Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
HD:1989:145 KI-generiert

Contractor retains lien rights after transferring drawings to bankruptcy estate despite prior payment received post-bankruptcy. The court rules the payment was invalid due to timing. The contractor must return the funds but the bankruptcy estate must reimburse legal costs. The court rules the payment was invalid due to timing. The contractor must return the funds but the bankruptcy estate must reimburse legal costs.

Geschäftsnummer HD:1989:145
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Teilweise gutgeheissen (Partially Allowed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Supreme Court of Finland overturned the lower court's decision, ruling that the contractor retained a statutory lien right over the drawings even after transferring them to the bankruptcy estate. The contractor argued that receiving payment after the bankruptcy filing did not extinguish this right, while the bankruptcy estate claimed the transfer was mandatory and the payment was valid. The court held that the payment was invalid because it arrived after the bankruptcy commenced, meaning the contractor was never legally obligated to return the drawings, and thus the estate could not reclaim the funds.

Legislator-Regeste

KI-generiert

3 § 1 mom. of the Priority Rights Act; The transfer of collateral to a bankruptcy estate does not extinguish the creditor's statutory lien right if the payment received post-bankruptcy filing is invalid due to timing, requiring the estate to reimburse the creditor's legal costs.

Schlagwörter

KI-generiert
statutory lien rights bankruptcy estate transfer post-bankruptcy payment priority rights act invalid payment timing legal cost reimbursement contractor lien Betreibung auf Konkurs

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
3 § 1 mom. of the Priority Rights Act
45 § 1 mom. of the Bankruptcy Act
7 and 9 § of the Interest Act
21 luvun 4 § 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä of the Code of Judicial Procedure
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

A oli B:n tilauksesta tehnyt eräät piirustukset ja pitänyt ne hallussaan B:n jätettyä maksamatta A:lle erääntyneet työtä koskeneet laskut. Saatuaan B:ltä maksun, joka oli tullut A:n tilille pankkiin B:n konkurssin alkamisen jälkeen, A oli luovuttanut piirustukset B:n konkurssipesälle.

Ään.

Piirustukset olivat olleet A:n hallussa etuoikeusasetuksen 3 §:n 1 momentin mukaisella oikeudella saada niiden myyntihinnasta maksu piirustusten tekemisestä. Luovuttamalla piirustukset konkurssipesälle A ei ollut menettänyt tätä oikeuttaan, kun B:n suorittama maksu ei konkurssin vuoksi ollut pätevä. Konkurssipesän olisi luovuttaessaan piirustukset edelleen tullut varata A:lle tilaisuus oikeutensa valvomiseen luovutuksen yhteydessä ja luovutuksen jälkeen suorittaa kauppahinnasta A:lle tämän saatava tai kauppahintaa vastaava osa siitä. Kun konkurssipesä ei ollut näin menetellyt, sillä ei ollut oikeutta saada B:n A:lle suorittamaa maksua takaisin.

EtuoikeusA 3 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Orimattilan kihlakunnanoikeudessa

SR-Kone Oy:n konkurssipesä on A:lle 7.1.1987 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla lausunut, että SR-Kone Oy oli Hollolan tuomiokunnan kihlakunnantuomarille 12.5.1986 kohta kello 13:n jälkeen tekemästään hakemuksesta asetettu 13.5.1986 Hollolan kihlakunnanoikeudessa konkurssiin. Konkurssi oli siten alkanut 12.5.1986. Yhtiö oli 12.5.1986 lähettänyt eräästä kaupasta saamansa kauppahinnan 127.000 markkaa asiamiehelleen Suomen Yhdyspankki Oy:n Hollolan Salpakankaan konttoriin. Tämä asiamies oli samana päivänä käyttänyt kauppahinnan yhtiön velkojen maksuun. Näihin velkoihin oli kuulunut Orimattilassa toiminimellä Harteck konsulttitoimintaa harjoittaneelle A:lle ollut velka 10.527,10 markkaa. Maksu A:lle oli 12.5.1986 lähetetty pankkisiirtona mainitusta Salpakankaan konttorista Lahden Seudun Osuuspankkiin toiminimi Harteckin tilille. Osuuspankkiin maksu oli voinut saapua aikaisintaan 13.5.1986 ja maksu oli siten kirjattu saajan hyväksi aikaisintaan tuona päivänä eli konkurssin aikana.

Maksun olisi ennen konkurssin alkamista pitänyt olla perillä maksupaikaksi merkityssä osuuspankissa ja tulla merkityksi saajan tilille, jotta se olisi konkurssipesää sitova. Koska näin ei ollut tapahtunut, kuului maksu, jota konkurssipesän hallinto ei ollut hyväksynyt, konkurssisäännön 45 §:n 1 momentin nojalla konkurssipesään ja oli se sen vuoksi konkurssipesälle palautettava.

Tämän vuoksi konkurssipesä on vaatinut, että A velvoitettaisiin suorittamaan sille mainitut 10.527,10 markkaa 16 prosentin korkoineen 12.5.1986 lukien ja korvaamaan konkurssipesän oikeudenkäyntikulut.

A:n vastaus

Kihlakunnanoikeuden päätös 9.6.1987

Kihlakunnanoikeus on katsonut, että A:lla oli ollut etuoikeusasetuksen 3 §:n 1 momentista ilmenevä oikeus pidättää kanteessa tarkoitetut piirustukset ennen laskutuksen mukaisen suorituksen saamista piirustusten valmistamiseksi tekemästään työstä ja työn suorittamiseksi aiheutuneista matkakuluista. Konkurssipesä, joka ei ollut kiistänyt A:n laskutusta määrältään, oli luovuttanut piirustukset edelleen eikä ollut näyttänyt tästä sille aiheutuneen tappiota.

Edellä olevan perusteella kihlakunnanoikeus on hylännyt konkurssipesän kanteen ja velvoittanut konkurssipesän suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 6.000 markkaa 16 prosentin korkoineen päätöspäivästä 9.6.1987.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 27.1.1988

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi konkurssipesä oli saattanut jutun, on jättänyt asian kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan. Konkurssipesä on velvoitettu suorittamaan A:lle korvaukseksi vastauskuluista hovioikeudessa 900 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 22.4.1988. Konkurssipesä on vaatinut hovioikeuden tuomion muuttamista siten, että A velvoitettaisiin suorittamaan sille vaaditut 10.527,10 markkaa 16 prosentin korkoineen 12.5.1986 lukien. Lisäksi konkurssipesä on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista kaikissa oikeusasteissa ja kuluille Korkeimman oikeuden osalta laillista korkoa tuomion antamisesta. A on antanut häneltä pyydetyn vastauksen ja vaatinut valituksen hylkäämistä sekä vastauksen antamisesta aiheutuneiden kulujen korvaamista laillisine korkoineen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 12.12.1989

Perustelut

A on SR-Kone Oy:n tilauksesta tehnyt kysymyksessä olevat työpiirustukset yhtiön tiloissa ja käyttämällä yhtiön työvälineitä ja -laitteita sekä materiaalia. Koska yhtiö ei ollut maksanut piirustuksia koskeneita erääntyneitä laskuja, A oli ilmoittanut yhtiön eräälle toimihenkilölle, että hän vie piirustukset mukanaan ja että ne olivat yhtiön saatavissa maksun tapahduttua. Yhtiö on 12.5.1986 pankkisiirtoa käyttäen maksanut Suomen Yhdyspankki Oy:n Hollolan Salpakankaan konttorissa A:n tilille Lahden Seudun Osuuspankkiin tämän saatavan 10.527,10 markkaa.

A ei ole näyttänyt, että mainittu rahamäärä olisi ennen yhtiön konkurssin alkamisajankohtaa kirjattu hänen tililleen osuuspankissa ja näin siirtynyt pois yhtiön määräämisvallasta ennen konkurssin alkamisajankohtaa.

Piirustukset ovat olleet A:n hallussa etuoikeusasetuksen 3 §:n 1 momentin mukaisella oikeudella saada niiden myyntihinnasta korvaus piirustusten tekemisestä. Luovuttamalla maksun saatuaan piirustukset konkurssipesälle A ei ole menettänyt tätä oikeuttaan, kun yhtiön sitä ennen suorittama maksu ei konkurssin vuoksi ollut pätevä. Koska maksun palauttamista ei ole vaadittu A:lta yhtiön konkurssin paikalletulopäivään 7.10.1986 mennessä, A:lla ei ole ollut aihetta valvoa saamistaan konkurssissa. Sen vuoksi konkurssipesän olisi luovuttaessaan piirustukset edelleen tullut varata A:lle tilaisuus oikeutensa valvomiseen luovutuksen yhteydessä ja luovutuksen jälkeen suorittaa kauppahinnasta A:lle hänen saatavansa tai kauppahintaa vastaava osa siitä. Kun konkurssipesä ei ole näin menetellyt, sillä ei ole oikeutta vaatimaansa maksun palautukseen.

