Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
HD:1993:115 KI-generiert

Supreme Court dismisses appeal when failure to hear interested parties in appointing a guardian causes harm.

Geschäftsnummer HD:1993:115
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Abgewiesen (Dismissed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Supreme Court of Finland quashed the lower court's decision to appoint a guardian without hearing the applicant's children. The lower court had appointed a guardian for a mentally ill woman without consulting her children from a previous marriage, despite an apparent conflict of interest regarding the estate division. The court ruled that the omission caused harm to the children's rights, violating the principle of equal treatment and procedural fairness.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Holhouslaki 47 §; Oikeudenkäymiskaari 31 luku 1 § 2 kohta: When appointing a guardian, the court must hear all interested parties if a hearing is required due to an apparent conflict of interest, and failure to do so causing harm renders the decision void.

Schlagwörter

KI-generiert
guardian appointment procedural fairness conflict of interest estate division harm caused equal treatment lower court error Justizirrtum

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Holhouslaki 47 §
Holhouslaki 47 § Oikeudenkäymiskaari 31 luku 1 § 2 kohta
Oikeudenkäymiskaari 31 luku 1 § 2 kohta
Holhouslaki 47 § Oikeudenkäymiskaari 31 luku 1 § 2 kohta

Zitierte Rechtsprechung

KI-generiert
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Ään.

Eräitä lähisukulaisia ei ollut kuultu määrättäessä uskottua miestä, vaikka kuuleminen olisi ollut tarpeen ilmeisen eturistiriidan vuoksi. Määräys poistettiin kantelun johdosta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 2 kohdan nojalla, kun laiminlyönnistä katsottiin uskotun miehen toiminnasta esitetyn selvityksen perusteella aiheutuneen haittaa.

Vrt.

KKO:1997:2

HolhL 47 §

OK 31 luku 1 § 2 kohta

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Ylitornion kihlakunnanoikeuden päätös 24.10.1990

Kihlakunnanoikeus on Anni Kyllikki K:n ja Eeva Annikki M:n hakemuksesta holhouslain 66 §:n nojalla määrännyt Ylitorniosta olevan kaivinkoneenkuljettajan X:n uskotuksi mieheksi valvomaan K:n ja M:n äidin A:n etua ja oikeutta siinä ositustoimituksessa, jossa K ja M halusivat selvittää perintönsä 20.1.1970 kuolleen isänsä B:n jälkeen.

Rovaniemen hovioikeuden päätös 21.7.1992

Hovioikeus on velvoittanut Sulo Antero T:n myötäpuolineen yhteisvastuullisesti maksamaan K:lle ja M:lle yhteisesti korvaukseksi vastauskuluista hovioikeudessa 1 000 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden päätöksen antopäivästä lukien.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 19.11.1992.

Sulo Antero T ja hänen myötäpuolensa ovat vaatien hovioikeuden päätöksen kumoamista toistaneet kantelukirjelmässään esittämänsä vaatimukset sekä vaatineet, että heille palautetaan menetetty määräaika siltä osin kuin heidän kantelunsa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 4 kohdan nojalla on myöhään tehtynä jätetty tutkimatta. Lisäksi he ovat vaatineet, että heidät vapautetaan velvollisuudesta korvata K:n ja M:n oikeudenkäyntikulut sekä että nämä velvoitetaan korvaamaan Sulo Antero T:n ja hänen myötäpuoliensa oikeudenkäyntikulut korkoineen hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa.

K ja M ovat antaneet pyydetyn vastauksen ja vaatineet korvausta vastauskuluistaan korkoineen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 27.9.1993

Perustelut

K ja M ovat kihlakunnanoikeudessa pyytäneet uskotun miehen määräämistä sairauden vuoksi oikeustoimikelvottomalle äidilleen A:lle ositustoimitukseen, jossa K ja M halusivat selvittää perintönsä vuonna 1970 kuolleen isänsä B:n jälkeen. Hakemuksessaan he ovat katsoneet, ettei äidin ensimmäisen avioliiton lapsia ollut tarpeen uskottua miestä määrättäessä kuulla, koska näillä ei ollut mitään etuja valvottavanaan B:n kuolinpesässä. Kihlakunnanoikeus on hakemuksen mukaisesti määrännyt X:n A:n uskotuksi mieheksi varaamatta tämän ensimmäisestä avioliitosta oleville lapsille Sulo Antero T:lle ja Aili Maria V:lle sekä samasta avioliitosta olleen lapsen, sittemmin edesmenneen Toivo Johannes T:n lapsille Senja Marjaana T:lle, Irja Aulikki T:lle ja Tarja Tuulikki S:lle tilaisuutta tulla asiassa kuulluiksi.

Uskottua miestä on tarvittu valvomaan A:n etua osituksessa, jossa on kysymys myös hänen lähisukulaistensa eduista. Yhdenvertaisen kohtelun periaate olisi vaatinut, että kaikille A:n lapsille tai näiden elossa oleville oikeudenomistajille olisi tällöin varattu tilaisuus tulla kuulluiksi uskottua miestä määrättäessä. Asiassa ei ole edes väitetty, että tästä olisi aiheutunut kohtuutonta ajanhukkaa. Sulo Antero T:n ja hänen myötäpuoltensa kuulemiseen olisi ollut erityistä syytä senkin takia, että A:n kahdesta eri avioliitosta olevien lasten edut saattoivat joutua keskenään ristiriitaan siinä ositustoimituksessa, jossa uskotun miehen oli määrä edustaa A:ta.

K ja M sekä uskottu mies X ovat 2.1. ja 15.1.1992 allekirjoittaneet ositus- ja perinnönjakokirjan B:n jälkeen sitoutuen olemaan sitä moittimatta. Sulo Antero T ja hänen myötäpuolensa ovat arvostelleet toimitusta katsoen, ettei siinä ollut menetelty lain mukaisesti ja että A:n eduista ja oikeuksista oli perusteettomasti luovuttu muun muassa ottamalla osituksen piiriin sellaistakin omaisuutta, jonka tämä oli saanut ositusperusteen syntymisen jälkeen. Kun arvostelua ei esitetyn selvityksen perusteella voida pitää ilmeisen aiheettomana, kuulemisen laiminlyömisestä on katsottava aiheutuneen Sulo Antero T:lle ja hänen myötäpuolilleen oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 2 kohdassa tarkoitettua haittaa.

Lainkohdat

Holhouslaki 47 § Oikeudenkäymiskaari 31 luku 1 § 2 kohta

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan ja kihlakunnanoikeuden päätös poistetaan.

K ja M velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan korvausta Sulo Antero T:n, Aili Maria V:n, Senja Marjaana T:n, Irja Aulikki T:n ja Tarja Tuulikki S:n yhteisistä oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 1 500 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden päätöksen antamisesta lukien sekä Korkeimmassa oikeudessa 1 500 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden päätöksen antamisesta lukien.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos Roos: A on sielullisen sairauden vuoksi kykenemätön itse osallistumaan ositukseensa ja hänelle on sen vuoksi holhouslain 66 §:n nojalla määrättävä uskottu mies. Lain 47 §:stä ja 70 §:n 2 momentista ilmenevän periaatteen ja oikeuskäytännössä omaksutun kannan (KKO 1981 II 145) mukaan oikeuden on pitänyt varata hänen lähiomaisilleen tilaisuus tulla kuulluiksi uskotun miehen määräämisestä. Kun kysymys on A:n edun valvomisesta, tuo tilaisuus on varattava kaikille lähiomaisille, riippumatta siitä, mikä on heidän oma etunsa osituksissa, joita varten uskotun miehen määräys on ollut tarpeen. Kihlakunnanoikeus on määrännyt uskotun miehen A:n toisesta avioliitosta olevien lasten hakemuksesta, varaamatta hänen ensimmäisestä avioliitostaan oleville jälkeläisilleen tilaisuutta tulla kuulluiksi, vaikkei estettä siihen ole ilmennyt. Tämä on oikeudenkäyntivirhe.

Sulo Antero T ja hänen myötäpuolensa ovat ilmoittaneet, etteivät he olisi hyväksyneet lainopillista koulutusta vailla olevaa X:ä uskotuksi mieheksi edunvalvontatehtävään, joka on käsittänyt ositukset kahdesta kauan sitten päättyneestä avioliitosta. He ovat siten A:n edunvalvojina kärsineet haittaa kihlakunnanoikeuden heitä kuulematta tekemästä ratkaisusta määrätä X:n A:n uskotuksi mieheksi. Näillä perusteilla päädyn Korkeimman oikeuden päätöksen lopputulokseen.

Oikeusneuvos Portin: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Roos.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Portin (eri mieltä), Haarmann, Roos (eri mieltä), Tulokas ja Lehtimaja

---

[SV]

Omröstn.

En del nära fränder hade inte hörts vid förordnandet av god man fastän hörandet hade varit påkallat på grund av uppenbar intressekonflikt. Förordnandet undanröjdes med stöd av 31 kap. 1 § 2 punkten rättegångsbalken då den företedda utredningen visade att godemannens åtgärder förorsakat men.

FörmynderskapsL 47 §

RB 31 kap 1 § 2 punkten

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.