Legislator Case Law & Legislation
HD:1990:13 AI generated

Supreme Court quashes lower court decision for failing to notify property owners as victims in water pollution case.

Case Number HD:1990:13
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court quashed the Water Court's decision to dismiss the prosecution due to a procedural error in notifying property owners. The lower court had convicted the defendant of water pollution but failed to summon owners of adjacent properties as victims. Consequently, the case was remanded to the Water Court for a retrial with proper victim notification.

Legislator headnote

AI generated

Vesilaki 1 luvun 19 §; Rikoslaki 7 luvun 2 §: In criminal proceedings for water pollution, owners of affected water areas and adjacent properties suffering harm must be notified as victims, and the court must provide them an opportunity to be heard.

Keywords

AI generated
water pollution criminal case victim notification procedure property owner rights procedural error correction remand for retrial

Cited Legislation

AI generated
Water Act Chapter 1 Section 19
Water Act Chapter 13 Section 2
Water Act Section 11
Criminal Code Chapter 7 Section 2
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Asianomistajina vesistön pilaantumista koskevassa rikosjutussa pidettiin pilaantuneiden vesialueiden ja niistä haittaa kärsineiden rantakiinteistöjen omistajia.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 12.1.1988

Vesioikeus on katsonut A:n, X Oy:n ja Y Oy:n saaneen 477.000 kalakilon kasvattamisesta taloudellista hyötyä 1,50 mk/kg eli 715.500 markkaa.

Tämän vuoksi vesioikeus on vesilain 1 luvun 19 §:n 1 momentin ja 13 luvun 2 §:n 1 momentin ja 11 §:n sekä rikoslain 7 luvun 2 §:n nojalla tuominnut A:n jatketusta vesistön pilaamisesta ilman vesioikeuden lupaa 40:een 62 markan suuruiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 2.480 markkaa.

Koska X Oy oli 19.3.1985 asetettu konkurssiin, A on yksin tuomittu rikoslain 2 luvun 16 §:n 1 ja 2 momentin nojalla menettämään valtiolle rikoksesta saatuna taloudellisena hyötynä 265.500 markkaa. Samojen säännösten nojalla A on lisäksi tuomittu yhteisvastuullisesti Y Oy:n kanssa menettämään valtiolle sanottuna hyötynä 450.000 markkaa.

Vesiylioikeuden päätös 4.11.1988

Vesiylioikeus, jonka tutkittavaksi A ja Y Oy olivat saattaneet jutun, on todennut A:ta syytetyn siitä, että tämä oli vuosina 1982-1984 X Oy:n ja vuodesta 1983 aina 3.7.1986 saakka Y Oy:n toimitusjohtajana Kustavin kunnassa Ströömin merialueella ilman vesioikeuden lupaa kasvattanut kalaa verkkoaltaissa ja toiminnallaan aiheuttanut vesistön pilaantumista veden laadun vahingollisena muuttumisena ja ympäristön viihtyisyyden melkoista vähentymistä.

A:n väitetty menettely oli saattanut koskea jutussa kuultujen Lepolan ja Meritorpan tilojen omistajien lisäksi ainakin seuraavien Kustavin kunnan Pohjois-Vartsalan kylässä sijaitsevien tilojen omistajien etua ja oikeutta: Heikin talo RN:o 5:84, Matinkari RN:o 5:30, Pohjaranta RN:o 5:3, Pohjaranta I RN:o 5:13, Pohjaranta II RN:o 5:23, Mäntyrinne RN:o 5:45, Liisankallio RN:o 5:46, Kesäpirtti RN:o 5:47, Suvi-Mispa RN:o 5:48, Kalliomäki RN:o 5:49, Nummela I RN:o 5:61, Nummela RN:o 5:31, Salmenrinne RN:o 5:69, Vaja-Kota RN:o 5:70, Honkaranta RN:o 5:71, Heikinrinne RN:o 5:72, Marienranta RN:o 5:73, Kariniemi II RN:o 5:67, Kariniemi RN:o 5:4, Marjola RN:o 5:34, Kuusiranta RN:o 5:35, Viljalahti RN:o 5:36, Karikko RN:o 5:37, Käpylä RN:o 5:33, Vuorela RN:o 4:6 ja Lukkarila RN:o 4:30.

Vesioikeuden ei olisi tullut ratkaista asiaa varaamatta ainakin lueteltujen kalankasvattamon lähistöllä sijaitsevien rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille tilaisuutta tulla asianomistajina kuulluiksi.

Tämän vuoksi vesiylioikeus on kumonnut vesioikeuden päätöksen ja palauttanut jutun vesioikeudelle ilmoituksetta uudelleen käsiteltäväksi sen jälkeen, kun vesiylioikeuden päätös on saanut lainvoiman.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle ja Y Oy:lle on myönnetty valituslupa 27.4.1989. A ja Y Oy ovat vaatineet vesiylioikeuden päätöksen kumoamista ja jutun palauttamista vesiylioikeuteen ratkaistavaksi.

Virallinen syyttäjä sekä vesi- ja ympäristöhallitus ovat antaneet pyydetyt vastaukset.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 23.1.1990

Perustelut

A:han kohdistettu syyte on koskenut ilman vesioikeuden lupaa harjoitettua kalankasvatustoimintaa, josta on aiheutunut vesistön pilaantumista. Tämä on ilmennyt veden laadun vahingollisena muuttumisena ja ympäristön viihtyisyyden melkoisena vähentymisenä. Asianomistajina väitetyssä rikoksessa on pidettävä pilaantuneiden vesialueiden ja niistä haittaa kärsineiden rantakiinteistöjen omistajia, joiden joukossa ovat ainakin kalankasvattamon läheisyydessä sijaitsevien, vesiylioikeuden päätöksessä lueteltujen tilojen omistajat.

Tuomioistuimen on varattava asianomistajille tilaisuus tulla kuulluiksi oikeudenkäynnissä. Sen vuoksi juttu on viran puolesta palautettava vesioikeuteen oikeudenkäyntivirheen korjaamiseksi.

Päätöslauselma

Vesiylioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Portin, Riihelä, Roos ja Krook

---

[SV]

I ett brottmål angående förorening av vattendrag ansågs ägarna till de förorenade vattenområdena och de strandfastigheter som led men av föroreningen vara målsägande.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret