Supreme Court allows appeal against conviction for parking without permission on private grounds despite city rules.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court allowed the company's appeal against the lower court's conviction of the owner for unauthorized parking on private grounds. While the court acknowledged the violation of city parking regulations, it found that the right to a parking space was not an inherent property right of the shareholder but a contractual privilege granted by the company's management. Consequently, the Supreme Court quashed the appeal decision regarding the conviction but upheld the lower court's ruling on the company's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedCity Ordinance; Property Law: The right to a parking space on private grounds is not an inherent property right of a shareholder but a contractual privilege; unauthorized parking constitutes a violation of city ordinances but does not automatically justify criminal penalties without specific contractual basis.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kaupungin järjestyssäännön mukaan oli ajoneuvon pysäköiminen yksityiselle alueelle ilman lupaa kielletty. Asuntoosakeyhtiö oli kieltänyt paikoituksen yhtiön pihamaalla paitsi erikseen varatuilla paikoituspaikoilla. Yhtiön osakkeenomistaja A, jolla ei ollut paikoituspaikkaa, oli kiellosta huolimatta pysäköinyt autonsa pihamaalle. A tuomittiin rangaistukseen kaupungin järjestyssäännön rikkomisesta.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Helsingin raastuvanoikeuden päätös 2.3.1988
Helsingin raastuvanoikeus on virallisen syyttäjän sekä Asunto Oy X:n asianomistajana ajamasta syytteestä katsonut selvitetyksi, että A oli 25.8.-16.9.1987 välisenä aikana Helsingissä useita kertoja ilman lupaa pysäköinyt omistamansa henkilöauton yhtiön pihamaalle.
Sen vuoksi raastuvanoikeus on Helsingin kaupungin järjestyssäännön 34 §:n 3 momentin ja 80 §:n 1 momentin sekä rikoslain 7 luvun 2 §:n nojalla tuominnut A:n jatketusta järjestyssääntörikkomuksesta 6:een 111 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 666 markkaa sekä velvoittanut A:n korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 1.400 markalla.
Helsingin hovioikeuden päätös 17.10.1989
Sen vuoksi hovioikeus on kumonnut raastuvanoikeuden päätöksen ja vapauttanut A:n tuomitusta rangaistuksesta ja korvaamasta yhtiön oikeudenkäyntikuluja raastuvanoikeudessa.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Yhtiölle on myönnetty valituslupa 8.5.1990. A on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.
Yhtiö on vaatinut hovioikeuden päätöksen kumoamista ja asian jättämistä raastuvanoikeuden päätöksen varaan sekä A:n velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa.
A on vastauksessaan muun ohessa vaatinut yhtiön velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa myös raastuvanoikeudessa ja hovioikeudessa.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 21.11.1990
Käsittelyratkaisu
Koska A on tyytynyt hovioikeuden päätökseen, jätetään hänen täällä tekemänsä vaatimus saada korvausta oikeudenkäyntikuluista alemmissa oikeuksissa tutkimatta.
Pääasiaratkaisu
Perustelut
Asunto Oy X:ssä oikeus paikoituspaikkaan yhtiön pihamaalla ei ollut osakkeenomistajalle kuuluva etu, vaan yhtiön hallitus on vuokrannut paikoituspaikat, yleensä talossa asuville osakkeenomistajille. Talon järjestyssäännön 13 kohdassa määrätään, että ajoneuvon pysäköiminen talon alueella ilman lupaa on kielletty. A:lla ei ole ollut pihamaalla paikoituspaikkaa ja hän on näin ollen pysäköidessään yksityiselle alueelle ilman lupaa rikkonut Helsingin kaupungin järjestyssäännön määräyksiä.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätös kumotaan ja raastuvanoikeuden päätös oikeudenkäyntikulukorvausta lukuun ottamatta jää pysyväksi. Koska yhtiö on voitettuaan jutun raastuvanoikeudessa hävinnyt sen hovioikeudessa, ei sille oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin (133/64) mukaan tule korvausta oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa. A velvoitetaan suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista Korkeimmassa oikeudessa 1.600 markkaa.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Ådahl, Portin, Riihelä ja Taipale
---
[SV]
Enligt stadens ordningsstadga var det förbjudet att parkera fordon på privat område utan lov. På ett bostadsaktiebolags gårdsplan var parkering förbjuden utom på särskilt anvisade parkeringsplatser. Bolagets aktieägare A, som inte hade parkeringsplats, hade trots förbudet parkerat sin bil på gårdsplanen. A dömdes till straff för brott mot stadens ordningsstadga.
Hela rättsfallet är i FKKO-registret