Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
Vaasan HAO 12.7.2004 04/0226/3 AI generated

Environmental permit treated as single whole; noise and dust require mitigation measures.

Case Number Vaasan HAO 12.7.2004 04/0226/3
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court ruled that quarrying and rock breaking must be evaluated as a single continuous operation under the Environmental Protection Act. While the court found the operation caused unreasonable noise and dust for the neighboring residence, it did not dismiss the permit entirely. Instead, the case was remanded to the Environmental Centre to determine specific mitigation measures and plan adjustments.

Legislator headnote

AI generated

Environmental Protection Act s. 3 (1) no. 2, s. 28, s. 42 (1) and (2) in conjunction with the Act on Certain Neighbourly Relations s. 17 (1): An environmental permit covering a multi-year operation must be assessed as a whole; if the operation causes unreasonable nuisance, the court must order the authority to consider specific mitigation measures and allow the applicant to submit a revised plan.

Keywords

AI generated
Environmental Protection Act continuous operation assessment unreasonable nuisance mitigation measures remand for new plan neighbourly relations noise and dust

Cited Legislation

AI generated
Environmental Protection Act s. 3 (1) no. 2
Environmental Protection Act s. 28
Environmental Protection Act s. 42 (1) and (2)
Act on Certain Neighbourly Relations s. 17 (1)

Cited Case Law

AI generated
KHO:2004:123
Supreme Administrative Court dismisses appeal; quarrying not part of landfill operation under environmental protection act.
AI generated
kho-other_2017_2812
Supreme Administrative Court dismissed appeals against a town planning plan approval due to procedural time limits and lack of legal basis.
kho-other_2019_290
Supreme Administrative Court dismissed appeal against wind farm zoning plan due to sufficient noise impact assessment. The court upheld the lower court's decision finding the plan lawful. The appeal was rejected because the noise modeling met statutory requirements. The court found no legal basis to overturn the zoning plan. The decision confirmed the zoning plan's compliance with environmental laws. The appeal failed due to inadequate evidence of noise violations. The court ruled the plan did not violate noise regulations. The decision emphasized the sufficiency of the environmental impact study. The appeal was dismissed as the plan was legally sound.
admin_2012_kuopio__77
Administrative court annuls zoning plan as rural village area and insufficient for coastal construction.
admin_2012_helsinki__7
Administrative court dismissed appeal as plaintiffs lacked standing due to insufficient proximity and lack of direct impact.
kho-other_2015_1904
Supreme Administrative Court dismisses appeal; landscape impact claim rejected; environmental survey timing invalidates complaint.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Suunniteltu loppusijoitettavan ylijäämämaan maankaatopaikka muodostui kolmesta erillisestä täyttöalueesta, joista osa-alueella 1 oli tarkoitus louhia kalliota ennen maanläjitystoimintaa 90 000 m

ktr täyttötilavuuden lisäämiseksi. Louhinta oli tarkoitus tehdä vähitellen noin 5 - 6 vuoden kuluessa ylijäämämaiden läjittämisen yhteydessä. Läjitystoiminta maankaatopaikalla oli tarkoitus kestää vuoteen 2018 saakka.

HAO katsoi, että koska kalliolouhinta kivilohkareiden rikotuksineen oli osa hakemuksen mukaista toimintaa osa-alueella 1 ja osatoimintojen ympäristövaikutukset jatkuivat usean vuoden yhteisinä, toimintaa oli luvan ja lupamääräysten tarpeen kannalta tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. Kalliolouhintaa ja kalliolohkareiden rikotusta ei voitu jättää käsiteltäväksi ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisessa ilmoitusmenettelyssä senkään vuoksi, että usean vuoden jatkuvasta toiminnasta saattoi lähimmässä häiriintyvässä kohteessa eli valittajien asuinkiinteistöllä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Asiakirjojen ja katselmuksella tehtyjen havaintojen perusteella kun otettiin huomioon mainitun asuinrakennuksen lyhyt 80 m:n etäisyys ja maastollinen sijainti läjitysalueeseen 1 nähden, toiminnasta hakemuksen mukaisena aiheutui mainitulle asuinkiinteistölle kohtuutonta melu- ja pölyrasitusta. Osa-alueen 1 reunalle rakennettu maisemavalli ei riittävästi vähentänyt rasitusta. Asiassa oli tarpeen lisäksi selvittää muut toimenpiteet ja keinot, kuten suojavyöhykkeen leveys, toiminta-aikarajoitukset ja pölyntorjuntatoimet, toiminnasta aiheutuvan melu- ja pölypäästön vähentämiseksi.

31.5.2001 hyväksytyssä asemakaavassa osa-alue 1 on merkitty EV-alueeksi, jolla ylijäämämaan läjittäminen oli mahdollista. Koska toiminta oli muutetun asemakaavan mukaista eikä ollut selvää, että hakemus olisi hylättävä osa-alueella 1 tapahtuvan kaiken toiminnan osalta tai koko osa-alueen 1 osalta, hallinto-oikeus katsoi hakijan oikeusturvan edellyttävän, että sille varataan tilaisuus esittää uusi suunnitelma, jossa on otettu huomioon, mitä tässä päätöksessä on lausuttu. Sen vuoksi asia palautettiin ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Asiassa oli kysymys myös asianosaisten allekirjoittaman sopimuksen vaikutuksesta valittajien valitusoikeuteen.

YmpäristönsuojeluL 3 § 1 mom 2 kohta, 28 §, 42 §1 ja 2 mom

L eräistä naapuruussuhteista 17 § 1 mom

Vrt. KHO:2004:123

Lainvoimainen