Supreme Court dismisses appeal; assault on ship passenger is general criminal law, not maritime law, despite orderman role.

Ään.

Aluksen ollessa matkalla järjestysmies A oli pahoinpidellyt aluksen matkustajaa. Tapahtumaolosuhteet huomioon ottaen A:n teon rikosoikeudellisen arvioinnin kannalta ei ollut merkitystä sillä, että se liittyi järjestyksenpitotehtävään nimenomaisesti aluksen järjestysmiehenä. Asian käsittely kuului siten yleiselle tuomioistuimelle eikä merioikeudelle.

MeriL 264 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Syyte Helsingin raastuvanoikeudessa

Virallinen syyttäjä on kertonut, että A oli 19.2.1988 Silja Linen m/s Silvia Reginalla matkalla Helsingistä Tukholmaan riuhtaissut B:n laivan käytävän lattialle makaamaan ja potkaissut sitten häntä selkään sekä lyönyt avokämmenellä kasvoihin aiheuttaen tahallaan B:lle verenvuotoa nenästä ja mustelmia selkään. Tämän vuoksi syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta pahoinpitelystä.

Oikeudenkäyntiväite

A on lausunut, että hän oli kysymyksessä olevassa tilaisuudessa aluksen järjestysmiehenä puuttunut järjestyksen ylläpitämiseksi B:n häiriötä aiheuttaneeseen käyttäytymiseen. Sen vuoksi käsiteltävänä oleva rikosasia oli merioikeusasia ja se tuli siten käsitellä merioikeudessa.

Raastuvanoikeuden väitepäätös 4.10.1988

Raastuvanoikeus on todennut, että merilain 264 §:n 1 momentin mukaan muun muassa rikosjutut, jotka oli tuomittava merilain mukaan, oli käsiteltävä merioikeudessa. Merilain yhdeksännessä luvussa, joka sisälsi rangaistussäännökset merilain rikkomisesta, ei ollut säännöksiä henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista. Tämän vuoksi ja kun syyttäjä oli tässä tapauksessa esittänyt A:ta kohtaan ruotsalaisessa aluksessa tapahtuneen asian johdosta pahoinpitelyä koskevan rangaistusvaatimuksen, josta säädettiin rikoslaissa, ja kun A ja B olivat Suomen kansalaisia, raastuvanoikeus on katsonut, että asian käsittely kuului yleiselle tuomioistuimelle. Tämän vuoksi raastuvanoikeus on hylännyt tehdyn väitteen.

Raastuvanoikeuden päätös 15.11.1988

Raastuvanoikeus, jossa B on asianomistajana yhtynyt syytteeseen, on kuultuaan A:ta syytteestä lausunut selvitetyksi, että A oli toiminut m/s Silvia Reginalla järjestysmiehenä 19.2.1988 laivan ollessa matkalla Helsingistä Tukholmaan. A:n luultua B:n, jota hän oli kieltänyt häiritsemästä muita matkustajia, lyövän häntä, A oli tönäissyt B:tä, jolloin tämä oli kaatunut käytävälle, ja potkaissut B:tä ainakin kaksi kertaa selkään vyötärön tienoille ja myöhemmin saatuaan hänet hyttiin lyönyt häntä avokämmenellä kasvoihin aiheuttaen siten tahallaan B:lle verenvuotoa nenästä ja mustelmia selkään.

Tämän vuoksi raastuvanoikeus on rikoslain 21 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla tuominnut A:n pahoinpitelystä kahteenkymmeneen 47 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 940 markkaa. Lisäksi raastuvanoikeus on velvoittanut A:n suorittamaan B:lle korvaukseksi kivusta ja särystä 400 markkaa ja vereentyneistä tossuista 200 markkaa eli yhteensä 600 markkaa 16 prosentin korkoineen 19.2.1988 lukien.

Helsingin hovioikeuden päätös 25.4.1989

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun toistaen oikeudenkäyntiväitteensä ja vaatien toissijaisesti syytteen hylkäämistä, on todennut virallisen syyttäjän vaatineen A:lle rangaistusta pahoinpitelystä. Hovioikeus on katsonut, että arvioitaessa A:n menettelyä ei merioikeudellisella lainsäädännöllä ollut sellaista merkitystä, että asia olisi pitänyt tutkia merioikeudellista asiantuntemusta omaavassa merioikeudessa. Näillä ja raastuvanoikeuden muutoin mainitsemilla perusteilla hovioikeus on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle on myönnetty valituslupa 26.9.1989. A on vaatinut hovioikeuden päätöksen kumoamista ja jutun siirtämistä käsiteltäväksi Helsingin merioikeudessa.

Virallinen syyttäjä ja B ovat antaneet heiltä pyydetyt vastaukset.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 15.5.1990

Perustelut

A on vedonnut pahoinpitelysyytteen kiistämisen perusteeksi muun ohella asemaansa aluksen järjestysmiehenä. Se ei sellaisenaan johda asian käsittelemiseen merioikeudessa. Tapahtumaolosuhteet huomioon ottaen A:n syyksi luetun menettelyn rikosoikeudellisen arvioinnin kannalta ei ole merkitystä sillä, että hänen tekonsa liittyi järjestyksenpitotehtävään nimenomaisesti aluksen järjestysmiehenä.

Mainituilla ja muuten raastuvanoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos Nybergh: A on ollut järjestysmiehenä aluksella pahoinpidellessään B:tä hänen syykseen luetulla tavalla. Tämä ei kuitenkaan johda asian käsittelemiseen merioikeudessa siitä syystä, että pahoinpitely ei ole liittynyt järjestyksenpitotehtävään aluksella, vaan se on ollut siitä syytteessä kuvatulla tavalla erillinen teko. Näillä lisäyksillä hyväksyn hovioikeuden päätöksen perustelut ja katson, ettei ole syytä muuttaa sitä.

Oikeusneuvos Nikkarinen: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Nybergh.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Takala, Nikkarinen (eri mieltä), Nybergh (eri mieltä), Ketola ja Paasikoski

---

[SV]

Omröstn.

Ordningsmannen A hade på ett fartyg under resa misshandlat en passagerare. Med hänsyn till omständigheterna vid händelsen saknade det betydelse för den straffrättsliga bedömningen av A:s gärning att den hade anknytning till upprätthållandet av ordningen uttryckligen av fartygets ordningsman. Ärendets handläggning ankom sålunda på allmän domstol och inte på sjörättsdomstol.

SjöL 264 § 1 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret