Supreme Court allows employer liability for accrued vacation pay and severance when business is transferred during bankruptcy.

A oli 31.10.1986 vuokrannut B:lle liikehuoneistonsa kalustoineen. Jätettyään 3.11.1986 konkurssihakemuksen A oli 4.11.1986 konkurssiin vedoten irtisanonut työntekijöidensä työsopimukset päättymään irtisanomispäivänä. B oli samana päivänä ottanut palvelukseensa lähes kaikki A:n työntekijät ja ryhtynyt välittömästi harjoittamaan vuokraamissaan tiloissa ja A:lta kesken jääneissä urakkakohteissa samanlaista toimintaa kuin A oli ennen konkurssia harjoittanut. Katsottiin, että kyseessä oli työsopimuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu liikkeen luovutus ja että työsuhteet siten olivat vuosilomalain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin jatkuneet keskeytymättöminä.

TSL 7 § 2 mom

VuosilomaL 6 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Lahden raastuvanoikeuden päätös 10.5.1988

Raastuvanoikeus on Rakennustyöläisten Etelä-Hämeen Aluejärjestö r.y:n ja Teknisten Liitto TL r.y:n kommandiittiyhtiö B:tä ja sen vastuunalaista yhtiömiestä C:tä vastaan ajamasta kanteesta lausunut, että kommandiittiyhtiö B oli 31.10.1986 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella vuokrannut osakeyhtiö A:lta sen osoitteessa Hirsimetsäntie 14 Lahdessa omistaman liikehuoneiston. Vuokraus oli käsittänyt tontilla olevat rakennukset ja kaluston. Noista rakennuksista käsin osakeyhtiö oli harjoittanut huoltotoimintaa, minkä lisäksi se oli tehnyt asennustöitä eri urakkakohteissa erikseen tehtyjen urakkasopimusten mukaisesti.

Osakeyhtiö oli jättänyt konkurssihakemuksen Lahden raastuvanoikeudelle 3.11.1986. Jo sitä ennen työt osakeyhtiön urakkakohteissa ja huoltotyöt toimitiloissa olivat pysähtyneet osakeyhtiön maksukyvyttömyydestä johtuneen materiaalipulan vuoksi. Urakat olivat olleet pysähdyksissä ainakin noin kahden viikon ajan ennen konkurssihakemuksen jättämistä. Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja D oli 4.11.1986 irtisanonut kaikkien yhtiön työntekijöiden työsopimukset ilmoittaen perusteeksi yhtiön konkurssin. Kirjallisessa irtisanomisilmoituksessa työsuhteen oli ilmoitettu päättyvän kunkin työntekijän osalta 4.11.1986. Väliaikainen pesänhoitaja oli osakeyhtiön konkurssihallinnon puolesta ilmoittanut hyväksyvänsä toimitetut irtisanomiset konkurssipesää sitoviksi.

Työntekijöiden tultua irtisanotuiksi kommandiittiyhtiö oli tehnyt heidän kanssaan kirjalliset työsopimukset, jotka oli päivätty 4.11.1986 ja joiden mukaan työntekijät olivat sitoutuneet samasta päivästä lukien kommandiittiyhtiön palvelukseen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen voimassa olevien työehtosopimusten mukaisesti. Oikeudenkäynnissä ei ollut tarkasti saatu selvitettyä niitä ajankohtia, jolloin kukin työntekijä todellisuudessa oli allekirjoittanut uuden työsopimuksen. Muun selvityksen puuttuessa raastuvanoikeus on katsonut, että työsuhteet olivat kunkin työntekijän osalta alkaneet 4.11.1986 eli välittömästi sen jälkeen, kun työntekijät oli irtisanottu aikaisemman työnantajan palveluksesta.

C oli työsopimuksia tehdessään ilmoittanut työntekijöille, että heidät otettiin kommandiittiyhtiön palvelukseen uusina työntekijöinä, kuitenkin niin, että työntekijät saivat vuosilomansa sen pituisena, kuin he olisivat sen saaneet siinä tapauksessa, että he olisivat jatkaneet osakeyhtiön palveluksessa. Toisaalta C oli kertonut työntekijöille, ettei hän maksa heille vuosilomapalkkaa näin pidennetyltä koko vuosiloman ajalta vaan ainoastaan työntekijän kommandiittiyhtiön palveluksessa ansaitun vuosiloman ajalta.

Välittömästi työsopimusten tekemisen jälkeen tai viimeistään seuranneena päivänä kommandiittiyhtiön edustajat olivat käyneet kaikilla osakeyhtiön aikaisemmilla ja keskenjääneillä työmailla tutustumassa tilanteeseen. Koska kommandiittiyhtiön palveluksessa olivat olleet samat työntekijät, jotka olivat aikaisemmin suorittaneet töitä urakkakohteissa, kommandiittiyhtiö oli neuvottelujen jälkeen saanut siirretyksi itselleen kaikki osakeyhtiön keskeneräiset työmaat ja sopinut siitä, että kommandiittiyhtiö teki urakat loppuun, ensin tuntityönä ja myöhemmin erillisten urakkasopimusten mukaisesti. Kommandiittiyhtiö oli selvittänyt osakeyhtiön konkurssipesän kanssa urakkakohteista maksamatta olevat erät siten, että osakeyhtiön oli katsottava saaneen suorituksen kaikista toimenpiteistään konkurssin alkamishetkeen saakka.

Kommandiittiyhtiö toimi samalla alalla kuin konkurssiin mennyt osakeyhtiö. Kommandiittiyhtiön tarkoituksena oli jo ennen osakeyhtiön konkurssin alkamista ollut laajentaa toimintaansa Lahteen. Tämän johdosta kommandiittiyhtiö oli käynyt osakeyhtiön kanssa neuvotteluja yhtiön ostamisesta tai sen koko liiketoiminnan siirtämisestä kommandiittiyhtiölle. Neuvottelut eivät olleet johtaneet suoranaiseen yrityskauppaan, mutta kommandiittiyhtiö oli tehnyt osakeyhtiön kanssa edellä mainitun toimitiloja koskevan vuokrasopimuksen.

Hyläten vaatimukset enemmälti eli muun muassa Rakennustyöläisten Etelä-Hämeen Aluejärjestö r.y:n vaatimat työntekijöiden työpalkkasaatavat ajalta 30.10.-4.11.1986 yhteensä 18.323 markkaa 71 penniä korkoineen sekä Teknisten Liitto TL r.y:n vaatimat työntekijöiden talvilomapalkat ja vuosilomakorvaukset lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1985-31.3.1986 yhteensä 6.000 markkaa 2 penniä korkoineen raastuvanoikeus on

1) vahvistanut, että 31.10.1986 osakeyhtiön ja kommandiittiyhtiön välillä allekirjoitettu vuokrasopimus, jolla osakeyhtiö oli vuokrannut omistamansa liikehuoneiston kalustoineen kommandiittiyhtiölle, pian sen jälkeen tapahtuneet osakeyhtiön urakoiden siirrot kommandiittiyhtiölle ja osakeyhtiön aikaisempien työntekijöiden siirtyminen välittömästi sen konkurssin jälkeen kommandiittiyhtiön palvelukseen olivat toteuttaneet työsopimuslain 7 §:ssä tarkoitetun liikkeen luovutuksen

2) vahvistanut, että kommandiittiyhtiö ja C olivat velvolliset suorittamaan työntekijöille vuosilomapalkan, joka laskettiin 1.4.1986 alkaneen lomanmääräytymisvuoden alusta lukien

3) velvoittanut kommandiittiyhtiön ja C:n yhteisvastuullisesti suorittamaan Rakennustyöläisten Etelä-Hämeen Aluejärjestö r.y:lle sille perittäväksi siirrettyjä osakeyhtiön palveluksessa olleiden työntekijöiden vuosilomapalkkoja ja -lomakorvauksia lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1986-31.3.1987 yhteensä 108.423 markkaa 44 penniä 16 prosentin vuotuisine korkoineen laskettuna 9.095 markalle 41 pennille 4.11.1986 lukien, 9.288 markalle 7 pennille 23.1.1987 lukien, 8.638 markalle 59 pennille 5.6.1987 lukien, 2.775 markalle 60 pennille 19.6.1987 lukien, 22.279 markalle 48 pennille 3.7.1987 lukien, 7.152 markalle 67 pennille 13.7.1987 lukien, 33.051 markalle 97 pennille 17.7.1987 lukien ja 16.021 markalle 65 pennille 31.7.1987 lukien

4) velvoittanut kommandiittiyhtiön ja C:n yhteisvastuullisesti suorittamaan Teknisten Liitto TL r.y:lle sille perittäväksi siirrettyjä osakeyhtiön palveluksessa olleiden ja kommandiittiyhtiön palvelukseen siirtyneiden työntekijöiden vuosilomapalkkoja ja lomakorvauksia lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1986-31.3.1987 yhteensä 21.486 markkaa 42 penniä 16 prosentin vuotuisine korkoineen laskettuna 2.112 markalle 31.12.1986 lukien ja 19.374 markalle 42 pennille 20.8.1987 lukien.

