Contract extension between main contractor and client did not alter subcontractor's original completion deadline for penalty calculations.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland modified the lower court's judgment regarding liquidated damages in a construction dispute between Kymen Murske Oy and B. The court found that while the main contractor and client agreed to a four-week extension, this did not automatically extend the subcontractor's deadline. Consequently, the subcontractor's penalty was calculated from the original completion date rather than the extended one. The court ruled that without a separate agreement, the subcontractor must adhere to the initial timeline established in their contract.
Legislator headnote
AI generateds. 1 of the General Terms of Construction Contracts 1974; A contract extension between the main contractor and the client does not alter the subcontractor's original completion deadline unless explicitly agreed upon, meaning penalties are calculated from the original date.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Rakennuttajan ja pääurakoitsijan sopimus heidän urakkasopimuksensa urakka-ajan pidennyksestä ei muuttanut pääurakoitsijan ja alaurakoitsijan urakkasopimuksen ehtoa urakka-ajasta. Kun pääurakoitsija ja alaurakoitsija eivät olleet sopineet tuon ehdon muuttamisesta, alaurakoitsijan viivästyssakko laskettiin ehdon mukaisesta valmistumisajankohdasta eikä siitä myöhemmästä ajankohdasta, johon pääurakan urakka-aika oli pidennetty.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa
Kun alaurakan osapuolten välille oli syntynyt erimielisyyttä suoritettavista maksuista, Kymen Murske Oy on muun ohessa vaatinut, että viivästyksestä maksettavan sopimussakon määrä vahvistetaan 7.680 markaksi ja että B velvoitetaan suorittamaan alaurakasta johtuvina saatavina 262.149,50 markkaa 16 prosentin korkoineen. Kymen Murske Oy on lisäksi vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Vastaus
B on lausunut, että murskausurakka oli viivästynyt Kymen Murske Oy:stä johtuen asetetusta valmistumispäivästä 14.1.1983 yhteensä 16 viikolla aina 6.5.1983 saakka, jolloin yhtiö oli purkanut murskausaseman estämästä työmaan toiminnan jatkamista. Rakennuttajan pääurakalle myöntämä neljän viikon lisäaika ei ollut koskenut alaurakoitsijaa eikä syytä lisäajan myöntämiseen alaurakoitsijalle ollut olemassa. B on pyytänyt sopimussakon vahvistamista alaurakkasopimuksen mukaisesti 7.000 markaksi ensimmäiseltä viikolta ja 14.000 markaksi sen jälkeisiltä 15 viikolta eli yhteensä 217.000 markaksi. Näillä ja esittämillään muilla perusteilla B on muun ohessa vaatinut, että Kymen Murske Oy:n velkoma saatava katsotaan kuitatuksi hänen yhtiöltä olevia saatavia vastaan ja että Kymen Murske Oy:n kanne hylätään sekä että yhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen kulunsa jutussa.
Raastuvanoikeuden päätös 10.6.1985
Helsingin hovioikeuden tuomio 3.2.1988
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi B oli saattanut jutun, on vapauttanut B:n suorittamasta yhtiölle eräitä sen vaatimia korvauksia ja vahvistanut B:n yhtiölle maksettavan määrän 106.309,50 markaksi. Muilta osin raastuvanoikeuden päätöstä ei muutettu.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
B:lle on myönnetty valituslupa 22.6.1988 siltä osin kuin on kysymys B:n saaman lisäajan vaikutuksesta Kymen Murske Oy:n suoritusaikaan ja viivästyssakkoon. Valituksessaan B on vaatinut, että koska ei ollut perustetta, jolla pääurakoitsijalle myönnetty lisäaika luettaisiin myös aliurakoitsijan hyväksi, sopimussakon määräksi vahvistettaisiin 14.1.-14.4.1983 välisen ajan käsittävän 12 täyden viikon viivästyksen perusteella 161.000 markkaa. Lisäksi B on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Kymen Murske Oy on antanut siltä pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 26.6.1989
Perustelut
B ja valtionrautatiet ovat 15.9.1982 tehneet urakkasopimuksen Karkun rataoikaisun kallioleikkauksien louhintatyöstä, louheen pengerrystyöstä sekä louheen murskaamisesta noin 54.000 tonniksi raidesepeliä. Tähän pääurakkaan kuuluvasta louheen murskaamisesta ovat B ja Sora- ja Kivijaloste A Oy puolestaan 27.12.1982 tehneet alaurakkasopimuksen, jonka mukaan työ on käsittänyt rataoikaisun kalliosta räjäytetyn louheen murskauksen noin 54.000 tonniksi raidesepeliä. Sopimuksen mukaan työssä oli noudatettava muun muassa liikenneministeriön 18.12.1974 valtion rakennustöitä varten vahvistamia yleisiä sopimusehtoja.
