Ltd:stä raastuvanoikeudessa esitetyn kaupparekisteriotteen mukaan yhtiön kotipaikka on ollut sitä konkurssiin haettaessa Vantaa. Näin ollen Vantaan kihlakunnanoikeus on toimivaltainen tuomioistuin käsittelemään konkurssiasiaa.

Kysymys on vireillä olevasta konkurssista. A on hakiessaan hovioikeudessa muutosta vaatinut asian siirtämistä Vantaan kihlakunnanoikeuteen. Tämän vuoksi Korkein oikeus katsoo, että on olemassa oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 29 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erittäin painavia syitä siirtää asia Vantaan kihlakunnanoikeuteen eikä asian palauttamiseen hovioikeuteen ole aihetta.

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan. Konkurssisäännön 23 §:n 2 momentin ja oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 29 §:n 1 momentin nojalla Oy KD Cover-Marketing Ltd:tä koskeva konkurssiasia siirretään Vantaan kihlakunnanoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia käsiteltäväkseen. Korkein oikeus antaa tästä päätöksestä tiedon Helsingin raastuvanoikeudelle. Kihlakunnanoikeuden ja raastuvanoikeuden tulee asiassa menetellä konkurssisäännössä säädetyssä järjestyksessä.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Mörä, Nybergh, Huopaniemi ja Suhonen

---

[SV]

Ett bolag hade på egen ansökan försatts i konkurs av H rådstuvurätt genom ett avgörande som avkunnats 5.12.1989. Bolagets borgenär A, som inte hade varit närvarande vid detta sammanträde, hade 12.12.1989 tillställt rådstuvurättens kansli en till hovrätten riktad skrift, som rubricerats besvär, där A i stöd av 23 § konkursstadgan yrkade, att konkursärendet skulle överföras till V häradsrätt, eftersom rådstuvurätten inte var behörig att behandla ärendet.

Vid handläggningen av A:s ändringsansökan skulle iakttas det förfarande som är stadgat om klagan. Hovrätten borde inte ha avvisat ändringsansökan på den grunden att A inte hade anmält missnöje med rådstuvurättens beslut.

KS 23 § 1 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret