Administrative court allowed income tax work residence deduction for both spouses when they held separate residences at different times.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court allowed the first spouse's claim for a work residence deduction of 2,250 euros while upholding the deduction of 750 euros for the second spouse. The facts showed the spouses held a work residence during different months of the tax year, with their permanent home over 100 kilometers away from both workplaces. The court ruled that the statutory limitation preventing double deductions applied only to simultaneous residences, not to sequential ones, thereby permitting both claims.
Legislator headnote
AI generatedTuloverolain 95 a §:n 5 momentin mukaan työasuntovähennystä ei myönnetä kahteen kertaan, jos molempien puolisojen asuntojen välinen etäisyys on yli 100 kilometriä; rajoitus ei koske tilannetta, jossa puolisoilla on ollut työasunto eri aikoina samana verovuona.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Puolisoista toisella oli ollut tuloverolain 95 a §:ssä tarkoitettu työasunto tammi-syyskuussa ja toisella loka-joulukuussa. Puolisoiden vakituinen asunto oli sijainnut yli 100 kilometrin etäisyydellä työasunnoista ja varsinaisista työpaikoista. Ensin mainittu puoliso oli veroilmoituksessaan vaatinut työasuntovähennyksenä 250 euroa yhdeksää kalenterikuukautta kohti eli yhteensä 2 250 euroa, ja jälkimmäinen puoliso oli vaatinut 250 euroa kolmea kalenterikuukautta kohti eli yhteensä 750 euroa. Toimitetussa verotuksessa työasuntovähennyksenä oli vähennetty jälkimmäisen puolison tulosta 750 euroa, koska tämän puhdas ansiotulo oli suurempi. Oikaisulautakunta oli hylännyt ensin mainitun puolison oikaisuvaatimuksen, jossa tämä vaati työasuntovähennystä sillä perusteella, että puolisoilla oli ollut työasunto eri aikoina.
Hallituksen esityksen tuloverolain 95 a §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälän 5 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa vähennyksen edellytykset täyttyisivät molempien puolisoiden osalta. Näin olisi esimerkiksi silloin, jos molemmat puolisot asuvat työpaikkansa lähellä vuokra-asunnossa ja puolisoiden asuntojen välinen etäisyys olisi yli 100 kilometriä. Tällöin saattaisi olla käytännössä mahdotonta määritellä, kumpi asunnoista on puolisoiden yhteinen vakituinen asunto ja kumpi asunto on hankittu toiseksi asunnoksi varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi. Vaikka säännöksen 1 momentin edellytykset täyttyisivät molempien verovelvollisten asuntojen osalta, säännöksen tarkoituksen mukaista ei olisi myöntää työasuntovähennystä tällaisissa tilanteissa kahteen kertaan.
Hallinto-oikeus totesi, että puolisoilla oli verovuonna ollut säännöksessä tarkoitettu työasunto eri aikoina, ja työasuntovähennyksen edellytykset täyttyivät ensin mainitulla puolisolla yhdeksältä kuukaudelta ja jälkimmäisellä puolisolla kolmelta kuukaudelta. Kysymys ei ollut hallituksen esityksen perusteluissa tarkoitetusta esimerkkitilanteesta eikä säännöksen tarkoituksen vastaisesta työasuntovähennyksen myöntämisestä kahteen kertaan. Nämä seikat huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoi, että tuloverolain 95 a §:n 5 momentissa tarkoitettu vähennysoikeuden rajoitus ei koskenut kysymyksessä olevaa tilannetta, jossa puolisoilla oli verovuonna ollut säännöksessä tarkoitettu työasunto eri aikoina. Näillä perusteilla hallinto-oikeus hyväksyi ensin mainitun puolison ansiotuloista vähennettäväksi työasuntovähennyksenä 2 250 euroa sen estämättä, että toisen puolison ansiotuloista oli vähennetty työasuntovähennyksenä 750 euroa.
Eriävässä mielipiteessään esittelijä esitti valituksen hylkäämistä sillä perusteella, että työasuntovähennys oli tuloverolain 95 §:n 5 momentin yksiselitteisen sanamuodon mukaisesti tullut myöntää pelkästään jälkimmäiselle puolisolle.
Verovuosi 2008
Tuloverolaki 95 a §
KHO:n päätös 7.12.2012 taltionumero 3386. Ei muutosta.