Supreme Court dismisses fraud charge where employee faked illness to get sick pay while actually working.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland dismissed the appeal against a conviction for fraud. The defendant, while on sick leave, had recovered his ability to work before the doctor's certificate expired but failed to inform his employer. The court held that the defendant's failure to disclose his recovery constituted fraud because he knowingly received wages for a period he was not incapacitated.
Legislator headnote
AI generatedAct on Fraud; Act on National Disability Allowances: Failure to disclose recovery from illness while receiving sick pay constitutes fraud when the employee was actually capable of work.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ään.
Ollessaan työstään sairaslomalla A:n työkyky oli palautunut jo ennen lääkärintodistuksessa arvioidun työkyvyttömyysajan päättymistä. Työsuhteesta johtuen A:lla oli erityinen velvollisuus ilmoittaa työnantajalleen, ettei hän enää ollut estynyt tekemästä työtään sairauden vuoksi. Kun A oli tämän laiminlyönyt erehdyttäen siten työnantajan maksamaan hänelle edelleen sairausajan palkkaa, A:n katsottiin syyllistyneen petokseen.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Syyte Helsingin raastuvanoikeudessa
Virallinen syyttäjä on raastuvanoikeudessa kertonut, että A oli vuonna 1980 ja 1981 Helsingissä toimiessaan Suomen rahapajan palveluksessa työsopimussuhteessa hankkiakseen itselleen laitonta aineellista etua työkykyisyytensä salaten erehdyttänyt Suomen rahapajan myöntämään hänelle sairaslomaa ja suorittamaan sairaslomien ajoilta palkkaa, vaikka A oli samanaikaisesti pystynyt työskentelemään muiden työnantajien palveluksessa, 1) 13.10.-23.10.1980 osaksi Loviisan ydinvoimalatyömaalla erään aliurakoitsijan ja osaksi Orion Yhtymä Oy:n Mankkaan tehtaan rakennustyömaalla Putki-Neliö Oy:n lukuun, 2) 3.11.-14.11.1980 Mirjam Kokin lukuun ja 3) 24.3.-26.3.1981 Putki-Neliö Oy:n lukuun, A oli siten aiheuttanut rahan tappion Suomen rahapajalle, joka oli maksanut hänelle sairaslomien ajalta asianmukaiset korvaukset, ja kansanseläkelaitokselle sen maksettua rahapajalle osan A:n nostamista korvauksista. Tämän vuoksi virallinen syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta jatketusta petoksesta.
Raastuvanoikeuden päätös 27.3.1985
Helsingin hovioikeuden päätös 27.2.1986
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A on valituksessa vaatinut syytteen hylkäämistä. Valituslupa on myönnetty 21.5.1986. Virallinen syyttäjä on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Ollessaan Suomen rahapajasta sairaslomalla asianmukaisten lääkärintodistusten nojalla A on osoittautunut työkykyiseksi jo ennen lääkärintodistuksissa arvioitujen työkyvyttömyysaikojen päättymistä. Hänellä on ollut työsuhteesta johtuva erityinen velvollisuus ilmoittaa työkykyisyytensä palautumisesta rahapajalle, mutta hän on tämän laiminlyönyt. Näillä ja muutoin hovioikeuden mainitsemilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden päätöksen lopputulosta.
Eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Oikeusneuvos Roos: A on 10.10., 27.10. ja 16.11.1980 annettujen lääkärintodistusten mukaan ollut kyvytön vakinaiseen työhönsä rahapajassa 13.10.-14.11.1980 sekä 23.3.1981 annetun lääkärintodistuksen mukaan lisäksi 23.-26.3.1981. Huomioon ottaen raastuvanoikeuden päätöksessä mainittujen töiden kulloisenkin keston ja niiden laadun ne eivät osoita lääkärin arviointeja työkyvyttömyydestä virheellisiksi. Siten katson jääneen näyttämättä, että A olisi erehdyttänyt rahapajan edustajia hankkiakseen itselleen laitonta aineellista etua sairausajan palkkana. Kumoan sen vuoksi hovioikeuden päätöksen ja jätän jutun raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Takala, Mörä, Lindholm, Roos (eri mieltä) ja Tulenheimo-Takki
---
[SV]
Omröstn.
A, som var sjukledig från sitt arbete, hade återfått sin arbetsförmåga redan före utgången av den i läkarintyget angivna tiden för arbetsoförmågan. På grund av arbetsförhållandet hade A en särskild skyldighet att upplysa sin arbetsgivare om att han inte längre till följd av sjukdomen var förhindrad att utföra sitt arbete. Då A hade underlåtit detta och sålunda vilselett arbetsgivaren att till sig fortsättningsvis betala lön för sjukdomstid ansågs A ha gjort sig skyldig till bedrägeri.