Supreme Court allows appointment of partitioner solely for asset separation despite prior separation agreement.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland allowed the appointment of a partitioner solely for separating assets, overturning the lower court's dismissal. The applicant sought a partitioner after a 1988 divorce, arguing that a 1982 pre-nuptial agreement did not prevent asset separation. The court held that the statutory requirement for a partitioner applies regardless of the short marriage duration or prior separation agreement. Consequently, the lower court's refusal was corrected, and the partitioner was ordered to handle the asset division.
Legislator headnote
AI generatedAvioliittolain 85 ja 107 §: A short marriage or a pre-nuptial agreement excluding spousal property rights does not preclude the appointment of a partitioner solely for the purpose of separating assets.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Pesänjakaja voitiin määrätä pelkästään omaisuuden erottelua varten.
AL 107 §
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Hakemus Kirkkonummen kihlakunnanoikeudessa
A on B:lle 21.11.1988 tiedoksi annetun hakemuksen nojalla vaatinut, että asianajaja X määrätään pesänjakajana toimittamaan asianosaisten omaisuuden erottelu, koska he, Kirkkonummen kihlakunnanoikeuden 10.5.1988 tuomittua heidät avioeroon, eivät olleet päässeet siitä sopimukseen. He olivat 7.9.1982 tehneet avioehtosopimuksen, jonka mukaan kummallakaan ei ollut avio-oikeutta toisen omaisuuteen.
Kihlakunnanoikeuden päätös 1.12.1988
B:n vastustettua hakemusta sillä perusteella, että asumusero ja omaisuuden erottelu puolisoiden välillä olivat tapahtuneet jo vuonna 1987, kihlakunnanoikeus on lausunut, että koska kysymyksessä oleva hakemusasia pesänjakajan määräämiseksi oli pantu vireille 21.11.1988 tiedoksiannetulla kutsulla, tuli siihen soveltaa avioliittolain muuttamisesta annetun lain (411/1987) määräyksiä.
Hakijan puolesta oli esitetty, että puolisoiden omaisuuden erottelua ei ollut voitu saattaa loppuun. Toisaalta hakijan puolelta ei ollut esitetty selvitystä siitä, että muuta omaisuutta, jota pesänjakajan määräys olisi tullut koskemaan, kuin B:n yksin omistama kiinteistö Jukkala RN:o 12:5 Kirkkonummen kunnan Finnsbackan kylässä, olisi olemassa. Koska puolisoiden välillä oli 7.9.1982 solmittu avioehtosopimus, jonka mukaan heillä ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen ja kun hakija oli yhteisestä taloudesta pois muuttaessaan saanut ottaa mennessään kaiken sen, minkä puolisot olivat tuolloin sopineet, eikä ollut pystynyt erittelemään sitä omaisuutta, jonka osalta erottelu oli jäänyt tekemättä, on hakemus hylätty perusteettomana.
Avioliiton lyhyt kesto huomioon ottaen hakijalla ei ollut perustetta puolisoiden välisen omaisuuden erottelun yhteydessä sovitteluun niin kuin avioliittolain 85 ja 107 §:issä oli säädetty.
Asian näin päättyessä kihlakunnanoikeus on katsonut, että oli olemassa erityinen syy velvoittaa hakija korvaamaan kuultavaksi kutsutun B:n oikeudenkäyntikulut hakemusasiassa vaadituilla 750 markalla.
Helsingin hovioikeuden päätös 31.5.1989
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut asian, on lausunut, että B ei ollut näyttänyt, että hänen ja A:n omaisuus olisi eroteltu. A:lla oli näin ollen ollut oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä. Sen vuoksi hovioikeus on kumonnut kihlakunnanoikeuden päätöksen ja vapauttanut A:n korvaamasta B:n oikeudenkäyntikuluja. Asianajaja X on määrätty pesänjakajana toimittamaan A ja B:n omaisuuden erottelu.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
B:lle on myönnetty valituslupa 27.9.1989. A on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.
B on vaatinut hovioikeuden päätöksen kumoamista.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 12.1.1990
Hovioikeuden päätöstä ei muuteta.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Takala, Nikkarinen, Nybergh ja Paasikoski
---
[SV]
Skiftesman kunde förordnas enbart för avskiljande av egendom.
ÄL 107 §
Hela rättsfallet är i FKKO-registret