Supreme Court allows claimant's own labor value deduction from compensation for lost oyster harvest due to dam construction.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland partially allowed the appeal regarding compensation for the loss of an oyster population caused by a dam construction project. The lower court had deducted only fishing costs from the lost sales revenue, but the Supreme Court ruled that the claimant's own labor value must also be subtracted. The court reasoned that since the claimants were primarily farmers using their free time for oyster fishing, the value of this labor should not be added to the compensation, thereby reducing the final payout.
Legislator headnote
AI generatedFishery Act 1969; Water Act 1969: When calculating compensation for the loss of a fishery yield, the value of the claimant's own labor must be deducted from the lost sales revenue if the labor was not used for other productive activities.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ään.
Tekoaltaan rakentamisesta oli aiheutunut vesialueen rapukannan menetys, jota pidettiin korvausvelvollisuuden kannalta lopullisena. Raputuoton menetyksestä maksettavaa kertakaikkista korvausta määrättäessä oli rapujen arvioidusta myyntitulojen menetyksestä vähennettävä pyyntiym. kustannusten ohella myös vahingon kärsineen oman pyyntityön arvo.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Vaatimukset vesioikeudessa
Pohjois-Suomen vesioikeuden ratkaisu
Vesioikeus on 24.2.1984 antamassaan päätöksessä katsonut korvauslaskelman perusteeksi 300.000 rapua vuodessa ja määrätessään kertakaikkisen korvauksen ravustuksen tuoton menetyksestä arvioinut ravun bruttohinnaksi sen hintakehitys ja rahan arvon muutos huomioon ottaen 3 mk/kpl. Kun pyydystyskustannusten osuutena oli pidetty keskimäärin 25 prosenttia, oli korvauslaskelmassa käytettäväksi ravun nettohinnaksi saatu 2,25 mk/kpl. Vesioikeus on velvoittanut vesihallituksen suorittamaan kertakaikkisena korvauksena ravustuksen tuoton menetyksestä kysymyksessä olevalta osalta seuraavat määrät 6 prosentin korkoineen 1.9.1969 lukien.
Korvauksen saaja
Vesialueen pinta-alan
Korvaus mk
mukainen prosentti
kokonaiskorvauksesta
Siikajoen kalastuskunta
20,71
2.795.850
Revonlahden "
18,64
2.516.400
Pehkolan "
18,23
2.461.050
Mankilan "
5,23
Sipolan (Rantsila) "
- Siikajoki
14,28
1.927.800
- Lamujoki
0,71
Hilli RN:o 2:6,A
om. A
0,05
Rantsilan kalastuskunta
8,75
1.181.250
Sipolan (Pulkkila) "
- Siikajoki
2,42
- Lamujoki
0,69
Kestilän kalastuskunta
- Lämsänkoskesta alav.
6,00
- " yläv.
2,63
Vesiylioikeuden päätös 27.11.1987
Korvauksen saaja
Vesialueen pinta-ala ha
Vesialueen pinta-alan mukainen prosentti kokonaiskorvauksesta
Korvaus mk
Siikajoen kalastuskunta
203,00
20,71
Revonlahden kalastuskunta
182,75
18,64
Pehkolan kalastuskunta
178,75
18,23
Mankilan kalastuskunta
51,25
5,23
Sipolan (Rantsila)
kalastuskunta
- Siikajoki
139,96
14,28
- Lamujoki
7,0
0,71
Hilli RN:o 2:6
0,54
0,05
om. A
Rantsilan kalastuskunta
85,75
8,75
Sipolan (Pulkkila)
kalastuskunta
- Siikajoki
23,75
2,42
- Lamujoki
6,75
0,69
Kestilän kalastuskunta
- Lämsänkoskesta alav.
58,8
6,00
- Lämsänkoskesta yläv.
25,8
2,63
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Revonlahden kalastuskunnalle ja sen myötäpuolina oleville muille kalastuskunnille on myönnetty valituslupa 21.6.1988 siltä osin kuin on kysymys siitä, onko vesialueen raputuoton menetyksestä johtuvaa korvausta laskettaessa otettava vähennyksenä huomioon muiden pyyntikustannusten lisäksi myös pyyntityön arvo. A:n, jonka valtakirja on liitetty Revonlahden kalastuskunnan ja sen myötäpuolten muutoksenhakuvaltakirjojen oheen, on katsottava kohdaltaan osallistuneen muutoksenhakemukseen. Myös hänelle myönnetään, hakemus enemmälti hyläten, valituslupa edellä mainitussa laajuudessa.
Revonlahden kalastuskunta myötäpuolineen on ensisijaisesti vaatinut, että vesiylioikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin vesialueen raputuoton menetyksestä johtuvaa korvausta laskettaessa on vähennyksenä otettu huomioon muiden pyyntikustannusten lisäksi myös pyyntityön arvo ja toissijaisesti, että vaikka pyyntikustannuksissa otettaisiin huomioon pyyntityön arvo, niiden määrää ei arvioitaisi 25 prosenttia suuremmaksi ravun bruttohinnasta. Lisäksi Revonlahden kalastuskunta myötäpuolineen on vaatinut vesi- ja ympäristöhallituksen velvoittamista korvaamaan niillä asiassa olleet oikeudenkäyntikulut.
