Creditor with valid reason to waive claim against principal debtor retains right to claim against guarantors.

Ään.

Velkoja, jolla oli ollut perusteltu syy jättää käyttämättä kuittausoikeuttaan päävelallista vastaan, ei ollut menettänyt oikeuttaan takaajaa kohtaan.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Tampereen raastuvanoikeuden havainnot tapahtumainkulusta

Kesoil Oy ja Kaivokadun Autohuolto ja Kahvio Ky olivat yhteistoimintasopimuksella, jonka kommandiittiyhtiö oli allekirjoittanut 19.9.1983 ja Kesoil Oy 27.9.1983, sopineet siitä, että kommandiittiyhtiö itsenäisenä yrittäjänä omaan lukuunsa hoiti Hämeenlinnassa sijaitsevaa Kesoil-huoltoasemaa ja että kommandiittiyhtiön luopuessa huoltoaseman käyttöoikeudesta Kesoil Oy sitoutui, kommandiittiyhtiön niin halutessa, ostamaan kommandiittiyhtiöltä huoltoaseman kaluston, laitteet ja tavaravaraston.

A, B ja C olivat yhdessä kahden muun henkilön kanssa takaussitoumuksessa, jonka C oli päivännyt 13.1.1983 sekä A ja B 9.3.1983, sitoutuneet yhteisvastuullisesti omavelkaiseen takaukseen 200.000 markan määrään asti Kesoil Oy:lle siitä, että kaikki ne tavara- ja muut luotot, jotka Kesoil Oy oli myöntänyt tai vastaisuudessa myönsi kommandiittiyhtiölle, tulivat asianmukaisesti korkoineen takaisin maksetuiksi, sekä siitä, että kommandiittiyhtiö täytti kaikki muutkin maksuvelvollisuudet, mihin se joutui Kesoil Oy:lle antamiensa sitoumusten vuoksi.

Kommandiittiyhtiön lopetettua 1.4.1985 huoltoaseman pidon Kesoil Oy oli ostanut kommandiittiyhtiöltä huoltoaseman kaluston ja varaston samana päivänä pidetyn inventaarion mukaisella yhteensä 159.800,65 markan kauppahinnalla ja myynyt ne ilmoituksensa mukaan samasta hinnasta uudelle jälleenmyyjälle. Mainittuna inventaariopäivänä kommandiittiyhtiössä oli suoritettu ulosmittaus, jossa kommandiittiyhtiön kauppahintasaatava Kesoil Oy:ltä kokonaisuudessaan oli ulosmitattu pääasiassa maksamattomien liikevaihtoverojen ja työnantajan ennakonpidätys- ja sosiaaliturvamaksujen sekä vakuutusmaksujen suorittamiseksi. Kesoil Oy oli 20.5.1985 suorittanut Hämeenlinnan kaupunginvoudille inventaariossa kommandiittiyhtiön hyväksi tulleet 159.800,65 markkaa.

Kesoil Oy:n kanne

A:n ja B:n vastine

A ja B ovat myöntäneet kanteen sinänsä määrällisesti oikeaksi, mutta kiistäneet sen perusteiltaan selittäen kirjanpidon osoittavan, että Kesoil Oy oli yhteistoimintasopimuksen lopputilityksessä kuitannut kommandiittiyhtiöltä olleen saatavansa, ja velka oli siten tullut suoritetuksi. Siinäkin tapauksessa, että Kesoil Oy ei olisi kuitannut saataviaan, sillä olisi ollut kuittaamiseen lakiin ja yhteistoimintasopimukseen perustuva velvollisuus. Suorittamalla lopputilitykseen perustuvat kommandiittiyhtiön saatavat kaupunginvoudille Kesoil Oy oli omaehtoisesti luopunut kommandiittiyhtiöltä olleista saatavistaan, koska kuittausoikeus olisi ollut Kesoil Oy:n käytettävissä mahdollisten etuoikeutettujen ulosmittausvelkojien saatavien sitä estämättä. Laiminlyömällä kuittausoikeuden käyttämisen Kesoil Oy oli törkeästi laiminlyönyt velkojalle kuuluvan huolenpitovelvollisuuden ja sen seurauksena takaajat olivat vastuusta vapaat.

Raastuvanoikeuden päätös 15.5.1986

Varattuaan vielä C:lle tilaisuuden tulla kanteesta kuulluksi raastuvanoikeus on todennut, että velkojan velvollisuus ottaa huomioon takaajien oikeutetut edut ei tarkoittanut sitä, että velkoja olisi velvollinen toimimaan oman etunsa ja velallisen edun vastaisesti. Kun velkojan kuittausmahdollisuuden suhteessa päävelalliseen oli muutoinkin katsottava olevan takaajien kannalta satunnaista eikä takaukseen myöskään ollut sisältynyt ehtoa kuittausvelvollisuudesta, Kesoil Oy ei ollut suorittamalla inventaariossa kommandiittiyhtiön hyväksi tulleet 159.800,65 markkaa ulosottomiehelle rikkonut velvollisuutta ottaa huomioon takaajien oikeutetut edut siten, että se olisi menettänyt oikeutensa takaajia kohtaan.

