Supreme Court allows work injury compensation for abscess caused by fall despite prior injection.

A oli työssään kaatunut, jolloin hän oli loukannut lievästi selkänsä ja saanut ihonaarmuuntumia yläraajaan. Selkä oli kipeytynyt parin päivän kuluttua ja suoritetuissa tutkimuksissa todettiin selkäydinkanavan ulkopuolinen märkäpesäke. Lääketieteellisen selvityksen mukaan mainittu sairaus oli saattanut aiheutua kaatumisvammasta eikä ollut todennäköistä, että se johtuisi muusta syytä. Sairaus määrättiin korvattavaksi tapaturman seurauksena.

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY

A oli 28.6.1984 viedessään puita karjakeittiöön kompastunut ja kaatuessaan lyönyt selkänsä kivikkoon tai putkeen. Selän voimakkaan kipeytymisen vuoksi A oli 1.7.1984 kääntynyt lääkärin puoleen, joka oli pitänyt sairautta äkillisenä, voimakkaana noidannuolityyppisenä vaivana ja antanut hoidoksi puudutuspistoksen. Selkäkipujen jatkumisen vuoksi A oli 2.7.1984 lähtien ollut sairaalahoidossa ja tutkimuksissa, joissa hänellä oli todettu selkäydinkanavan märkäpesäke, joka oli leikattu. A oli ollut työkyvytön 1.7.1984 lähtien. A on vaatinut eläkelaitokselta tapaturmakorvausta.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen päätös 6.6.1986

Eläkelaitos on evännyt korvauksen, koska A:n työkyky ei ollut heikentynyt kerrotusta tapaturmasta saadun vamman takia, vaan työkyvyn alentuminen johtui selkäydinkanavan tulehdussairaudesta, joka ei ollut johtunut kaatumisesta.

Asian käsittely tapaturmalautakunnassa

A on hakenut muutosta vaatien korvausta tapaturman johdosta. Lisäksi hän on toimittanut lautakunnalle lääkintöhallituksen 10.7.1986 päivätyn vastauksen kanteluun, jossa hän oli katsonut, että tulehduksen olisi aiheuttanut hänelle 1.7.1984 terveysasemalla selkään annettu puudutusainepistos. Lääkintöhallitus oli antamassaan vastauksessa ilmoittanut, ettei se ollut voinut todeta tulehduspesäkkeen aiheutuneen A:lle terveysasemalla annetusta pistoksesta vaan oireiden oli katsottava liittyvän 28.6.1984 sattuneeseen kaatumiseen, jolloin A:n selkä oli vammautunut ja kaatuminen aiheuttanut mahdollisesti syy-yhteyden märkäpesäkkeen syntymiseen.

Eläkelaitos on lääkintöhallituksen vastauksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut, että se oli lääkintöhallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että A:lla todettu selkäydinkalvon ulkopuolella sijaitseva märkäpesäke ei ollut syy-yhteydessä hänelle 1.7.1984 annettuun puudutuspistokseen, koska asiakirjoista ilmenevien tutkimustulosten mukaan märkäpesäke oli pistosta annettaessa jo syntymässä. Märkäpesäkkeen ja selkätapaturman keskinäisestä suhteesta eläkelaitos on huomauttanut, että uusimman lääketieteellisen tiedon mukaan tapaturmilla on todettu olevan yhteyttä selkäydinalueen tulehduksiin vain, jos kysymyksessä oli samalla suora tartutus kuten pistohaavoissa. A:n tapauksessa ei ollut kysymys tällaisesta tapaturmasta. Asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella eläkelaitos katsoi, että A:lla todettu selkäydinalueen tulehdus märkäpesäkkeineen, mistä sairaudesta selän kipeytyminen oli johtunut, ei ollut 28.6.1984 sattuneen tapaturman seurausta vaan tapaturmasta riippumaton sairaus.

Tapaturmalautakunnan päätös 13.11.1986

Tapaturmalautakunta on katsonut, että A:lla todettu selkäydinkanavan märkäpesäke, josta työkyvyttömyys ja sairaanhoitokulut olivat johtuneet, ei ollut 28.6.1984 sattuneen tapaturman seurausta, vaan kysymyksessä oli tapaturmasta riippumaton sairaus. Tapaturmasta ei ollut aiheutunut muutakaan korvattavaa ruumiinvammaa. Näillä perusteilla tapaturmalautakunta on pysyttänyt eläkelaitoksen päätöksen lopputuloksen.

Vakuutusoikeuden päätös 9.2.1988

Vakuutusoikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut asian, on lausunut, että A:n selkäydinkanavan märkäpesäke, josta hänen työkyvyttömyytensä ja sairaanhoitokulunsa olivat johtuneet, ei ollut 28.6.1984 sattuneen tapaturman aiheuttama. Mainitusta tapaturmasta ei muutoinkaan ollut aiheutunut korvattavaa ruumiinvammaa. Tämän vuoksi vakuutusoikeus on pysyttänyt tapaturmalautakunnan päätöksen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 13.10.1988. A on vaatinut tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden päätösten kumoamista ja korvausta työtapaturmasta. Lääkintöhallitus on antanut siltä pyydetyn lausunnon ja eläkelaitos vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

A oli 28.6.1984 maatilallaan viedessään puita karjakeittiöön kaatunut, jolloin hän oli loukannut lievästi lanne- ja ristiselkänsä ja saanut ihonaarmuuntumia oikeaan yläraajaan. Parin päivän kuluttua tapaturmasta selkä oli kipeytynyt voimakkaasti ja A oli 1.7.1984 hakeutunut lääkärin hoitoon, jolloin hänelle kipujen lieventämiseksi oli annettu puudutusaineinjektio. Kivut olivat tästä huolimatta jatkuneet ja hän oli seuraavana päivänä joutunut sairaalahoitoon. Suoritetuissa tutkimuksissa A:lla oli todettu selkäydinkanavan ulkopuolinen märkäpesäke, joka oli 10.7.1984 suoritetulla leikkauksella tyhjennetty.

Päätöslauselma

Vakuutusoikeuden ja tapaturmalautakunnan päätökset kumotaan. Maatalousyrittäjien eläkelaitos velvoitetaan suorittamaan A:lle sanotusta selkäydinkanavan ulkopuolisesta märkäpesäkkeestä lainmukainen korvaus. Tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten asia palautetaan vakuutusoikeudelle.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Olsson, oikeusneuvokset Portin, Riihelä, Roos ja Taipale

---

[SV]

A hade vid arbete fallit omkull och därvid lindrigt skadat ryggen och fått skråmor på armen. Efter ett par dagar hade han känt smärtor i ryggen och efter undersökningar konstaterades det en varhärd utanför ryggmärgskanalen. Enligt den medicinska utredningen kunde denna sjukdom ha förorsakats av de skador som A hade ådragit sig vid fallet och det var inte sannolikt, att den skulle ha orsakats av någonting annat. Sjukdomen var ersättningsgill som en följd av olycksfallet.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret