Supreme Court dismisses appeal where employer terminated employee without valid grounds despite collective agreement breach.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland dismissed the employer's appeal against the lower court's decision to reject the employee's claim for damages. The employer had terminated the employee without valid grounds under the Employment Contracts Act, even though they had breached a collective agreement regarding workforce reduction procedures. The court held that the collective agreement's rules on reduction order did not restrict the employer's right to terminate without specific statutory reasons when such reasons existed.
Legislator headnote
AI generatedL 37 § 2 mom; The employer's right to terminate an employment contract without specific statutory reasons is not restricted by collective agreement provisions on workforce reduction order when statutory reasons for termination exist.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työtuomioistuin oli vahvistanut, että työnantaja oli työntekijän irtisanoessaan rikkonut työehtosopimuksen määräystä työvoiman vähentämisjärjestyksestä. Tuolla määräyksellä ei ollut rajoitettu työnantajan oikeutta irtisanoa työntekijä työsopimuslain 37 §:n nojalla. Kun työnantajalla oli ollut oikeus taloudellisista ja tuotannollisista syistä aiheutuneen työn vähentymisen johdosta vähentää työntekijöitä, työnantaja ei rikkomalla työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa työehtosopimuksen määräystä ollut irtisanonut työsopimusta sanotun pykälän säännösten vastaisesti.
TSL 37 § 2 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kotkan raastuvanoikeuden päätös 30.8.1984
Kouvolan hovioikeuden tuomio 4.12.1985
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi B oli saattanut jutun, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan sekä velvoittanut B:n suorittamaan A:lle vastauksen antamisesta hovioikeudessa olleista kuluista 800 markkaa.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 10.3.1986. B on valituksessaan toistanut vaatimuksensa kanteen hylkäämisestä ja vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. A on antanut häneltä pyydetyn vastauksen ja vaatinut vastauskulujensa korvaamista.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Hovioikeuden tuomiossa tarkoitetuilla irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen 11 §:n määräyksillä työvoiman vähentämisjärjestyksestä ei ole rajoitettu työnantajan oikeutta irtisanoa työntekijä työsopimuslain 37 §:n nojalla silloin kun sanotussa lainkohdassa mainitut perusteet irtisanomiseen ovat olemassa. Asianosaiset ovat olleet yksimielisiä siitä, että B:llä on ollut oikeus taloudellisista ja tuotannollisista syistä aiheutuneen työn vähentymisen johdosta vähentää työntekijöitä. Näyttöä siitä, ettei työn vähentyminen olisi kohdistunut A:n tekemään työhön, ei ole esitetty. Näin ollen B menetellessään työtuomioistuimen 19.3.1984 antamassa tuomiossa todetuin tavoin ei ole irtisanonut A:n työsopimusta työsopimuslain 37 §:n vastaisesti ja siten laiminlyönyt hänelle työsopimuslaista ja työsopimuksesta johtuvien velvollisuuksien täyttämistä.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumotaan ja A:n kanne hylätään. B vapautetaan hänelle tuomitusta vahingonkorvausvelvollisuudesta ja velvollisuudesta korvata A:n oikeudenkäyntikuluja alemmissa oikeuksissa. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin ensimmäisestä lauseesta ilmenevän periaatteen mukaan B:lle ei tule korvausta oikeudenkäyntikuluista alemmissa oikeuksissa. Asian laadun vuoksi B:n on pidettävä vahinkonaan myös täällä olleet kulunsa.
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Esittelijäneuvos Suhonen: Korkein oikeus lausunee perusteluinaan seuraavaa: Jutussa on kysymys siitä, onko B:n rikkomalla A:n irtisanomisen yhteydessä hovioikeuden tuomiossa tarkoitetun irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen 11 §:n määräyksiä työvoiman vähentämisjärjestyksestä katsottava samalla irtisanoneen A:n myös ilman työsopimuslain 37 §:ssä tarkoitettua erityisen painavaa syytä.
Puheena olevilla yleissopimuksen 11 §:n määräyksillä työvoiman vähentämisjärjestyksestä ei ole rajoitettu työnantajan oikeutta irtisanoa työntekijä työsopimuslain 37 §:n nojalla silloin kun sanotussa lainkohdassa mainitut perusteet irtisanomiseen ovat olemassa. Näin ollen B menetellessään työtuomioistuimen 19.3.1984 antamassa tuomiossa todetuin tavoin ei ole irtisanonut A:n työsopimusta työsopimuslain 37 §:n vastaisesti ja siten laiminlyönyt hänelle työsopimuslaista ja työsopimuksesta johtuvien velvollisuuksien täyttämistä.
Tämän vuoksi Korkein oikeus, kumoten hovioikeuden tuomion ja raastuvanoikeuden päätöksen hylännee kanteen ja vapauttanee B:n hänelle tuomitusta vahingonkorvausvelvollisuudesta ja velvollisuudesta korvata A:n oikeudenkäyntikuluja alemmissa oikeuksissa. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin ensimmäisestä lauseesta ilmenevän periaatteen mukaan B:lle ei tulle korvausta oikeudenkäyntikuluista alemmissa oikeuksissa. Asian laadun vuoksi B:n lienee pidettävä vahinkonaan myös täällä olleet kulunsa.
Oikeusneuvos Tulenheimo-Takki: Hyväksyn mietinnön.
Presidentti Olsson: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Tulenheimo-Takki.
Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Olsson (eri mieltä), oikeus- neuvokset Takala, Nikkarinen, af Hällström ja Tulenheimo-Takki (eri mieltä)
---
[SV]
Arbetsdomstolen hade slagit fast att en arbetsgivare vid uppsägningen av ett arbetsavtal hade brutit mot kollektivavtalets bestämmelser om ordningen för nedskärning av arbetskraft. Genom ifrågavarande bestämmelser hade arbetsgivarens rätt enligt 37 § lagen om arbetsavtal att uppsäga arbetstagare inte inskränkts. Då arbetet till följd av ekonomiska skäl och produktionsorsaker hade minskat hade arbetsgivaren haft rätt att minska arbetskraften. Arbetsgivaren hade därför inte genom att bryta mot bestämmelserna i kollektivavtalet om ordningen för nedskärning av arbetskraft uppsagt arbetsavtalet i strid med stadgandena i sagda paragraf.
L om arbetsavtal 37 § 2 mom
Hela rättsfallet är i FKKO-registret