HD:1988:2 · Korkein oikeus

Ään.

A:n luovutettua liikkeen B:lle oli viimeksi sanottu, kun muuta ei ollut sovittu, työsopimuslain 7 §:n 2 momentin nojalla myös suhteessa A:han vastuussa A:n palveluksessa olleiden, B:n palvelukseen siirtyneiden työntekijöiden vasta luovutuksen jälkeen erääntyneiden työsuhdesaatavien suorittamisesta.

TSL 7 § 2 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Hämeenlinnan raastuvanoikeudessa

J:n vastaus

J on kiistänyt kanteen perusteeltaan ja määrältään.

Raastuvanoikeuden päätös 14.1.1986

Raastuvanoikeus on lausunut selvitetyksi, että työntekijöiden vuosilomakorvaukset ja muut mainitut työsuhteesta johtuvat saatavat eivät olleet erääntyneet liikkeen luovutushetkellä 30.9.1984, mikä seikka kommandiittiyhtiön puolesta oli myönnetty. Koska asianosaisten kesken ei ollut muuta sovittu, raastuvanoikeus on katsonut, että liikkeen uusi omistaja oli vastuussa sanotuista velvoitteista. Tämän vuoksi raastuvanoikeus on hylännyt kommandiittiyhtiön kanteen.

Turun hovioikeuden tuomio 31.10.1986

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi kommandiittiyhtiö ja K olivat saattaneet jutun, on jättänyt asian kysymyksessä olevalta osalta raastuvanoikeuden päätöksen varaan.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Kommandiittiyhtiölle ja K:lle on myönnetty valituslupa 21.1.1987. J on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.

Kommandiittiyhtiö ja K ovat vaatineet hovioikeuden tuomion kumoamista ja J:n velvoittamista suorittamaan kanteessa mainittu korvaus.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Työsopimuslain 7 §:n 2 momentin mukaan työnantajan liikettä luovutettaessa siirtyvät hänen oikeutensa ja velvollisuutensa liikkeen uudelle omistajalle, joka ei kuitenkaan vastaa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteeseen perustuvasta saamisesta. Näillä ja muutoin raastuvanoikeuden mainitsemilla perusteilla kommandiittiyhtiö B on myös J:hin nähden vastuussa työntekijöiden saamatta jääneiden vuosilomakorvausten ja lomaltapaluurahojen maksamisesta.

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Nuorempi oikeussihteeri Ruokojärvi: J:n ja yhtiön välisessä huoltamon tarvikevaraston luovuttamista koskevassa sopimuksessa ei ole sovittu siitä, että yhtiön tulisi vastata J:hin työsuhteessa olleiden työntekijöiden tarvikevaraston luovutuksen jälkeen erääntyneistä työsuhdesaatavista tai muista veloista. Työntekijöiden työsuhdesaatavat ovat lisäksi kohdistuneet aikaan, jolloin J on ollut heidän työnantajansa. Näin ollen Korkein oikeus katsonee, että J on vastuussa työntekijöiden saamatta jääneistä vuosilomakorvauksista ja lomaltapaluurahoista. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus muuttanee hovioikeuden tuomiota siten, että J velvoitettaneen suorittamaan kommandiittiyhtiö B:lle sen J:n palveluksessa olleille työntekijöille suorittamat työsuhdesaatavat yhteensä 24.142 markkaa 60 penniä 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien. Lisäksi J velvoitettaneen korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 4.000 markalla.

Oikeusneuvos Nybergh: Hyväksyn mietinnön.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Kommandiittiyhtiö ja K yhteisvastuullisesti velvoitetaan suorittamaan J:lle korvaukseksi hänellä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 1.200 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Grönqvist, Mörä, Nybergh (erim.) ja Kilpeläinen

---

[SV]

Omröstn.

Sedan A hade överlåtit sin rörelse till B svarade denne, då annat inte hade avtalats, på grund av 7 § 2 mom. lagen om arbetsavtal också i förhållande till A för sådana först efter överlåtelsen till betalning förfallna, av arbetsförhållandet härflytande fordringar, som tillkom arbetstagare vilka hade varit anställda hos A och övergått i B:s tjänst.

L om arbetsavtal 7 § 2 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret