Supreme Court grants jurisdiction to Finnish court for child support case where child resides in Finland despite father's foreign residence.

Suomalainen tuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan täällä asuvan venäläisen aviolapsen elatusapua koskevan kanteen, vaikka elatusvelvollinen oli Venäjän kansalainen ja asui Venäjällä.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Helsingin käräjäoikeudessa

A, jonka kotipaikka yhdessä lapsensa kanssa oli vuodesta 1994 alkaen ollut Helsinki, vaati avioliitosta syntyneen alaikäisen lapsensa C:n puolesta, että lapsen isä B, jonka kotipaikka oli Venäjällä, velvoitetaan suorittamaan lapselleen elatusapua.

Käräjäoikeuden päätös 16.10.1998

Käräjäoikeus totesi, että laissa eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista ei ole säännelty, millä edellytyksillä Suomen tuomioistuimilla on yleistoimivalta aviolapsen erillisen elatusasian tutkimiseen. Venäjä ei ole Luganon sopimuksen osapuoli, minkä mukaan kanne voitaisiin nostaa Suomessa silloin, jos elatusapuun oikeutetulla on Suomessa koti- tai asuinpaikka. Avioliittoa ynnä muuta koskevan pohjoismaisen sopimuksen 8 artiklan 2 momentin mukaan elatusvelvollisuutta koskeva kanne otetaan tutkittavaksi siinä valtiossa, jossa sillä, johon kanne kohdistetaan, on kotipaikka. Tuomioistuimen yleistoimivaltaa harkitessaan käräjäoikeus otti huomioon, että asiassa annettavalta tuomiolta puuttuisi tehokkuus, mikäli Venäjältä haluttaisiin periä elatusapua, koska Suomen ja Neuvostoliiton välinen oikeusapusopimus ei koske elatusavun perimistä. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoi, että Helsingin käräjäoikeudelta puuttui kansainvälinen toimivalta asiassa, ja jätti kanteen tutkimatta.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Outi Lindholm.

Helsingin hovioikeuden päätös 2.9.1998

Hovioikeus, jonne A valitti, totesi, että vaikka tuomion tehokkuuden arviointia ei asiaa arvioitaessa otettu huomioon, Suomen voimassa olevassa lainsäädännössä tai kansainvälisissä sopimuksissa ei ollut tuomioistuimen toimivaltaa koskevaa oikeusohjetta nyt käsiteltävää tilannetta varten. Sen vuoksi hovioikeus katsoi, että syytä käräjäoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ollut.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pentti W. Korhonen, Tuula Nousiainen ja Maija-Leena Tuukkanen. Esittelijä Johanna Jylhä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan hän vaati, että hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuden tutkittavaksi.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 19.10.2001

Perustelut

Suomalaisten tuomioistuinten yleistoimivalta eli kansainvälinen toimivalta määräytyy Suomessa sovellettavien kansainvälisprosessioikeudellisten periaatteiden mukaisesti. Eräiden asiaryhmien osalta lakiin on sisällytetty kansainvälistä toimivaltaa koskevia säännöksiä. Sääntely ei kuitenkaan ole kattavaa. Jollei laista tai kansainvälisistä sopimuksista muuta ilmene, keskeinen merkitys toimivallan kannalta on sillä, miten kiinteä yhteys asialla on Suomeen.

A on alaikäisen lapsensa C:n huoltajana nostanut Helsingin käräjäoikeudessa lapsen isää B:tä vastaan elatusapua koskevan kanteen. C on aviolapsi, ja hänen samoin kuin A:n koti- ja asuinpaikka on ainakin vuodesta 1994 alkaen ollut Helsinki. B on venäläinen ja asuu Venäjällä.

Kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista annetun lain 23 §:n mukaan avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen elatusta koskeva kanne voidaan ottaa Suomessa tutkittavaksi muun muassa silloin, kun lapsi oleskelee täällä pysyväisesti. Aviolapsen osalta ei ole vastaavaa toimivaltasäännöstä eikä suomalaisen tuomioistuimen toimivaltaa tässä asiassa voida siten perustaa laissa olevaan säännökseen. Suomen ja Venäjän välillä ei ole myöskään voimassa valtiosopimusta, joka sisältäisi määräyksiä tuomioistuimen toimivallasta lapsen elatusta koskevassa asiassa.

Yleisesti hyväksyttyjen kansainvälisen prosessioikeuden periaatteiden mukaan lapsen elatusta koskevalla asialla on valtioon, jossa lapsella on koti- tai asuinpaikka, sellainen liittymä, että tuon valtion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia tutkimaan lapsen elatusta koskevan kanteen. Tämä ilmenee muun muassa Haagissa 15.4.1958 ja 2.10.1973 lapsen elatusapua koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tehdyistä yleissopimuksista samoin kuin Brysselissä 27.9.1968 ja Luganossa 16.9.1988 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla tehdyistä yleissopimuksista, jotka Suomi on joko ratifioinut (Haagin ja Luganon sopimukset, SopS 41/1967, 35/1983 ja 44/1993) taikka joihin se on liittynyt (Brysselin sopimus, SopS 26/1999). Yleissopimukset ja niiden ratifiointi osoittavat, ettei suomalaisen tuomioistuimen toimivalta esillä olevan kaltaisissa tilanteissa ole Suomen oikeudelle vierasta.

Kun alaikäisen C:n koti- ja asuinpaikka on Suomessa, hänen oikeusturvansa edellyttää, että elatuskanne voidaan panna vireille Suomessa. Asialla on sellainen yhteys Suomeen, joka perustaa suomalaiselle tuomioistuimelle toimivallan. Alempien oikeuksien ei siten olisi tullut jättää kannetta tutkimatta.

Päätöslauselma

Hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset kumotaan. Asia palautetaan Helsingin käräjäoikeuteen, jonka on omasta aloitteestaan otettava asia käsiteltäväkseen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anja Tulenheimo-Takki, Mikko Tulokas, Eeva Vuori, Liisa Mansikkamäki ja Pasi Aarnio. Esittelijä Timo Heikkinen.

---

[SV]

En finsk domstol var behörig att pröva talan om underhåll för ett ryskt barn som fötts i äktenskap och som bodde här, fastän den underhållsskyldige var rysk medborgare och bodde i Ryssland.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.