Vesi- ja ympäristöhallitus on antanut siltä pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 15.6.1990
Perustelut
Ravun nettohintaa määrättäessä on pyyntityön arvo muiden pyyntikustannusten lisäksi vähennettävä ravun bruttohinnasta. Pyynnin luonne huomioon ottaen, kun ravustamista myös on harjoitettu virkistystarkoituksessa ja kotitarvekäyttöön ja siis suhteellisen pienin kuluin, pyyntikustannusten määräksi on Korkeimman oikeuden harkinnan mukaan arvioitava 25 prosenttia vesiylioikeuden määräämästä ravun bruttoarvosta 2,10 markasta. Rapujen korvattava nettoarvo on näin ollen 1,57 markkaa kappaleelta.
Tuomiolauselma
Vesiylioikeuden päätöstä muutetaan siten, että vesialueen raputuoton menetyksestä vesi- ja ympäristöhallituksen maksettaviksi määrätyt kertakaikkiset korvaukset korotetaan jäljempänä olevassa korvausluettelossa mainittuihin määriin vesioikeuden päätöksessä mainituin tavoin laskettavine korkoineen.
Korvauksen saaja
Korvaus
1. Siikajoen kalastuskunta
1.300.588 markkaa
2. Revonlahden kalastuskunta
1.170.592 "
3. Pehkolan kalastuskunta
1.144.844 "
4. Mankilan kalastuskunta
328.444 "
5. Sipolan (Rantsila) kalastuskunta
- Siikajoki
896.784 "
- Lamujoki
44.588 "
6. Hilli RN:o 2:6
3.140 "
om. A
7. Rantsilan kalastuskunta
549.500 "
8. Sipolan (Pulkkila) kalastuskunta
- Siikajoki
151.976 "
- Lamujoki
43.332 "
9. Kestilän kalastuskunta
- Lämsänkoskesta alav.
376.800 "
- Lämsänkoskesta yläv.
165.164 "
Vesi- ja ympäristöhallitus velvoitetaan korvaamaan Revonlahden kalastuskunnan ja sen myötäpuolten yhteiset oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa 2.000 markalla.
Eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Oikeusneuvos Paasikoski: Rapukannan tuhoutumisesta aiheutunutta taloudellista vahinkoa laskettaessa on rapujen myyntituloina menetetystä määrästä vähennettävä pyyntija myyntikustannukset. Ravustukseen ei ole näytetty käytetyn palkattua työvoimaa, joten pyyntikustannukset eivät sisällä palkkakustannuksia.
Harkittaessa onko kokonaisvahingon määrää laskettaessa ravustuksesta vapautuneen oman työvoiman arvo kokonaan tai osaksi vähennettävä menetetystä myyntitulosta, on selvitettävä, onko vapautunut työvoima käytetty tai voitu kohtuudella edellyttää käytetyksi korvaamaan aiheutunutta taloudellista menetystä muulla tuottavalla toiminnalla. Jos näin olisi, tulisi tuon toiminnan arvioitu tuotto myös vähennettäväksi menetetystä myyntitulosta.
Rapujen pyynti tapahtuu yleensä iltamyöhään ja aamuvarhain eli tavanomaisen työajan ulkopuolella. Jutussa ei ole näytetty, että ravustajat, joista valtaosa harjoittaa päätoimenaan maanviljelyä, olisivat rapukannan tuhoutumisen jälkeen käyttäneet tai kohtuudella voineet käyttää ravustuksesta vapautuneen ajan muuhun tuottavaan toimintaan. Oman työn arvoa ei siten tule vähentää korvattavaa vahinkoa laskettaessa.
Vähennettävät kustannukset arvioin 20 prosentiksi rapujen myyntihinnasta, joten saan ravun korvattavaksi arvoksi 1,68 markkaa.
Edellä esitetyllä perusteella muutan vesiylioikeuden päätöstä siten, että korotan vesialueen raputuoton menetyksestä vesi- ja ympäristöhallituksen maksettaviksi määrätyt kertakaikkiset korvaukset vesioikeuden päätöksessä mainituin tavoin laskettavine korkoineen seuraavasti:
Korvauksen saaja
Korvaus
Siikajoen kalastuskunta
1.391.700 markkaa
Revonlahden kalastuskunta
1.252.600 "
Pehkolan kalastuskunta
1.225.100 "
Mankilan kalastuskunta
351.500 "
Sipolan (Rantsila) kalastuskunta
1.007.300 "
Hilli RN:o 2:6 (om. A)
3.360 "
Rantsilan kalastuskunta
588.000 "
Sipolan kalastuskunta
209.000 "
Kestilän kalastuskunta
579.900 "
Oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta olen samaa mieltä kuin Korkeimman oikeuden enemmistö.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ådahl, Nybergh, Lehtonen, Rintala ja Paasikoski (eri mieltä)
---
[SV]
Omröstn.
Till följd av ett dammbygge hade kräftbeståndet i vattenområdet förstörts. Förlusten ansågs i fråga om ersättningsskyldigheten vara slutlig. Vid fastställandet av ersättningen en gång för alla för den uteblivna avkastningen av kräftorna avdrogs från den uppskattade förlusten av försäljningsintäkter, förutom fångst- och andra kostnaderna, även värdet av den skadelidandes eget fångstarbete.
Hela rättsfallet är i FKKO-registret