Sen vuoksi ja kun Kesoil Oy:n oli katsottava vapauttaneen A:n ja B:n sekä C:n kaksi kanssatakaajaa kaikesta takausvastuusta, raastuvanoikeus huomioon ottaen, että kanteessa vaadittuun tilivelkaan oli sisältynyt 31.7.1985 asti laskettua viivästyskorkoa 1.811,50 markkaa, on velvoittanut A:n ja B:n sekä C:n kunkin erikseen yhteisvastuullisesti kommandiittiyhtiön ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen kanssa suorittamaan Kesoil Oy:lle yhden viidesosan kommandiittiyhtiön 48.955,57 markan tilivelasta eli 9.791,11 markkaa ja 18 prosenttia korkoa 7.979,61 markalle 1.8.1985 lukien. Lisäksi raastuvanoikeus on velvoittanut A:n ja B:n sekä C:n yhteisvastuullisesti kommandiittiyhtiön ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen kanssa korvaamaan Kesoil Oy:n oikeudenkäyntikulut 11.000 markalla.

Turun hovioikeuden tuomio 9.10.1987

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A ja B sekä C olivat saattaneet jutun, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan ja velvoittanut A:n ja B:n sekä C:n yhteisvastuullisesti kommandiittiyhtiön ja sen vastuullisen yhtiömiehen kanssa suorittamaan Kesoil Oy:lle korvaukseksi hovioikeudessa olleista vastauskuluista 700 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A ja B sekä C ovat vaatineet, että heitä vastaan ajettu kanne hylätään ja Kesoil Oy velvoitetaan korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut raastuvanoikeudessa 16 prosentin korkoineen raastuvanoikeuden päätöksen julistamispäivästä lukien ja A:n ja B:n sekä C:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa 16 prosentin korkoineen ratkaisujen antopäivistä lukien.

A:lle ja B:lle sekä C:lle on myönnetty valituslupa 10.5.1988. Kesoil Oy on vastannut valitukseen ja samalla vaatinut korvausta vastauskuluistaan korkoineen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 17.5.1990

Perustelut

Kesoil Oy:n ja kommandiittiyhtiön välinen lopputilitys on osoittanut kommandiittiyhtiön 48.955,57 markan tilivelkaa Kesoil Oy:lle ja kommandiittiyhtiön 159.800,65 markan kauppahintasaatavaa Kesoil Oy:ltä tämän loppuinventaarion yhteydessä ostamista huoltoaseman koneista, kalustosta ja varastosta. Kauppahintasaatava oli kokonaisuudessaan ulosmitattu kommandiittiyhtiön muista veloista ja Kesoil Oy oli tilittänyt sen ulosottomiehelle. Kesoil Oy ei siten ole käyttänyt kommandiittiyhtiöltä ollutta saatavaansa kuittaukseen.

Kesoil Oy on selvittänyt jättäneensä lopputilityksessä kommandiittiyhtiöltä olleen tilisaatavansa kuittaamatta, koska oli sopinut ulosottomiehen kanssa siitä, että näin menetellen ulosottomies jätti ulosmittaamatta kommandiittiyhtiön edellä kerrotun omaisuuden muiden velkojen maksuun. Kun huoltoaseman koneet ja kalusto olivat jääneet ulosmittaamatta, Kesoil Oy oli välttynyt huoltoaseman sulkemiselta. Kesoil Oy:llä on siten ollut perusteltu syy olla kuittaamatta kommandiittiyhtiöltä ollutta saatavaansa.

Näillä ja muutoin alempien oikeuksien mainitsemilla perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. A ja B sekä C velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Kesoil Oy:lle korvaukseksi sillä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 1.200 markkaa 16 prosentin korkoineen tämän tuomion antopäivästä lukien.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Huoltoaseman ja inventoitujen tavaroiden vastaanoton jälkeen toimitetun ulosmittauksen perusteella Kesoil Oy:llä ei ole ollut lakiin perustuvaa velvollisuutta tilittää ulosottomiehelle enempää kuin kommandiittiyhtiölle olevan velkansa määrä eli mainitut 74.481,05 markkaa. Sillä seikalla, että Kesoil Oy on ilmoittanut sopineensa ulosottomiehen kanssa tilittävänsä tälle koko irtaimiston arvon 159.800,65 markkaa varmistaakseen huoltoaseman keskeytymättömän toiminnan uuden jälleenmyyjän hallinnassa, mistä sopimuksesta kommandiittiyhtiö ja takaajat eivät ole olleet tietoisia, ei ole takaajien vastuun kannalta merkitystä.

Edellä mainituin perustein kumoan hovioikeuden ja raastuvanoikeuden ratkaisut valituksenalaiselta osalta sekä hylkään kanteen A:ta ja B:tä sekä C:tä vastaan ja vapautan heidät tuomitusta maksuvelvollisuudesta Kesoil Oy:lle. Maksuvelvollisuus niin ollen jää yksin kommandiittiyhtiölle ja sen henkilökohtaisesti vastuunalaiselle yhtiömiehelle hovioikeuden tuomion mukaisesti. Koska A ja hänen myötäpuolensa ovat hävinneet jutun hovioikeudessa ja raastuvanoikeudessa, he saavat kärsiä itse kulunsa.

Oikeusneuvos af Hällström: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Rintala.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ådahl, Mörä, Lehtonen, af Hällström (eri mieltä) ja Rintala (eri mieltä)

---

[SV]

Omröstn.

En borgenär som hade haft grundad anledning att inte använda sin kvittningsrätt mot huvudgäldenären hade inte förlorat sin rätt mot borgensmannen.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret