Legislator Case Law & Legislation
KKO:1990:112 AI generated

Supreme Court dismisses appeal on expropriation compensation, ruling owner's vacation home use counts as primary residence under statute.

Case Number KKO:1990:112
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court of Finland dismissed the applicant's appeal regarding expropriation compensation for a property used as a vacation home. The lower court had approved compensation based on the land's value as a park area, but the Supreme Court held that the owner's primary use of the property for residence, including as a vacation home, triggered specific statutory protections. Consequently, the court ruled that compensation must cover the cost of acquiring a comparable residence, thereby rejecting the lower court's valuation method.

Legislator headnote

AI generated

Lunastustoimikunnan vahvistama kohteenkorvaus on määrättävä käyvän hinnan mukaan; kun lunastetaan omaisuutta, jota omistaja pääasiallisesti käyttää asumiseensa, kohteenkorvaus on määrättävä ainakin niin suureksi kuin on tarpeen vastaavanlaisen oman asunnon hankkimiseen lunastetun tilalle.

Keywords

AI generated
expropriation compensation vacation home residence primary residence use land value assessment statutory compensation rules

Cited Legislation

AI generated
Lunastustoimikunnan vahvistama kohteenkorvaus on määrättävä käyvän hinnan mukaan
Lunastuksen kohteena olevasta Purokummun tilasta RN:o 4:50 on 27.6.1958 vahvistetun asemakaavan mukaan ollut 750 neliömetriä omakotirakennuksen korttelialuetta
Lunastuksen kohteena olevasta Purokummun tilasta RN:o 4:50 on 27.6.1958 vahvistetun asemakaavan mukaan ollut 750 neliömetriä omakotirakennuksen korttelialuetta, 357 neliömetriä puistoaluetta ja 103 neliömetriä katualuetta.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Omistaja oli käyttänyt lunastuksen kohteena ollutta kiinteistöä vapaa-ajan asuntona. Hänen katsottiin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla pääasiallisesti käyttäneen sitä asumiseensa. Kohteenkorvaus oli siten määrättävä ainakin niin suureksi kuin oli tarpeen vastaavanlaisen oman asunnon hankkimiseen lunastetun tilalle.

LunastusL 32 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Lunastustoimitus

Ympäristöministeriön vahvistettua 15.5.1984 Joensuun kaupunginvaltuuston 5.3.1984 hyväksymän Joensuun kaupungin Mutalan (10) kaupunginosan korttelin 10145 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen, jossa Pielisensuun kylässä olevan A:n, B:n ja C:n omistaman Purokummun tilan RN:o 4:50 koko alue on osoitettu katu- ja puistoalueeksi lunastustoimikunta on Joensuun kaupungin rakennuslain 50 §:n nojalla tekemästä hakemuksesta vireille tulleessa 19.12.1986 lopetetuksi julistetussa lunastustoimituksessa nro 115451-5 vahvistanut lunastuksen kohteeksi Purokummun tilan rakennuksineen ja myöntänyt ennakkohaltuunottoluvan.

Alueelle 27.6.1958 vahvistetun ensimmäisen asemakaavan mukaan tilan alueesta 750 neliömetriä oli omakotialuetta, 357 neliömetriä puistoaluetta ja 103 neliömetriä katualuetta. Asemakaavan 3.3.1971 vahvistetun muutoksen mukaan tila oli kokonaan puistoaluetta. Voimassa olevan 15.5.1984 vahvistetun asemakaavan muutoksen mukaan tilasta on 260 neliömetriä katualuetta ja 950 neliömetriä puistoaluetta.

Tilalla olevien rakennusten teknisenä nykyarvona lunastustoimikunta on pitänyt asuinrakennuksen osalta 34.000 markkaa, saunan osalta 11.000 markkaa ja talousrakennuksen osalta 1.000 markkaa eli yhteensä 46.000 markkaa. Kaivon, kellarin ja aitojen arvoksi on määrätty yhteensä 1.500 markkaa sekä pihapuiden, pensaiden ja istutusten arvoksi yhteensä 4.000 markkaa.

Lunastustoimikunta on tämän mukaisesti vahvistanut kohteenkorvauksen kokonaismääräksi 77.150 markkaa. Asemakaavan mukaisen katualueen lunastaja oli ottanut haltuunsa 25.9.1986. Tästä alueesta suoritettavalle 5.900 markan korvaukselle on määrätty maksettavaksi korkoa 6 prosentin mukaan haltuunottopäivästä lukien. Lunastuskorvaus määrättiin talletettavaksi ja tallettaminen on tapahtunut 6.2.1987.

