Supreme Court allows interest claim under Interest Act for delayed restitution under Collection Act.

Ään.

Ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitettuun rahojen palautukseen sovellettiin korkolain 4 ja 6 §:n säännöksiä viivästyskorosta siitä lukien kun sanottu palautus oli viivästynyt.

UL 3 luku 14 § 1 mom

KorkoL 4 §

KorkoL 6 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Tampereen raastuvanoikeudessa

Yhdistyksen jätettyä liikaa perityn määrän palauttamatta Tampereen maistraatti oli yhtiön hakemuksesta 28.3.1984 antanut määräyksen liikasuorituksen takaisinperimisestä. Asianomainen ulosottomies oli 17.8.1984 maistraatin määräyksen johdosta ulosmitannut yhdistykseltä liikaa maksetun määrän 244.091,04 markkaa 6 prosentin korkoineen 20.10.1982 lukien ja ulosottokulut. Sen vuoksi ja kun yhdistys ei ollut suorittanut liikaa maksetulle määrälle 16 prosentin korkoa ajalta 17.3.17.8.1984, yhtiö on korkolain 6 §:ään viitaten vaatinut, että Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto TVL r.y. velvoitetaan suorittamaan sille 244.091,04 markalle 17.3.-17.8.1984 laskettavan 16 prosentin viivästyskoron ja yhdistykseltä 17.8.1984 perityn ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan 6 prosentin koron erotus 10.231,11 markkaa, minkä lisäksi yhtiö on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Raastuvanoikeuden päätös 1.11.1984

Raastuvanoikeus, jossa yhdistys on vastustanut kannetta ja vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, on katsonut, että koska korkolain 2 §:n 1 momentin mukaan velvollisuus maksaa korkoa määräytyi tuon lain mukaan, jollei muuta johtunut velallisen sitoumuksesta tai kauppatavasta taikka toisin ollut säädetty, ja koska ulosottolain 3 luvun 14 §:ssä, joka oli ollut jo voimassa korkolakia säädettäessä ja jota säännöstä ei ollut korkomäärän osalta muutettu, oli koron määrästä säädetty, mainittua ulosottolain säännöstä oli tässä yhteydessä sovellettava.

Tämän vuoksi raastuvanoikeus on hylännyt kanteen lakiin perustumattomana ja velvoittanut yhtiön korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut 2.000 markalla.

Turun hovioikeuden tuomio 20.6.1985

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi yhtiö oli saattanut jutun, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan. Yhtiö on velvoitettu suorittamaan yhdistykselle korvaukseksi sillä hovioikeudessa olleista kuluista 800 markkaa.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 26.3.1986. Suomen Eiser Oy on valituksessaan toistanut esittämänsä vaatimukset. Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto TVL r.y. on antanut siltä pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momentin säännös ei estä myöhemmin annetun korkolain soveltamista palautukseen siltä ajalta, minkä maksu on korkolain voimassa ollessa viivästynyt. Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto TVL r.y., joka on myöntänyt vaaditun koron määrältään oikeaksi, on näin ollen korkolain 4 ja 6 §:n nojalla velvollinen suorittamaan Suomen Eiser Oy:lle korkoerotuksen 17.3.-17.8.1984 väliseltä ajalta.

Tuomiolauselma

Raastuvanoikeuden päätös ja hovioikeuden tuomio kumotaan. Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto TVL r.y. velvoitetaan suorittamaan Suomen Eiser Oy:lle 10.231 markkaa 11 penniä. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä ilmenevän periaatteen mukaan yhtiö ei saa korvausta oikeudenkäyntikuluistaan alemmissa oikeuksissa. Asian laadun vuoksi yhtiön on itse vastattava täällä olleista oikeudenkäyntikuluistaan.

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Esittelijäneuvos Kivekäs: Yhdistyksen jätettyä liikaa perityn määrän palauttamatta maistraatti oli yhtiön hakemuksesta 28.3.1984 antanut määräyksen liikasuorituksen takaisinperinnästä ja samalla lausunut, ettei se voinut antaa lausumaa 16 prosentin määräistä viivästyskorkoa koskevasta vaatimuksesta, jota ei ollut täytäntöönpanon peruuttamisen yhteydessä pidettävä selvänä ja riidattomana. Korkein oikeus todennee, ettei alempien oikeuksien olisi pitänyt ottaa tuota viivästyskorkovaatimusta tutkittavakseen, koska siihen liittyvän oikeuskysymyksen epäselvyys ei ole oikeuttanut maistraattia vetäytymään ratkaisemasta vaatimusta. Asian laatuun nähden, huomioon ottaen sen nykyisen vaiheen, Korkein oikeus kuitenkin tutkinee jutun ja katsonee, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomion lopputulosta. Suomen Eiser Oy velvoitettaneen suorittamaan Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto r.y:lle sillä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 1.200 markkaa.