Raastuvanoikeus on velvoittanut kommandiittiyhtiön ja C:n sekä tämän jutun yhteydessä käsitellyssä eräässä toisessa jutussa osallisina olleiden osakeyhtiön konkurssipesän ja Kymen läänin työvoimapiirin yhteisvastuullisesti korvaamaan yhdistysten yhteiset oikeudenkäyntikulut molemmista jutuista yhteensä 18.357 markalla 65 pennillä 16 prosentin korkoineen 10.5.1988 lukien.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 28.6.1989

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi yhdistykset toiselta sekä kommandiittiyhtiö ja C toiselta puolen olivat saattaneet jutun, on todennut, että putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen 1986-1987 mukaan palkka maksettiin joka toinen perjantai kuitenkin niin, että palkkalaskenta-aika oli aina viisi työpäivää. Ajalta 1.4.11.1986 Rakennustyöläisten Etelä-Hämeen Aluejärjestö r.y:lle perittäväksi siirretyt saatavat eivät olleet näin ollen erääntyneet ennen 4.11.1986 tapahtunutta liikkeen luovutusta. Kommandiittiyhtiö ja C liikkeen uusina omistajina vastasivat työsopimuslain 7 §:n 2 momentin nojalla mainitusta palkkasaatavasta.

Saatavansa Teknisten Liitto TL r.y:lle perittäväksi siirtäneistä E ja F olivat pitäneet vuosilomansa huhtikuussa 1987. Tältä osin vaadittu lomaltapaluuraha oli siten erääntynyt liikkeen luovutuksen jälkeen. Kommandiittiyhtiö ja C liikkeen uusina omistajina vastasivat työsopimuslain 7 §:n 2 momentin nojalla mainitusta palkkasaatavasta.

Tämän vuoksi hovioikeus on, muuttaen raastuvanoikeuden päätöstä, velvoittanut kommandiittiyhtiön ja C:n yhteisvastuullisesti suorittamaan Rakennustyöläisten Etelä-Hämeen Aluejärjestö r.y:lle raastuvanoikeuden tuomitsemien määrien lisäksi työpalkkoja ajalta 1.-4.11.1986 9.513 markkaa 79 penniä 16 prosentin korkoineen 21.11.1986 lukien ja Teknisten Liitto TL r.y:lle raastuvanoikeuden tuomitsemien määrien lisäksi lomaltapaluurahaa 2.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 800 markalle 7.4.1987 lukien ja 1.200 markalle 27.4.1987 lukien. Muilta osin hovioikeus on jättänyt raastuvanoikeuden päätöksen pysyväksi. Hovioikeus on vielä velvoittanut kommandiittiyhtiön ja C:n yhteisvastuullisesti korvaamaan yhdistysten yhteiset oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 1.000 markalla 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Kommandiittiyhtiölle ja C:lle on myönnetty valituslupa 26.9.1989. Kommandiittiyhtiö ja C ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja yhdistysten velvoittamista korvaamaan kommandiittiyhtiön ja C:n oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa korkoineen.

Yhdistykset ovat antaneet niiltä pyydetyn yhteisen vastauksen vaatien oikeudenkäyntikulujensa korvaamista Korkeimmassa oikeudessa korkoineen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 14.5.1990

Hovioikeuden tuomiota ei muuteta. Kommandiittiyhtiö ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan yhdistyksille yhteisesti korvaukseksi niillä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 1.500 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Takala, Nikkarinen, Nybergh ja Ketola

---

[SV]

A hade 31.10.1986 av B hyrt en möblerad affärslägenhet. Efter att 3.11.1986 ha inlämnat konkursansökan hade A 4.11.1986 med hänvisning till konkursen uppsagt arbetsavtalen med sina arbetstagare att upphöra på uppsägningsdagen. B hade samma dag anställt nästan alla A:s arbetstagare och omedelbart i av honom hyrda utrymmen och på de entreprenadarbetsplatser där A inte hade kunnat fullfölja arbetena börjat utöva en verksamhet liknande den som A hade bedrivit före konkursen. Det ansågs att det var fråga om en sådan överlåtelse av rörelse som avses i 7 § 2 mom. lagen om arbetsavtal och att arbetsförhållandena sålunda på det sätt som avses i 6 § 1 mom. semesterlagen hade fortgått utan avbrott.

L om arbetsavtal 7 § 1 mom

SemesterL 6 § 1 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret