Legislator Case Law & Legislation
KKO:1987:60 AI generated

Military zone access restricted to specific purposes excludes traffic laws from collision cases.

Case Number KKO:1987:60
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court dismissed the prosecution's appeal against a lower court's decision to fine drivers for a collision on a military base. The court found that the base was not a public road because access was strictly limited to authorized personnel and specific purposes, as evidenced by warning signs. Consequently, the Traffic Act's regulations regarding right-of-way and safety did not apply to the incident, and the original fines were upheld.

Legislator headnote

AI generated

Tieliikennelain 2 §:n 1 kohta; A military area accessible only with a pass or for a specifically defined purpose is not considered an area intended for or generally used for public traffic, meaning traffic regulations do not apply to accidents occurring there.

Keywords

AI generated
military zone public road definition traffic regulations collision liability access restrictions Supreme Court fines

Cited Legislation

AI generated
Tieliikennelaki 2 § 1 kohta
Tieliikennelaki 14 § 3 momentti
Tieliikennelaki 14 § 1 momentti
Tieliikennelaki 98 §
Tieliikennelaki 5 § 3 momentti
Tieliikennelaki 103 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Varuskunta-aluetta, jonne sai tulla vain kulkuluvalla tai tarkoin määrätyssä tarkoituksessa, ei pidetty yleiselle liikenteelle tarkoitettuna tai yleisesti liikenteeseen käytettynä alueena eikä tieliikennelain liikennesääntöjä sovellettu siellä tapahtuneeseen yhteenajoon.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Syytteet Oulun raastuvanoikeudessa

Syyttäjä on kertonut, että A oli 22.81985 Oulussa Oulun kasarmialueella, kuljettaessaan omistamaansa henkilöautoa laiminlyönyt piha-alueeksi rinnastettavalta kasarmin edustalta kasarmialueella olevalle tielle tullessaan muun liikenteen väistämisen seurauksin, että A:n kuljettama auto ja hänen kulkusuunnassaan vasemmalta kasarmialueella olevaa tietä tullut B:n kuljettama ja puolustusministeriön omistama pakettiauto olivat törmänneet yhteen ja vaurioituneet. Tämän vuoksi syyttäjä on tieliikennelain 14 §:n 3 momentin ja 98 §:n nojalla vaatinut A:n tuomitsemista rangaistukseen liikenteen vaarantamisesta. A on puolestaan tieliikennelain 14 §:n 1 momentin ja 98 §:n nojalla vaatinut B:lle rangaistusta liikenteen vaarantamisesta, koska tämä ei ollut väistänyt risteystä samanaikaisesti oikealta lähestynyttä A:n kuljettamaa autoa.

Raastuvanoikeuden päätös 16.1.1986

Raastuvanoikeus on katsonut selvitetyksi, että A:n ja B:n kuljettamat autot olivat syyttäjän syytteessä kerrotuin tavoin törmänneet yhteen Oulun kasarmialueella. Raastuvanoikeus on edelleen katsonut, ettei kysymyksessä oleva kasarmialue ollut yleiselle liikenteelle tarkoitettu alue ja ettei tapaukseen ollut sovellettava liikenteestä tiellä annettuja määräyksiä. Vielä raastuvanoikeus on katsonut, että A ja B olivat ajoneuvoja kuljettaessaan laiminlyöneet noudattaa riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta. Sen vuoksi raastuvanoikeus on, hyläten syytteet enemmälti, tieliikennelain 5 §:n 3 momentin ja 103 §:n nojalla tuominnut A:n ja B:n kumpaisenkin liikennerikkomuksesta. A:n kuuteen 44 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 264 markkaa ja B:n kuuteen 27 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 162 markkaa.

Rovaniemen hovioikeuden päätös 2.9.1986

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi syyttäjä, A ja B olivat saattaneet jutun, on puheena olevalla päätöksellään jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Viralliselle syyttäjälle on myönnetty valituslupa 24.11.1986. A ja B ovat antaneet heiltä pyydetyt vastaukset.

Syyttäjä on, katsoen että B:n käyttämä Oulun kasarmialueella oleva tie oli tieliikennelain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu tie, toistanut raastuvanoikeudessa tekemänsä vaatimuksen yksin A:n tuomitsemisesta rangaistukseen liikenteen vaarantamisesta. Lisäksi syyttäjä on vaatinut, että A:lle tuomittua rangaistusta korotetaan ja että B:tä vastaan ajettu syyte hylätään, koska tämä ei ollut syyllistynyt mihinkään rikokseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Tieliikennelain 2 §:n 1 kohdan mukaan tiellä yleisnimityksenä tarkoitetaan yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä yleistä ja yksityistä tietä, katua, toria sekä muuta tällaista tietä tai aluetta.

Kysymyksessä olevaa varuskunta-aluetta koskevien virallisohjeiden mukaan siviilihenkilö ei saa tulla alueelle ilman kulkulupaa muuta kuin tarkoin määrätyssä tarkoituksessa. Läpikulku ja asiaton oleskelu alueella on myös kielletty. Osoituksena näistä kielloista ja rajoituksista on alueelle tultaessa kieltotaulu, joka osoittaa alueen sotilasalueeksi ja liikkumisen siellä rajoitetuksi.

Edellä mainituista syistä varuskunta-aluetta, jolle niin ollen oli pääsy vain määrätyssä tarkoituksessa tai sotilasviranomaisen luvalla, ei voida pitää yleiselle liikenteelle tarkoitettuna alueena eikä myöskään alueena, jota sellaiseen liikenteeseen yleisesti käytetään. Tieliikennelain 2 luvun säännökset eivät siis ole tuolla alueella voimassa.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Ådahl, Aro, Roos ja Tulenheimo-Takki

---

[SV]

Ett garnisonsområde som var tillgängligt endast med passersedel eller för noggrant bestämt ärende betraktades inte som ett sådant område som är avsett för allmän trafik eller som allmänt används för trafik. Vägtrafiklagens trafikregler tillämpades därför inte på en sammanstötning som hade skett där.