Oikeusneuvos Nikkarinen: Ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan kun tuomio, jonka nojalla ulosmittaus on tapahtunut, muutetaan, on täytäntöönpanon hakija, jos hän on rahaa nostanut, velvollinen antamaan perusteettomasti nostamansa rahan heti takaisin ja maksamaan siitä korkoa kuusi prosenttia vuodessa siitä päivästä lukien, jona rahat ulosottomielle tulivat. Tämä säännös, joka muuttamattomana on ollut voimassa nykyisen ulosottolain voimaantulosta 1.1.1897 alkaen, on määritellyt koronmaksuvelvollisuuden ja koron suuruuden siitä päivästä lukien, jona rahat ulosottomiehelle tulivat, niiden takaisinantopäivään saakka.

Hallituksen esityksen perusteluissa korkolainsäädännöksi, jonka esityksen perusteella 1.1.1983 voimaantullut korkolaki on säädetty, lausutaan muun muassa: "Myös ulosottolaista ja konkurssisäännössä esiintyvien korkosäännösten muuttamista on harkittu. Niissä säännellään kuitenkin palautusvelvollisuuteen liittyvää koronmaksuvelvollisuutta tai ne sisältävät eräitten tulevaisuudessa erääntyvien saatavien laskemista koskevia ohjeita, minkä vuoksi niiden muuttamista ei tässä yhteydessä ole pidetty tarpeellisena. Ulosottolaki ja konkurssisääntö on jätetty esityksen ulkopuolelle jo siitäkin syystä, ettei ole pidetty tarpeellisena ottaa esitykseen sellaiseen lainsäädäntöön sisältyvien korkosäännösten muutosehdotuksia, jotka tulevat lähitulevaisuudessa kokonaisuudistuksen kohteeksi. Muutostarve on paremmin harkittavissa kyseisiä lakeja koskevien muutosten yhteydessä".

Mainittujen perustelujen katson osoittavan, että korkolain 2 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan velvollisuus maksaa korkoa määräytyy korkolain mukaan, jollei toisin ole säädetty, on jättänyt ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun koronmaksuvelvollisuuden ja koron määrän ennalleen. Korkolain 1.1.1984 voimaantullut muutos ei ole muuttanut tätä asiantilaa. Näin ollen on korkolain voimaantulon jälkeenkin ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momentissa säädetty korko maksettava siitä päivästä lukien, jona rahat ulosottomiehelle tulivat, niiden takaisinantopäivään saakka sanotussa lainkohdassa säädetyn määräisenä.

Tämän vuoksi hyväksyen hovioikeuden ja hyväksymät raastuvanoikeuden päätöksessä mainitut perustelut katson, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota. Velvoitan Suomen Eiser Oy:n suorittamaan Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto TVL r.y:lle sillä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 1.200 markkaa.

Oikeusneuvos Takala: Ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan siinä tarkoitettu nostetun rahamäärän palautus on 6 %:n korkoineen maksettava heti, kun aikaisempi täytäntöönpano on peruutettu. Tässä tapauksessa peruuttaminen on tapahtunut 12.4.1984, kun ulosottomies on antamalla yhdistykselle tiedoksi Tampereen maistraatin 28.3.1984 antaman peruuttamismääräystä koskevan päätöksen peruuttanut 20.10.1982 tapahtuneen täytäntöönpanon. Yhdistys on maksanut palautuksen vasta 17.8.1984, joten maksu on viivästynyt 12.4.-17.8.1984 välisen ajan mutta ei sitä ennen osakeyhtiön maksuvaatimuksesta huolimatta.

Katson, ettei ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momentin säännös estä myöhemmin annetun korkolain soveltamista palautukseen siltä ajalta, minkä maksu on korkolain voimassa ollessa viivästynyt. Sen vuoksi kumoten raastuvanoikeuden päätöksen ja hovioikeuden tuomion velvoitan korkolain 4 §:n 1 momentin nojalla Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto TVL r.y:n suorittamaan Suomen Eiser Oy:lle edellä mainitulta viivästymisajalta 16 %:n ja yhdistyksen jo maksaman 6 %:n erotusta vastaavan 10 %:n vuotuisen koron 244.091,04 markan määrälle eli maksamaan osakeyhtiölle 8.360,75 mk. Asian laadun vuoksi määrään, että yhtiön on itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Olsson, oikeusneuvokset Takala (eri mieltä), Nikkarinen (eri mieltä), Ketola ja Tulenheimo-Takki

---

[SV]

Omröstn.

På sådant återställande av lyftade pengar som avses i 3 kap. 14 § 1 mom. utsökningslagen tillämpades stadgandena om dröjsmålsränta i 4 och 6 §§ räntelagen räknat från det återställandet var försenat.

UL 3 kap 14 § 1 mom

RänteL 4 §

RänteL 6 §