Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
KKO:1999:56 KI-generiert

Illegal withholding of wages does not excuse employer from paying full agreed salary.

Geschäftsnummer KKO:1999:56
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Gutgeheissen (Allowed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Supreme Court allowed the employee's claim for unpaid wages despite a prior agreement to withhold part of the salary without providing a tax certificate. The court found that while the specific clause requiring payment without tax documentation was illegal under the Act on Private Law, this illegality did not invalidate the entire employment contract or the agreed hourly rate. Consequently, the employer was ordered to pay the full agreed salary plus statutory benefits and interest.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Act on Private Law s. 33; Act on Private Law s. 33: An illegal contractual term requiring payment of wages without tax withholding does not release the employer from the obligation to pay the full agreed salary.

Schlagwörter

KI-generiert
illegal contract term wage withholding tax certificate requirement employer liability full salary payment Lohnrückstand Lohnfortzahlung Verzicht auf Lohnansprüche

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Act on Private Law s. 33

Zitierte Rechtsprechung

KI-generiert
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Ks.

KKO:1993:134

Lainvastainen sopimusehto siitä, että osa palkasta maksetaan ennakonpidätystä toimittamatta, ei vapauttanut työnantajaa suorittamasta sovittua palkkaa kokonaisuudessaan.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Lahden käräjäoikeudessa

A kertoi B:tä ja C:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli solminut B:n ja C:n kanssa työsopimuksen osakehuoneiston pintakorjaustöistä. Palkaksi oli sovittu 80 markkaa tunnilta ja se tuli maksaa viikottain.

Työsuhteen päätyttyä A muun ohessa vaati, että B ja C yhteisvastuullisesti velvoitetaan suorittamaan hänelle palkkoina ja ylityöpalkkoina, työajan lyhennysrahana, lomakorvauksena sekä matka- ja työkalukorvauksena jo maksetun palkan lisäksi kanteessa mainitut määrät.

B:n ja C:n vastaus

B ja C kiistivät kanteen. He olivat 18.10.1996 tehneet A:n kanssa suullisen työsopimuksen, jossa oli sovittu, että palkanmaksuperuste oli 50 markkaa tunnilta verokirjalla ja 30 markkaa tunnilta ilman verokirjaa pimeänä. B ja C vaativat, että sovittuna tuntipalkkana oli pidettävä 50 markkaa tunnilta ja että pimeänä maksettavaksi sovittua 30 markkaa tunnilta ei tullut huomioida.

Välipuhe pimeän palkan maksamisesta oli tehty A:n ehdotuksesta. Oikeustoimilain 33 §:n, yleisen sopimusoikeusperiaatteen ja oikeuskäytännön mukaan A ei voinut saada oikeussuojaa pimeän palkanmaksun osalta. Työsopimusta, siltä osin kuin palkan määrä ylitti 50 markkaa tunnissa, ei kumpikaan osapuoli voinut saattaa voimaan, koska se oli tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen ja molemmat osapuolet olivat olleet tästä tietoisia. Oikeuskäytännön osalta B ja C viittasivat Korkeimman oikeuden ratkaisuun 1964 II 23, joka koski kiinteistönkaupassa sovittua mustaa kauppahintaa.

Käräjäoikeuden tuomio 12.6.1997

Käräjäoikeus lausui, että asianosaiset olivat sopineet A:lle maksettavaksi tuntipalkkaa siten, että 50 markkaa maksetaan verokirjalla ja 30 markkaa pimeästi. Asianosaisten pimeästä palkasta tekemä sopimus oli sellainen oikeustoimi, ettei se voinut saada oikeussuojaa. Asianosaisten oli oikeustoimilain 33 §:n mukaan kunnianvastaista ja arvotonta vedota siihen ja sopimusta oli tältä osin pidettävä pätemättömänä. Sen vuoksi käräjäoikeus hylkäsi A:n vaatimukset siltä osalta kuin ne perustuivat pimeästi maksettavasta palkasta tehtyyn sopimukseen.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 10.12.1997

A valitti hovioikeuteen ja vaati kanteensa hyväksymistä siltä osalta kuin se perustui 80 markaksi tunnilta sovittuun palkkaan. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut tuntipalkan määrästä ja hylkäsi valituksen sanotulta osalta.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että B ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan vielä maksamatta olevan palkan siihen työehtosopimuksen mukaan kuuluvine lisineen laskettuna sovitun 80 markan tuntipalkan mukaisesti viivästyskorkoineen.

B ja C vastasivat valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 11.5.1999

Perustelut

B ja C ja A ovat tehneet suullisen työsopimuksen osakehuoneiston pintakorjaustöistä. He ovat sopineet A:lle maksettavan tuntipalkan määräksi 80 markkaa siten, että 30 markkaa siitä maksetaan "pimeästi" eli ennakonpidätystä toimittamatta.

Työsopimus on vapaamuotoinen oikeustoimi. Se on suullisestikin tehtynä pätevä ja osapuolia sitova. Osapuolten sopimus jättää ennakonpidätys toimittamatta osasta sovittua palkkaa on lainvastainen. Sen sijasta on noudatettava lain määräyksiä. Tuo lainvastainen sopimusehto ei tee palkan suuruutta koskevaa työsopimuksen ehtoa miltään osin sitomattomaksi. B ja C ovat sen vuoksi velvollisia suorittamaan A:lle palkan ja siihen työehtosopimuksen mukaan kuuluvat lisät sovitun 80 markan tuntipalkan mukaisesti laskettuina.

Tuomiolauselma

B ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle ajalta 25.10. -14.12.1996 kertyneenä palkkana sekä työajan lyhennyskorvauksena ja lomakorvauksena hovioikeuden aikaisemmin tuomitseman määrän lisäksi 12 641 markkaa 80 penniä, jolle on maksettava käräjäoikeuden tuomiossa mainittu viivästyskorko 31.12.1996 alkaen, sekä odotusajan palkkana käräjäoikeuden aikaisemmin tuomitseman määrän lisäksi 1 440 markkaa, jolle samoin on maksettava käräjäoikeuden tuomiossa mainittu viivästyskorko 9.1.1997 alkaen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Ahtela.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Jussi Kartimo, Ikävalko ja Rosenius-Sutela, joka on myös esitellyt asian.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Haarmann, Suhonen, Hidén ja Arponen. Esittelijä Ismo Kovanen.

---

[SV]

Jfr

KKO:1993:134

Ett lagstridigt avtalsvillkor om att en del av lönen skulle betalas utan att förskottsinnehållning verkställs befriade inte arbetsgivaren från att betala den överenskomna lönen i sin helhet.