B ja valtionrautatiet ovat helmikuussa 1983 B:n pyynnöstä sopineet urakka-aikansa pidennyksestä neljällä viikolla. Tämä sopimus ei ole muuttanut B:n ja Sora- ja Kivijaloste A Oy:n urakkasopimuksen ehtoa siitä, että yhtiön työn tuli olla loppuun suoritettu 14.1.1983. B ja yhtiö eivät ole sopineet tämän urakka-ajan pidennyksestä.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan.
Korkein oikeus vahvistaa, että viivästyssakko, joka Kymen Murske Oy:n on maksettava B:lle, on määrältään 119.000 markkaa. Kun tämä määrä ja hovioikeuden kuittaukseen myös hyväksymä 22.769 markan määrä käytetään yhtiön B:ltä olevan, jutussa maksettavaksi tuomitun 192.078 markan 50 pennin saatavan kuittaukseen, B:n on maksettava Kymen Murske Oy:lle 50.309 markkaa 50 penniä hovioikeuden määräämine 16 prosentin korkoineen 14.2.1984 lukien ja 25.000 markan oikeudenkäyntikulujen korvauksineen.
Siltä osin kuin B:n kuittausvaatimus on jätetty tutkimatta hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.
Kymen Murske Oy velvoitetaan korvaamaan B:lle hänellä Korkeimmassa oikeudessa olleet oikeudenkäyntikulut 2.000 markalla.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Haarmann: Olen muuten samaa mieltä kuin enemmistö, mutta katson, että Kymen Murske Oy ei ole saattanut rakennussuoritustaan loppuun vielä silloin, kun sovittu raidesepelimäärä on tuotettu, vaan vasta silloin, kun myös puheena olevien yleisten sopimusehtojen 2 §:ssä tarkoitetut suoritukset on hoidettu. Työmaalta on vasta 6.5.1987 viety louheen murskaukseen käytetyt murskaimet. B on vaatinut viivästyssakkoa 14.4.1987 päättyneeltä ajalta eli 12 täydeltä viikolta. Tämän vuoksi vahvistan, että viivästyssakko, joka Kymen Murske Oy:n on maksettava B:lle, on määrältään 161.000 markkaa. Kun tämä määrä ja hovioikeuden kuittaukseen myös hyväksymä 22.769 markan määrä käytetään yhtiön B:ltä olevan jutussa maksettavaksi tuomitun 192.078 markan 50 pennin saatavan kuittaukseen, B:n on maksettava Kymen Murske Oy:lle 8.309 markkaa 50 penniä.
Oikeusneuvos Portin: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Haarmann.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Portin (eri mieltä), Riihelä, Haarmann (eri mieltä), Roos ja Taipale
---
[SV]
Ett avtal mellan byggherren och huvudentreprenören om att entreprenadtiden enligt deras entreprenadavtal förlängdes ändrade inte villkoret om entreprenadtid i huvudentreprenörens och underentreprenörens entreprenadavtal. Eftersom huvudentreprenören och underentreprenören inte hade avtalat om ändring av detta villkor räknades det avtalsvite som underentreprenören skulle betala från prestationstidpunkten enligt det avtalade villkoret och inte från den senare tidpunkt till vilken prestationstiden för huvudentreprenaden hade framskjutits.
Hela rättsfallet är i FKKO-registret