Supreme Court dismisses appeal; County Administrative Board lacked standing to sue for state-owned wetland area under Forestry Act.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court dismissed the County Administrative Board's appeal against a lower court decision that rejected its challenge to a road easement. The Board argued the road threatened a state-owned wetland area, but the lower court found the Board lacked standing because the area was managed by the Forestry Administration. The Supreme Court upheld this, ruling that only the Forestry Administration or its agents possessed the right to exercise the state's legal standing in this matter.
Legislator headnote
AI generatedAct on Roads by Private Persons 39 §; Act on Roads by Private Persons 44 §: The County Administrative Board lacks standing to exercise the state's legal rights in disputes concerning state-owned wetland areas managed by the Forestry Administration, which holds exclusive authority under the Forestry Act.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Valtion omistama, metsähallituksen hallinnassa oleva soidensuojelualue oli toimituksessa perustetun tien vaikutuspiirissä. Lääninhallituksella ei läänin yleisenä hallintoviranomaisena tai ympäristönsuojeluasioista vastaavana viranomaisena ollut oikeutta käyttää asiassa valtion puhevaltaa, joka kuului metsähallitukselle.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Toimitus
A:n hakemuksesta vireille tulleen toimituksen tarkoituksena oli ollut perustaa Juvan kunnan Hyötysten kylässä oleville A:n ja B:n omistamille Rumpuahon tilalle RN:o 1:15 ja Salonmaan tilalle 1:97 toimitusasiakirjoista ja -kartasta tarkemmin ilmenevä tieoikeus selitelmässä mainittujen tilojen alueella. Mikkelin lääninhallitus oli lausuntonaan esittänyt, että koska suunniteltu tie ulottui noin 100 metrin päähän valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan kuuluneen Ison-Huppion suojelualueen rajauksesta, suunniteltua tietä olisi lyhennettävä noin 450 metriä.
Kuultuaan toimitukseen saapuville tulleita asianosaisia toimitusmiehet ovat 13.6.1986 perustaneet tieoikeuden suunnitelman mukaisesti.
Itä-Suomen maaoikeuden päätös 22.6.1988
Lääninhallitus on maaoikeudessa, katsoen että tien tekemisestä ja sen seurannaisvaikutuksista saattoi aiheutua huomattavaa luonnon turmeltumista ja soidensuojelualueen luonnon tuhoutumista, vaatinut toimituksen kumoamista.
Maaoikeus on todennut, että valtion omistama, toimituksessa perustetun tien vaikutuspiirissä osaksi oleva IsonHuppion soidensuojelualue on metsähallituksen hallinnassa ja ettei lääninhallituksella niin ollen ollut oikeutta käyttää valtiolle mainitun suojelualueen omistajana kuuluvaa muutoksenhakuoikeutta.
Ottaen huomioon yksityisistä teistä annetun lain 39 §:n ja 44 §:n säännökset maaoikeus on katsonut, ettei lääninhallituksella myöskään läänin ympäristönsuojelusta huolehtivana viranomaisena eikä läänin yleisenä hallintoviranomaisena tai muullakaan perusteella ollut asianosaisen puhevaltaa eikä muutoksenhakuoikeutta jutussa.
Mainituin perustein maaoikeus on jättänyt muutoksenhakemuksen tutkimatta.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Lääninhallitukselle on myönnetty valituslupa 1.3.1989. Lääninhallitus on vaatinut maaoikeuden päätöksen kumoamista ja lääninhallituksen valituksen tutkimista. Metsähallitus on antanut siltä valituslupahakemuksen johdosta pyydetyn lausunnon. Myös toimitusinsinööri on antanut asiassa lausunnon sekä A ja B ovat antaneet heiltä pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 14.5.1990
Perustelut
Valtion omistama, toimituksessa perustetun tien vaikutuspiirissä osaksi oleva Ison-Huppion soidensuojelualue on metsähallituksen hallinnassa, minkä vuoksi valtiolle mainitun suojelualueen omistajana kuuluvaa asianosaisen puhevaltaa maaoikeudessa on ollut oikeutettu käyttämään aluemetsänhoitaja tai metsähallitus, joille puhevalta metsähallinnosta säädetyn lain (465/66) nojalla metsähallinnosta annetun asetuksen (421/67) 45 §:ssä on säädetty kuuluvaksi.
Yksityisistä teistä annetun lain 44 §:n 1 ja 2 momentin mukaan on tien rakentamista tarkoittavasta tietoimituksesta ilmoitettava muun muassa lääninhallitukselle ja asianomaiselle kunnallishallitukselle, joilla 4 momentin nojalla on oikeus esittää lausuntonsa asiasta. Sanotun pykälän 5 momentissa on kunnalle nimenomaisesti annettu asianosaisen puhevalta siltä osin kuin kysymys on tien sijoittamisesta. Lääninhallituksen osalta ei tällaista erityissäännöstä ole. Lääninhallituksen asema läänin yleisenä hallintoviranomaisena tai ympäristönsuojeluasioista vastaavana viranomaisena ei sellaisenaan ilman erityissäännöstä perusta lääninhallitukselle oikeutta käyttää asiassa valtion puhevaltaa.
Tuomiolauselma
Maaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Lääninhallitus velvoitetaan suorittamaan A:lle ja B:lle yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista Korkeimmassa oikeudessa 1.000 markkaa.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Takala, Nybergh, Ketola ja Paasikoski
---
[SV]
Ett myrskyddsområde som ägdes av staten och var i forststyrelsens besittning låg inom verkningsområdet för en genom förrättning grundad väg. Länsstyrelsen hade inte såsom länets allmänna förvaltningsmyndighet eller som ansvarig myndighet för miljöskyddsärenden rätt att i ärendet föra statens talan som ankom på forststyrelsen.
Hela rättsfallet är i FKKO-registret