Supreme Court dismisses appeal; driver loses claim against insurer and must pay litigation costs per Traffic Insurance Act.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland dismissed the driver's appeal, upholding the lower court's decision that he must pay the insurance company's litigation costs. The driver had lost his claim for damages against the vehicle owner because the compensation was not covered by the owner's traffic insurance policy. Consequently, the court ruled that the driver was legally obligated to reimburse the insurer for its legal expenses under the relevant procedural statute.
Legislator headnote
AI generatedLiikennevakuutuslain 12 §; Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentti: When a party loses a claim against an insurer due to lack of coverage, they are liable for the insurer's litigation costs.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Vrt.
KKO:1984-II-67
Kihlakunnanoikeus oli liikennevakuutuslain 12 §:n mukaisessa oikeudenkäynnissä todennut, ettei A:n B:lle maksettavaksi tuomittuja korvauksia ollut suoritettava A:n kuljettamaa autoa varten myönnetystä liikennevakuutuksesta. Koska B siten oli liikennevakuutuksen myöntäneeseen vakuutusyhtiöön nähden hävinnyt juttunsa, hän oli velvollinen korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.
LiikVakL 12 §
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Ylitornion kihlakunnanoikeus on virallisen syyttäjän syytteestä 3.7.1985 julistamassaan päätöksessä, kuultuaan B:tä kohdaltaan asianomistajana ja A:ta sekä B:tä syytteestä ja Lähivakuutus Keskinäistä Yhtiötä, joka oli B:n toimesta kuultavaksi kutsuttuna vaatinut todettavaksi, että asiassa mahdollisesti suoritettavaa vahingonkorvausta ei ollut maksettava liikennevakuutuksesta, ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta, sekä varattuaan C:lle, Pörhön Autoliike Ky:lle ja Ylitornion kunnalle tilaisuuden tulla kuulluksi jutussa, kysymyksessä olevilta kohdin lausunut selvitetyksi seuraavaa:
Koska vakuutusyhtiö oli liikennevakuutuslain 12 §:n 2 momentin mukaisesti kieltäytynyt suorittamasta B:lle vahingonkorvausta ja vakuutusyhtiö oli kutsuttu liikennevakuutuslain 13 §:ssä säädetyin tavoin kuultavaksi, kihlakunnanoikeus on tutkinut B:n A:han kohdistaman korvausvaatimuksen. Kihlakunnanoikeus on, todeten, ettei B:lle tuomittuja korvauksia ollut liikennevakuutuslain 7 §:n 3 momentin mukaan suoritettava A:n kuljettamaa autoa varten myönnetystä liikennevakuutuksesta, koska siihen ei ollut näytetty olleen erityistä syytä, velvoittanut A:n suorittamaan B:lle korvauksina, niitä B:n myötävaikutuksen johdosta sovitellen, auton arvosta 6.250, sairauskuluista 400, kivuista ja säryistä 5.000 ja pysyvästä haitasta 5.000 markkaa, sekä velvoittanut B:n korvaamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut 3.000 markalla.
Rovaniemen hovioikeus, jonka tutkittavaksi B oli saattanut jutun, on 9.9.1986 antamallaan päätöksellä jättänyt asian kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
B on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että hänet vapautettaisiin korvaamasta vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikuluja.
Korkein oikeus on myöntänyt B:lle valitusluvan 3.12.1986. Vakuutusyhtiö ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Kihlakunnanoikeus on päätöksessään todennut, ettei A:n B:lle maksettaviksi tuomittuja korvauksia ole liikennevakuutuslain säännösten mukaan suoritettava A:n kuljettamaa autoa varten myönnetystä liikennevakuutuksesta. B on siten vakuutusyhtiöön nähden hävinnyt juttunsa. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan B on velvollinen korvaamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Grönqvist, Takala, Mörä, Nybergh ja Kilpeläinen
---
[SV]
Jfr
KKO:1984-II-67
Häradsrätten hade i en rättegång enligt 12 § trafikförsäkringslagen konstaterat, att de ersättningar som A hade dömts att betala till B inte skulle utgå från den trafikförsäkring, som hade beviljats för den bil som A hade framfört. Då B sålunda hade förlorat målet i förhållande till det försäkringsbolag som hade beviljat försäkringen, var han skyldig att ersätta bolagets rättegångskostnader.
TrafikförsäkringsL 12 §