Administrative court dismissed appeal as environmental permit did not cover distant manure spreading.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the plaintiffs' appeal regarding an environmental permit for a mink farm. The plaintiffs argued that binding manure spreading regulations in the permit violated their rights, but the court found the permit only covered on-site manure management. Consequently, the court ruled that distant manure spreading falls under separate regulatory oversight and did not require inclusion in the farm's environmental permit.
Legislator headnote
AI generatedYmpäristönsuojeluL 3 § 1 mom 2 kohta; YmpäristönsuojeluL 28 §: Environmental permits for animal production cover only on-site manure management, excluding distant spreading which requires separate regulatory oversight or distinct permits.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Oikeudellisena kysymyksenä asiassa oli etäällä sikalasta toisessa kunnassa sijaitsevien lannan levityspeltojen viereisten kiinteistönomistajien valitusoikeus sikalatoimintaa koskevasta ympäristöluvasta.
Valittajat vaativat, ettei lannan levitysalueena saa käyttää heidän kotikunnassaan sijaitsevia peltoalueita. Valituksen perusteeksi oli esitetty, että ympäristölupaan oli otettu hakijaa sitovia lannan levitystä koskevia lupamääräyksiä, joita valittajat halusivat tiukennettaviksi. Valittajien mukaan lupapäätöksen sisältö ulotti välittömät vaikutuksensa valittajiin.
Hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta.
Hallinto-oikeus totesi, että eläinsuojan luvanvaraiseen toimintaan sisältyy eläinsuojatuotannosta ja tuotannossa syntyvän lannan lannan käsittelystä karjasuojan yhteydessä ja sen välittömässä läheisyydessä aiheutuvat ympäristövaikutukset. Tässä tapauksessa sikala oli saanut ympäristöluvan ratkaisulle, jossa lanta toimitetaan joko muualle käsiteltäväksi tai käsittelemättömänä peltolevitykseen. Muualla tapahtuva käsittely, kuten lietelannan levitys pelloille ei muodostanut ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:ssä tarkoitettua toimintakokonaisuutta itse sikalatoiminnan kanssa, eikä sitä näin ollen ole ollut tarpeen sisällyttää luvanvaraisena osatoimintona sikalan ympäristölupaan.
Luvan saajalle ympäristöluvassa jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi annetuilla määräyksillä ei ollut ratkaistu eikä ollut voitukaan yksityiskohtaisesti ja lopullisesti ratkaista etäällä sikalasta tapahtuvan lannanlevitystoiminnan oikeudellisia edellytyksiä, levityspaikkoja tai levityksessä noudatettavia vaatimuksia. Nämä kysymykset kuuluivat valvontaviranomaisen ratkaistavaksi muun muassa vuosittaisia lannanlevityssuunnitelmia hyväksyttäessä ja tarvittaessa ympäristönsuojelulain 13 luvussa tarkoitetuin valvontakeinoin. Lannanlevitys voi myös edellyttää erillistä lupamenettelyä ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisesti, mikäli lannan levityksestä saattaa aiheutua vesistön pilaantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Kun lietelannan jatkokäsittely etäällä lannan syntypaikasta ei edellä esitetyn mukaisesti kuulunut sikalan ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin eivätkä valittajat olleet edes väittäneet, että sikalatoiminta saattaisi välittömästi koskea heidän oikeuttaan tai etuaan, heillä ei ollut oikeutta valittaa ympäristökeskuksen päätöksestä.
Luvan saajalla oli käytössään vain sopimuspeltoja. Perustelut on kirjoitettu siten, että lopputulos olisi ollut sama, vaikka luvan saaja olisi omistanut etäällä sikalasta sijaitsevat pellot.
YmpäristönsuojeluL 3 § 1 mom 2 kohta
YmpäristönsuojeluL 28 §
YmpäristönsuojeluL 97 §
HallintolainkäyttöL 51 § 2 mom