Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
KKO:1987:6 AI generated

Supreme Court dismisses appeal; employee retains wage increase right without collective agreement reminders.

Case Number KKO:1987:6
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court of Finland allowed the employee's claim for a wage increase based on prior industry service. The lower courts had ordered the employer to pay the increase, but the employer argued the employee failed to submit required reminders under the collective agreement. The court ruled that while the collective agreement mandated reminders, the Employment Contracts Act does not obligate employees to comply with such terms, preserving the employee's right to the wage increase.

Legislator headnote

AI generated

Laki työsuhteista 17 § 1 momentti; Yleissitovan työehtosopimuksen 8 § 1 kohta: The employer must follow collective agreement wage terms, but the employee is not legally bound to fulfill procedural reminders required by the agreement, thus retaining the right to wage increases based on service.

Keywords

AI generated
employment contracts act collective agreement reminders wage increase entitlement employee obligation industry service period labor dispute outcome supreme court ruling

Cited Legislation

AI generated
Laki työsuhteista 17 § 1 momentti
Yleissitovan työehtosopimuksen 8 § 1 kohta
AI generated
kko-precedent_1992_110
Supreme Court rules collective agreement notice requirement does not bind organized worker if employer is unorganized.
labour_2003_16
Labor court allows collective agreement as representative despite overlapping scope with other agreements.
labour_1997_71
Labor court dismisses claim where employer failed to use written contract for collective agreement work hour deviations.
labour_1982_184
Labor court dismissed union claim that collective agreement required full weekly pay for part-time workers. Court ruled agreement only matched statutory sick pay rules. No obligation to pay full weekly wage for irregular hours.
labour_1980_139
Labor court ruled collective agreement applies based on job quality, not employer practice or salary type.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Yleissitovan työehtosopimuksen mukaan muistutukset tilinmaksun perustetta vastaan oli tehtävä ennen seuraavaa tilinmaksua. Työsopimuslain 17 §:n 1 momentti ei velvoittanut työntekijää noudattamaan työehtosopimuksen palkkaehtoja. Näin ollen järjestäytymätön työntekijä ei ollut menettänyt oikeuttaan korotettuun palkkaan, vaikka hän ei ollut tehnyt muistutusta tilinmaksun perustetta vastaan.

TSL 17 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Savonlinnan raastuvanoikeudessa

Vastaus

Yhtiö on kiistänyt kanteen perusteeltaan, koska A oli laiminlyönyt esittää asianmukaisen selvityksen työehtosopimuksen edellyttämästä alallapalveluajasta. Määrältään yhtiö on myöntänyt kanteen muutoin paitsi että se on hyväksynyt A:n aikaisemmista työsuhteista alallapalveluajaksi vain autonkuljettajan työn Kesko Oy:ssä 16.5.1949-1.7.1952.

Raastuvanoikeuden päätös 12.2.1985

Raastuvanoikeus, joka oli myöntänyt A:lle maksuttoman oikeudenkäynnin korvausvelvollisuudetta valtiolle ja määrännyt asianajaja X:n hänen oikeudenkäyntiavustajakseen, on lausunut selvitetyksi, että A oli ennen työsuhteensa alkamista Pääskylahden Leipomo Oy:ssä työskennellyt autonkuljettajana yli 6 vuotta. Sen vuoksi raastuvanoikeus on työsopimuslain 17 §:n nojalla velvoittanut yhtiön suorittamaan A:lle valtakunnallisessa työehtosopimuksessa noudatettavaksi määrättyä ja maksamatta jäänyttä palkkaa ajalta 1.5.1979-10.04.1984 yhteensä 19.986 markkaa 6 prosentin korkoineen 3.9.1984 lukien. Yhtiö on lisäksi velvoitettu korvaamaan valtiolle sen varoista maksettu todistelukustannus 87 markkaa ja oikeudenkäyntiavustajan palkkio ja kulujen korvaus yhteensä 3.659 markkaa 15 penniä.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 29.5.1986

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A on pyytänyt valituslupaa ja toistanut kanteessaan esittämänsä vaatimuksen. Valituslupa on myönnetty 20.8.1986. Yhtiö on antanut siltä pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hovioikeuden tuomiossa mainitun automiehiä koskevan työehtosopimuksen mukaan on palkkaa korottava tekijä aika, jonka autonkuljettaja on palvellut alalla. Alallapalveluaika tarkoittaa työehtosopimuksen 5 §:n 2 kohdan mukaan aikaa, minkä kuljettaja todistettavasti on ajanut ammattimaisesti autoa. Muistutukset tilinmaksun perustettavastaan on työehtosopimuksen 8 §:n 1 kohdan mukaan tehtävä ennen seuraavaa tilinmaksua.

Kysymyksessä on alan yleiseksi katsottava valtakunnallinen työehtosopimus. Työnantajan on työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla työsuhteessa noudatettava vähintään tuossa työehtosopimuksessa noudatettavaksi määrättyjä palkkaehtoja. Näin ollen Pääskylahden Leipomo Oy:n tulee maksaa A:lle työehtosopimuksen mukaisesti korotettua palkkaa sen ajan perusteella, minkä A todistettavasti on ajanut ammattimaisesti autoa.

Sitä vastoin ei työsopimuslain 17 §:n 1 momentti velvoita työntekijää noudattamaan työehtosopimuksen ehtoja. Näin ollen A ei ole menettänyt oikeuttaan korotettuun palkkaan, vaikka hän ei ole työehtosopimuksen mukaisesti tehnyt muistutusta tilinmaksun perustetta vastaan.

A on jutussa todistanut ajaneensa ennen 5.5.1979 ammattimaisesti autoa 6 vuotta 2 kuukautta 25 päivää. Työ Pääskylahden Leipomo Oy:ssä on kokonaan ollut alallapalveluaikaa. Työsuhteen aikana A on näin ollen ollut alalla palvelleena 4 vuotta 5.5.1979-9.2.1981, 8 vuotta 10.2.1981-9.2.1983 ja 10 vuotta 10.2.1983-10.4.1984. Alallapalveluajan mukainen palkankorotus, jota yhtiö ei ole maksanut A:lle, on yhteensä 18.574,20 markkaa. Tästä määrästä on 12.408.87 markkaa erääntynyt maksettavaksi ennen korkolain voimaantuloa 1.1.1983.

A on alioikeudessa jutun voitettuaan hävinnyt sen hovioikeudessa. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin ja maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 21 §:n 1 momentin nojalla ei Pääskylahden Leipomo Oy:tä näin ollen ole velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista mainitun lain nojalla jutussa alioikeudessa ja hovioikeudessa maksettavaksi määrättyjä kustannuksia. Sitä vastoin yhtiön, sen hävittyä jutun Korkeimmassa oikeudessa, tulee korvata valtiolle mitä sen varoista on mainitun lain nojalla täällä määrätty maksettavaksi.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumotaan muulta kuin valtion varoista maksettaviksi määrättyjen suoritusten osalta. Pääskylahden Leipomo Oy velvoitetaan maksamaan A:lle 18.574 markkaa 20 penniä haasteen tiedoksiantopäivästä 13.9.1984 laskettavine 6 prosentin korkoineen 12.408 markan 87 pennin osalle ja 16 prosentin korkoineen 6.165 markan 33 pennin osalle.

Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain säännösten nojalla maksetaan X:lle palkkioksi A:n avustamisesta Korkeimmassa oikeudessa 800 markkaa. Tämä määrä Pääskylahden Leipomo Oy:n on korvattava valtiolle.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Grönqvist, Mörä, Hiltunen, Aro ja Roos

---

[SV]

Enligt ett allmänt bindande kollektivavtal skulle anmärkningar mot grunderna för beräkningen av lönen göras före följande löneutbetalning. Stadgandet i 17 § 1 mom. lagen om arbetsavtal förpliktade inte arbetstagare att iaktta lönevillkoren i kollektivavtalet. Därför hade en icke organiserad arbetstagare inte förlorat sin rätt till förhöjd lön, fastän han inte hade gjort anmärkning mot grunderna för löneberäkningen.

L om arbetsavtal 17 § 1 mom