Supreme Court dismisses appeal because bankruptcy estate's claim should have been filed in the correct court via restitution suit.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court dismissed the bankruptcy estate's appeal filed in the wrong jurisdiction, ruling that its claims regarding installment sales must be pursued through a restitution suit in the original court. The estate had previously filed a restitution suit in a different court, which was dismissed due to a procedural error but became legally binding. The Court held that the bankruptcy estate's current demands were properly addressed in that prior binding decision and could not be re-litigated in the installment sales court.
Legislator headnote
AI generatedSection 13(3) of the Installment Sales Act; Section 10(11) of the Code of Judicial Procedure: Claims arising from installment sales that were not contested in the binding restitution suit must be pursued through that suit in the designated court, not in the installment sales court.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ostaja oli velvoitettu osamaksukauppalain mukaisessa tilityksessä maksamaan myyjälle tietty rahamäärä. Tämän jälkeen ostajan konkurssipesä nosti osamaksusopimuksessa sovitussa tuomioistuimessa X kanteen, jolla se vaati osamaksukaupan omistuksenpidätysehdon julistamista mitättömäksi ja myyjälle palautetun tavaran luovuttamista itselleen.
Konkurssipesän tilityksen johdosta tuomioistuimessa Y nostama takaisinsaantikanne oli jätetty tutkimatta haasteen tiedoksiannossa tapahtuneen virheen johdosta ja päätös tässä jutussa oli saanut lainvoiman.
Ään.
Ks.
KKO:1969-II-50
Korkein oikeus katsoi, että tuomioistuimessa X vireille pantu kanne olisi tullut jättää tutkimatta, koska siinä esitetyt vaatimukset olisi pitänyt takaisinsaantikanteella saattaa tuomioistuimen Y tutkittaviksi.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kanteet Helsingin raastuvanoikeudessa
Liikennöitsijä A on 31.8.1983 asetettu Porvoon kihlakunnanoikeudessa konkurssiin.
Porvoon piirin nimismies on Oy Scan-Auto Ab:n hakemuksesta suorittanut 17.10.1983 A:n maksulaiminlyöntien vuoksi osamaksukauppalain mukaiset tilitykset tässä jutussa kysymyksessä olevien osamaksusopimusten osalta. Tilityspöytäkirjojen mukaan tilityksistä oli ilmoitettu konkurssipesän toimitsijamiehille ja yhden pöytäkirjan mukaan he olivat myös olleet toimituksessa saapuvilla. Tilitysten perusteella osamaksusopimusten kohteena olleet autot ja perävaunut on luovutettu Oy Scan-Auto Ab:lle ja samalla määrätty, että ostajan eli A:n oli maksettava hakijan hyväksi luettu erotus yhteensä 578.825,23 markkaa Oy Scan-Auto Ab:lle.
Vastine
Yhtiö on kiistänyt kanteet ja huomauttanut niiden johdosta, että asia kuului tilitysten takaisinsaantikanteena Porvoon kihlakunnanoikeuteen. Riidanalaisia esineitä koskeneet tilitykset olivat saavuttaneet lainvoiman, koska tilitysten takaisinsaantikanne oli Porvoon kihlakunnanoikeudessa 19.12.1984 jätetty lainvoimaisella päätöksellä tutkimatta haasteen tiedoksiannossa tapahtuneen virheen johdosta. Yhtiö on katsonut, että tilitysten oikeusvoima ulottui tähän riitaan ja että kanne sen vuoksi olisi jätettävä tutkimatta.
Raastuvanoikeuden päätös 17.4.1985
Raastuvanoikeus on yhdistänyt kanteet ja käsitellyt niissä esitettyjä vaatimuksia päätöksensä kohdissa 1-5.
Koska kanteissa oli kysymys osamaksusopimusten pätevyydestä, jota ei ollut 17.10.1983 suoritetuissa tilityksissä riitautettu, raastuvanoikeus on katsonut, etteivät suoritetut, sinänsä lainvoimaiset tilitykset olleet esteenä kanteiden tutkimiselle. Raastuvanoikeus on sen vuoksi tutkinut kanteet. Siltä osin kuin nyt oli kysymys, raastuvanoikeus on hyväksynyt kanteet päätöksensä kohdissa 3 ja 4 yksilöityjen ajoneuvojen osalta, velvoittanut Oy Scan-Auto Ab:n palauttamaan ne konkurssipesälle sekä, mikäli ajoneuvot eivät enää olleet tallella, korvaamaan konkurssipesälle niiden arvona 37.500 markkaa ja 135.000 markkaa eli yhteensä 172.500 markkaa 16 prosentin korkoineen 7.3.1984 lukien. Koska asia oli ollut siinä määrin sekava, että oikeudenkäyntiin oli ollut perusteltua aihetta, raastuvanoikeus on määrännyt, että asianosaiset saivat itse kärsiä heillä jutun vuoksi olleet oikeudenkäyntikulut vahinkonaan.
Helsingin hovioikeuden tuomio 13.8.1986
Hovioikeus, jonne A:n konkurssipesä ja Oy ScanAuto Ab saattoivat jutun, on hyväksynyt kanteet myös raastuvanoikeuden päätöksen kohdassa 2 mainitun ajoneuvon osalta ja velvoittanut Oy Scan-Auto Ab:n suorittamaan konkurssipesälle ajoneuvon arvona 35.000 markkaa eli yhdessä raastuvanoikeuden tuomitsemien korvausten kanssa yhteensä 207.500 markkaa 16 prosentin korkoineen 7.3.1984 lukien.
Oy Scan-Auto Ab velvoitettiin korvaamaan konkurssipesän oikeudenkäyntikulut raastuvanoikeudessa 7.000 markalla ja hovioikeudessa 1.000 markalla.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 26.11.1986.
Oy Scan-Auto Ab on valituksessaan muun ohella vaatinut tilitysten oikeusvoiman ulottamista tähän oikeudenkäyntiin. Edelleen yhtiö on vaatinut, että se vapautettaisiin velvollisuudesta korvata konkurssipesän oikeudenkäyntikulut raastuvanoikeudessa ja hovioikeudessa. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että konkurssipesä velvoitettaisiin korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut raastuvanoikeudessa, hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa 16 prosentin korkoineen kunkin tuomioistuimen päätöksen tai tuomion julistamis- tai antopäivästä lukien.
Konkurssipesä on antanut siltä pyydetyn vastauksen ja vaatinut hovioikeuden tuomion pysyttämistä. Lisäksi konkurssipesä on vaatinut, että yhtiö velvoitettaisiin korvaamaan konkurssipesälle vastauksen antamisesta aiheutuneet kulut 16 prosentin korkoineen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Porvoon piirin nimismies on 17.10.1983 suorittanut Oy Scan-Auto Ab:n pyynnöstä osamaksukauppalain mukaiset tilitykset tässä jutussa kysymyksessä olevien osamaksusopimusten osalta. Tilityksissä on määrätty, että ostajan eli A:n oli maksettava yhtiölle sen hyväksi luettu erotus 578.825,23 markkaa. Sopimusten kohteena olleet ajoneuvot on tilitysten perusteella luovutettu takaisin yhtiölle. A:n konkurssipesä on valittanut tilityksistä Uudenmaan lääninhallitukselle ulosotonhaltijana, joka on 8.3.1984 hylännyt valituksen ja ilmoittanut, että asianosainen sai osamaksukaupasta annetun lain 13 §:n 3 momentin nojalla hakea takaisinsaantia Porvoon kihlakunnanoikeudessa kanteella, joka oli pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa ulosotonhaltijan päätöksen antamisesta.
Konkurssipesä on nostanut Porvoon kihlakunnanoikeudessa takaisinsaantikanteen, joka on 19.12.1984 jätetty tutkimatta haasteen tiedoksiannossa tapahtuneen virheen johdosta. Päätös tässä jutussa on saanut lainvoiman. Konkurssipesä on pannut esillä olevan jutun 7.3.1984 vireille osamaksusopimuksissa sovitussa tuomioistuimessa Helsingin raastuvanoikeudessa. Konkurssipesän jutussa esittämät vaatimukset olisi pitänyt esittää takaisinsaantikanteena. Osamaksukaupasta annetun lain 13 §:n 3 momentissa takaisinsaantikanteelle säädetystä ja takaisinsaantiosoituksessa ilmoitetusta oikeuspaikasta ei voida oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 11 §:n nojalla sopia. Kannetta olisi siten tullut ajaa Porvoon kihlakunnanoikeudessa. Tämän vuoksi Helsingin raastuvanoikeus ei olisi saanut ottaa konkurssipesän kannetta tutkittavakseen.
Päätöslauselma
Hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumottiin ja poistettiin siltä osin kuin nyt oli kysymys eli hovioikeuden tuomiossa mainittujen kohtien 2, 3 ja 4 osalta ja konkurssipesän kanne jätettiin näiltä osin tutkittavaksi ottamatta. Oy Scan-Auto Ab vapautettiin velvollisuudesta korvata konkurssipesän oikeudenkäyntikulut raastuvanoikeudessa 7.000 markalla ja hovioikeudessa 1.000 markalla. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin ensimmäisen lauseen periaatteen mukaisesti konkurssipesää ei velvoitettu korvaamaan Oy Scan-Auto Ab:n kuluja raastuvanoikeudessa ja hovioikeudessa. Konkurssipesä velvoitettiin korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa 1.500 markalla 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.
Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Olsson, oikeusneuvokset Nikkarinen, Riihelä (eri mieltä), Lindholm ja Rintala (eri mieltä)
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Riihelä: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Rintala.
---
[SV]
Vid en uppgörelse enligt lagen om avbetalningsköp hade köparen ålagts att betala ett visst penningbelopp åt säljaren. Härefter väckte köparens konkursbo talan vid domstolen X, varom hade avtalats i avbetalningskontraktet, och yrkade att villkoret i avbetalningsköpet om ägareförbehåll skulle förklaras ogiltigt och att konkursboet skulle utfå den till säljaren återlämnade varan.
Den återvinningstalan som konkursboet med anledning av uppgörelsen hade väckt vid domstolen Y hade avvisats på grund av ett vid stämningens delgivning inträffat fel och utslaget därom hade vunnit laga kraft.
Omröstn.
Se KKO:1969-II-50
Högsta domstolen ansåg, att den vid domstolen X väckta talan hade bort avvisas, eftersom de i talan framställda yrkandena hade bort dras under domstolen Y:s prövning genom återvinningstalan.
Hela rättsfallet är i FKKO-registret