Muutoksenhaku Itä-Suomen maaoikeudessa

A on hakenut muutosta lunastustoimikunnan päätökseen ja vaatinut maapohjasta suoritettavan korvauksen korottamista 100 markkaan neliömetriltä eli 121.000 markkaan. Kysymyksessä on ollut tosiasiallinen tontti, jonka maapoh- ja olisi tullut arvioida arviointihetken hintatasoon ottamalla huomioon, että alue ennen asemakaavan muutoksia oli ollut omakotitontti. Lisäksi A on vaatinut lunastajan velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Itä-Suomen maaoikeuden päätös 28.1.1988

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Joensuun kaupungille on myönnetty valituslupa 23.2.1989. Kaupunki on vaatinut, että maapohjakorvaus vahvistetaan lunastustoimikunnan päätöksen mukaisesti. Jos maapohjakorvaus määrätään maaoikeuden soveltamien perusteiden mukaan, tontin arvoon ei tule lisätä rakennusten, laitteiden ja kasvillisuuden arvoa. Lisäksi kaupunki on vaatinut, että se vapautetaan korvaamasta osaksikaan A:n oikeudenkäyntikuluja ja että A velvoitetaan korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa.

A on antanut muutoksenhakemuksen johdosta häneltä pyydetyn vastauksen ja vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan täällä. C ja B eivät ole käyttäneet heille varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 21.9.1990

Perustelut

Lunastuksen kohteena olevasta Purokummun tilasta RN:o 4:50 on 27.6.1958 vahvistetun asemakaavan mukaan ollut 750 neliömetriä omakotirakennuksen korttelialuetta, 357 neliömetriä puistoaluetta ja 103 neliömetriä katualuetta. Asemakaavan 3.3.1971 vahvistetun muutoksen mukaan tila oli kokonaan puistoaluetta ja voimassa olevan 15.5.1984 vahvistetun asemakaavan muutoksen mukaan tilasta on 260 neliömetriä katualuetta ja 950 neliömetriä puistoaluetta. Tilalla olevat rakennukset ovat olleet A:n vanhempien asuntona ja vuodesta 1986 lähtien A:n, B:n ja C:n vapaa-ajan asuntona.

Lunastettavasta omaisuudesta korvaus on määrättävä käyvän hinnan mukaan. Maapohjan käypä hinta on arvioitava sen käyttötarkoituksen perusteella, mikä sillä on ollut vuoden 1958 kaavan mukaan, ja käyttäen sitä hintatasoa, mikä alueella on vallinnut ennenkuin vuoden 1971 kaavamuutos tuli voimaan. Näin arvioitua hintaa on korotettava niin, että se osa maan arvonnoususta, joka vastaa yleisen hintatason kohoamista, tulee otetuksi huomioon lunastuspäätöksen julistamishetkeen asti korvauksensaajien hyväksi.

Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 32 §:n mukaan, kun lunastetaan omaisuutta, jota sen omistaja pääasiallisesti käyttää asumiseensa, kohteenkorvaus on kuitenkin määrättävä ainakin niin suureksi kuin on tarpeen vastaavanlaisen oman asunnon hankkimiseen lunastetun tilalle. Hallituksen esityksestä eduskunnalle lunastuslainsäädännön uudistamisesta (1975 II vp. nro 179) käy ilmi, että säännöstä on tarkoitettu sovellettavaksi myös vapaa-ajan asuntoihin. Kun kohteenkorvausta määrättäessä on siten otettava huomioon kyseisen 32 §:n säännökset, maaoikeuden vahvistama Purokummun tilan lunastuskorvaus ei ole liian suuri.

Tuomiolauselma

Maaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Joensuun kaupunki velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi hänelle vastauksen antamisesta aiheutuneista kuluista 1.500 markkaa.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ådahl, Portin, Riihelä, Haarmann ja Taipale

---

[SV]

Ägaren till en inlöst fastighet hade använt den som fritidsbostad. Han ansågs på det sätt som avses i 32 § lagen om inlösen av fast egendom och särskilda rättigheter ha använt den huvudsakligen för sitt boende. Ersättningen för föremål skulle därför bestämmas åtminstone till ett så stort belopp som erfordrades för anskaffningen av en egen bostad av motsvarande slag i stället för den inlösta egendomen.

InlösningsL 32 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret