Legislator Case Law & Legislation
Vaasan HAO 19.4.2007 07/0255/3 AI generated

Administrative court upheld a psychiatric hospitalization order despite a procedural delay exceeding the statutory three-month limit.

Case Number Vaasan HAO 19.4.2007 07/0255/3
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court upheld the Chief Physician's decision to continue A's psychiatric hospitalization, which was made three months after the statutory deadline under the Mental Health Act. Although the minority argued this delay violated the patient's personal freedom, the majority found no change in A's condition that would justify the extension. The court ruled that the procedural delay did not invalidate the substantive requirements for continued involuntary treatment.

Legislator headnote

AI generated

Mental Health Act s. 11; s. 12: The court may uphold a decision to continue involuntary psychiatric hospitalization made after the statutory three-month period if the substantive conditions for treatment remain met and no change in the patient's condition is evident.

Keywords

AI generated
Mental Health Act involuntary hospitalization procedural delay personal freedom statutory time limit Administrative Court substantive conditions

Cited Legislation

AI generated
Mental Health Act s. 8
Mental Health Act s. 11
Mental Health Act s. 12
Constitution s. 7
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Hallinto-oikeudelle alistettu edellinen mielenterveyslain 11 §:n mukainen päätös A:n sairaalahoitoon määräämisestä oli tehty 28.8.2006. Näin ollen uusi A:n sairaalahoidon jatkamista koskeva päätös olisi tullut tehdä viimeistään 28.11.2006. Sairaalan ylilääkärin hallinto-oikeudelle alistama päätös on tehty vasta 29.11.2006 eli mielenterveyslain 12 §:ssä säädetyn kolmen kuukauden määräajan jälkeen. Mainittua määräaikaa on pidettävä järjestyksenluontoisena ja viranomaisen toimintaa ohjaavana. Potilaan oikeus saada hoitoa sekä velvollisuus alistua saamaan hoitoa ei ratkaisevasti riipu siitä, onko tällaista menettelyllistä määräystä noudatettu. A:n terveydentilassa ei sairauskertomuksesta saatavien tietojen mukaan ollut tapahtunut sellaista muutosta hoitoonmääräämispäätöksen määräajan ylityksen aikana, jolla voitaisiin katsoa olevan merkitystä arvioitaessa mielenterveyslain 8 §:n mukaisia hoitoon määräämisen edellytyksiä.

Edellytykset psykiatrisen sairaalahoidon jatkamiselle A:n tahdosta riippumatta olivat alistetun päätöksen tekemisen aikaan edelleen olemassa, ja koska hoitoonmääräämispäätöksen myöhästymisen seuraukseksi ei ole säädetty alistetun päätöksen raukeamista, hallinto-oikeus vahvisti hoitoonmääräämispäätöksen siitä huolimatta, että sitä ei ollut tehty mielenterveyslain 11 §:n 3 momentissa säädetyssä kolmen kuukauden määräajassa.

Mielenterveyslaki 8 § 2 mom

Mielenterveyslaki 11 §

Mielenterveyslaki 12 §

Asia on ratkaistu hallinto-oikeuden vahvennetussa istunnossa. Äänestys 3 - 3 puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Vähemmistö jätti ylilääkärin päätöksen vahvistamatta.

Vähemmistö katsoi ylilääkärin päätöksen tarkoittavan puuttumista perustuslain 7 §:ssä turvattuun henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Mielenterveyslain 12 §:n mukaan hoidon jatkaminen tai lopettaminen olisi tullut ratkaista lääkärin kirjallisella päätöksellä ennen kuin hoitoa on kestänyt kolme kuukautta eli viimeistään 28.11.2006. Hoidon jatkamisesta ei 29.11.2006 ole enää voitu päättää tuossa lainkohdassa säädetyssä järjestyksessä.