Legislator Case Law & Legislation
KKO:1987:37 AI generated

Supreme Court invalidates emergency will due to lack of simultaneous witness presence and self-written content.

Case Number KKO:1987:37
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court of Finland overturned the lower courts' decision to uphold an emergency will made by a terminally ill testator. The testator signed a machine-written document prepared by an agent while a witness was present, but failed to obtain a second witness before dying. The court ruled that the document did not meet the statutory requirements for a valid emergency will because it was not self-written and lacked the necessary dual witness presence.

Legislator headnote

AI generated

Perintökaaren 10 luvun 3 § 1 moment; testamentti on pätemätön, jos se ei ole omakätisesti kirjoitettu tai tehty kahden todistajan samanaikaisessa läsnäollessa, ellei lain erityisvaatimukset täytty.

Keywords

AI generated
emergency will testament validity witness requirements self-written document supreme court ruling inheritance law statutory formalities

Cited Legislation

AI generated
Perintökaaren 10 luvun 3 § 1 moment
Perintökaaren 13 luvun 1 § 2 kohta
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

A oli kuolinpäivänään C:n läsnä ollessa allekirjoittanut testamentin, jonka B oli A:n ohjeitten mukaan aikaisemmin kirjoittanut koneella. Toista todistajaa ei ehditty A:n yrityksestä huolimatta saada paikalle ennen kuin A kuoli. A oli kertonut C:lle, että hänen allekirjoittamansa asiakirja sisälsi hänen testamenttinsa, ja C:n läsnä ollessa puhelimessa ilmoittanut myös B:lle, että tämän puhtaaksikirjoittama asiakirja edelleen vastasi A:n viimeistä tahtoa.

Ään.

Kysymys siitä, voitiinko katsoa A:n tehneen pätevän hätätilatestamentin.

PK 10 luku 3 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Orimattilan kihlakunnanoikeudessa

Karl ja Martta E ovat kertoneet, että Suomen Lähetysseura r.y. oli Orimattilan kihlakunnanoikeudessa 17.8.1983 valvonut testamentin heidän sisarensa, 14.7.1983 kuolleen Orimattilasta olleen Saimi E:n jälkeen. Edun saajiksi mainitussa testamentiksi nimetyssä asiakirjassa oli mainittu yhdistyksen lisäksi viisi henkilöä sekä Orimattilan seurakunta. Koska testamenttia ei ollut tehty laissa säädetyssä muodossa, Karl ja Martta E ovat vaatineet, että testamentti julistettaisiin pätemättömäksi.

Kihlakunnanoikeuden päätös 7.2.1984

Kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että Saimi E oli kuolinpäivänään 14.7.1983 kotonaan Orimattilan kunnan Viljamaan kylässä, huomattuaan sydänsairauteensa ottamiensa lääkkeiden jäävän tehottomiksi ja sen vuoksi odottaen kuolevansa, paikalla olleen ja testamentin valvontatilaisuudessa todistajana kuullun Ida H:n läsnä ollessa omakätisesti allekirjoittanut kanteessa tarkoitetun testamentin, joka oli ollut hänellä jo jonkin aikaa valmiina koneella kirjoitettuna. Välittömästi ennen testamentin allekirjoittamista Saimi E oli puhelimitse keskustellut testamentista sen valvontatilaisuudessa myös todistajana kuullun Toini K:n kanssa. Testamentin tekijä sen allekirjoitettuaan ja Ida H olivat välittömästi puhelimitse yrittäneet saada paikalle toisen todistajan saamatta kuitenkaan yhteyttä sopivaan henkilöön ennen kuin Saimi E oli paikalla kuollut.

Sen vuoksi ja koska testamenttiasiakirjasta oli katsottava käyvän ilmi sen tekijän tahto, vaikkakaan hän ei ollut sitä omakätisesti kirjoittanut vaan ainoastaan allekirjoittanut, ja kun hän yrityksistä huolimatta ei ollut saanut paikalle toista todistajaa ennen kuolemaansa ja kun näillä perusteilla testamenttia oli perintökaaren 10 luvun 3 §:n nojalla pidettävä pätevänä, kihlakunnanoikeus on hylännyt kanteen.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 28.8.1985

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Karl ja Martta E olivat saattaneet jutun, on lausunut seuraavaa.

Testamentin valvontatilaisuudessa todistajana kuultu Toini K on kertonut, että hän oli 12 vuotta aikaisemmin ensi kertaa keskustellut Saimi E:n kanssa testamentin tekemisestä ja että todistajan heinäkuun lopulla 1982 Saimi E:n kanssa käymien keskustelujen perusteella oli laadittu testamentista konsepti, jonka todistaja oli kirjoittanut koneella puhtaaksi ja lähettänyt Saimi E:lle tarkistamista varten. Saimi E ei ollut kuitenkaan allekirjoittanut testamenttia, koska hän oli kokenut testamentin allekirjoittamisen kuin olisi sanellut omaa kuolemaansa. Testamentin allekirjoittaminen oli tapahtunut vasta 14.7.1983 eli Saimi E:n kuolinpäivänä kihlakunnanoikeuden päätöksestä ilmenevällä tavalla. Todistajina kuullut Toini K ja Ida H ovat yhtäpitävästi kertoneet, että testamentti oli vastannut Saimi E:n viimeistä tahtoa.

Hovioikeus on, kuten kihlakunnanoikeus, katsonut, että Saimi E oli ennen kuolemaansa sairastamansa sydänsairauden vuoksi estynyt tekemästä testamenttia perintökaaren 10 luvun 1 §:ssä säädetyllä tavalla. Saimi E:n oli näytetty allekirjoittaneen testamentin ja merkinneen päiväyksen siihen omakätisesti siten kuin saman luvun 3 §:ssä tarkoitettiin. Sillä seikalla, ettei tekstiä ollut kirjoitettu omakätisesti, ei ollut, kun testamentti oli kuitenkin laadittu Saimi E:n aikaisemmin laadituttaman konseptin perusteella ja testamentin oli näytetty vastaavan Saimi E:n todellista tahtoa, merkitystä testamentin pätevyyden kannalta. Mainituilla ja muuten kihlakunnanoikeuden päätöstä ilmenevillä perusteilla hovioikeus on jättänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputuloksen pysyväksi.

Karl ja Martta E on velvoitettu yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Lähetysseura r.y:n ja sen myötäpuolten yhteiset vastauskulut hovioikeudessa 1.000 markalla.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Karl ja Martta E:lle on myönnetty valituslupa 31.1.1986. Suomen Lähetysseura r.y. myötäpuolineen on antanut pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Karl ja Martta E velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Suomen Lähetysseura r.y:lle ja sen myötäpuolille yhteisesti korvaukseksi näillä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 1.000 markkaa.

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Esittelijäneuvos Tuomola: Testamenttina valvottu asiakirja on kirjoitettu ja allekirjoitettu hovioikeuden tuomiosta ja kihlakunnanoikeuden päätöksestä ilmenevällä tavalla. Saimi E:n allekirjoittaessa asiakirjan hän on sairauden vuoksi ollut estynyt tekemästä testamenttia perintökaaren 10 luvun 1 §:ssä säädetyllä tavalla.

Asiakirjaa ei kuitenkaan ole tehty suullisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, koska Saimi E ei ole ilmaissut asiakirjan sisältöä läsnä olleelle Ida H:lle ja asiakirjan sisällöstä tiedon saanut Toini K puolestaan ei ole ollut läsnä. Saimi E:n allekirjoittama asiakirja ei myöskään ole hänen omakätisesti kirjoittamansa. Näin ollen Saimi E ei ole tehnyt testamenttia perintökaaren 10 luvun 3 §:n 1 momentissa säädetyssä muodossa. Sen vuoksi Korkein oikeus kumonnee hovioikeuden tuomion ja kihlakunnanoikeuden päätöksen sekä perintökaaren 13 luvun 1 §:n 2 kohdan nojalla julistanee Saimi E:n 14.7.1983 allekirjoittaman testamenttina valvotun asiakirjan testamenttina pätemättömäksi.

Oikeusneuvos Roos: Hyväksyn mietinnön.

Oikeusneuvokset af Hällström, Lehtonen, Mörä ja Takala kukin vuorollaan olivat samaa mieltä kuin oikeusneuvos Roos.

Oikeusneuvos Nikkarinen: Hyväksyen hovioikeuden tuomion perustelut katson, ettei ole syytä muuttaa sitä. Suomen Lähetysseura r.y:lle ja sen myötäpuolille tuomittavien vastauskulujen osalta olen tuomiolauselmasta ilmenevällä kannalla.

Oikeusneuvos Jalanko: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Nikkarinen.

Ratkaisuun ovat vahvennetussa jaostossa osallistuneet: presidentti Olsson, oikeusneuvokset Jalanko (eri mieltä), Grönqvist, Takala (eri mieltä), Nikkarinen (eri mieltä), Mörä (eri mieltä), Lehtonen (eri mieltä), af Hällström (eri mieltä), Lindholm, Roos (eri mieltä) ja Tulenheimo-Takki

---

[SV]

A hade på sin dödsdag i C:s närvaro undertecknat ett testamente, som B i enlighet med A:s anvisningar tidigare hade skrivit på maskin. Trots A:s försök hade ett ytterligare vittne inte hunnit fås tillstädes förrän A avled. A hade för C uppgett, att den av henne undertecknade handlingen innehöll hennes testamente, och hade i C:s närvaro per telefon även meddelat B, att den av B renskrivna handlingen alltjämt motsvarade hennes yttersta vilja.

Omröstn.

Fråga därom, huruvida A kunde anses ha gjort ett giltigt nödfallstestamente.

ÄB 10 kap 3 § 1 mom