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Vanhempi oikeussihteeri Kitunen: Korkein oikeus lausunee perusteluina:

A on SR-Kone Oy:n tilauksesta tehnyt kysymyksessä olevat työpiirustukset yhtiön tiloissa ja käyttämällä yhtiön työvälineitä ja -laitteita sekä materiaalia. Koska yhtiö ei ollut maksanut piirustuksia koskeneita erääntyneitä laskuja, A oli ilmoittanut yhtiön eräälle toimihenkilölle, että hän vie piirustukset mukanaan ja että ne olivat yhtiön saatavissa maksun tapahduttua. Yhtiö on sitten 12.5.1986 pankkisiirtoa käyttäen maksanut Suomen Yhdyspankki Oy:n Hollolan Salpakankaan konttorissa A:n tilille Lahden Seudun Osuuspankkiin tämän saatavan 10.527,10 markkaa.

A ei ole näyttänyt, että mainittu rahamäärä olisi ennen yhtiön konkurssin alkamisajankohtaa kirjattu hänen tililleen osuuspankissa ja näin siirtynyt pois yhtiön määräämisvallasta ennen konkurssin alkamisajankohtaa.

A ei ole myöskään näyttänyt, että yhtiö olisi sopinut hänen kanssaan mitään hänen oikeudestaan piirustuksiin saatavan vakuutena. Tällaista sopimusta ei ole syntynyt sillä perusteella, että yhtiö oli maksanut A:n saatavan piirustusten ollessa A:n hallussa. A ei ole saanut hallussaan pitämiinsä piirustuksiin yhtiön velkojiin nähden sellaista oikeutta, jonka perusteella hänen ei olisi tarvinnut luovuttaa piirustuksia yhtiön konkurssipesälle. Tämä luovutusvelvollisuus hänellä on ollut siitä riippumatta, oliko hän saanut piirustuksista maksun. Konkurssipesä on voinut luovuttaa A:lta saamansa piirustukset edelleen. A ei näin ollen voi väittämäänsä pidätysoikeuteen nojautuen pitää saamaansa maksua.

Tämän vuoksi A on velvollinen palauttamaan piirustuksista saamansa maksun konkurssipesään. Korkolain 7 ja 9 §:n säännösten mukaan A:n on maksettava palautettavalle määrälle 16 prosentin korko haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä (L 13.3.1964/133) ilmenevän periaatteen mukaan konkurssipesä ei saa korvausta oikeudenkäyntikuluistaan alemmissa oikeuksissa. Koska A on hävinnyt jutun Korkeimmassa oikeudessa, tulee hänen korvata konkurssipesän kulut täällä.

Korkein oikeus lausunee tuomiolauselmana:

Hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan ja konkurssipesä vapautetaan velvollisuudesta suorittaa A:lle oikeudenkäyntikulujen korvausta korkoineen alemmissa oikeuksissa. A velvoitetaan palauttamaan SR-Kone Oy:n konkurssipesälle yhtiöltä saamansa maksu 10.527,10 markkaa 16 prosentin korkoineen 7.1.1987 lukien. A:lla on oikeus valvoa sille konkurssipesän kanteen johdosta syntynyt saaminen yhtiön konkurssissa kolmen kuukauden kuluessa tämän tuomion antopäivästä lukien.

Konkurssipesän oikeudenkäyntikuluvaatimus alempien oikeuksien osalta hylätään. A velvoitetaan suorittamaan konkurssipesälle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista Korkeimmassa oikeudessa 1.300 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä.

Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. SR-Kone Oy:n konkurssipesä velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi vastauksen antamisesta aiheutuneista kuluista Korkeimmassa oikeudessa 1.500 markkaa 16 prosentin korkoineen tämän tuomion antopäivästä.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Takala, Nybergh, Leh- tonen, Paasikoski (eri mieltä) ja Huopaniemi

---

[SV]

A hade på beställning av B gjort vissa ritningar och behållit dem i sin besittning eftersom B hade underlåtit att betala de av arbetet föranledda räkningarna som hade förfallit till betalning. Efter att av B ha fått betalning, som hade flutit in på A:s konto i en bank efter det att B:s konkurs hade inletts, hade A överlämnat ritningarna till konkursboet.

Omröstn.

Ritningarna hade varit i A:s besittning med rätt för honom att enligt 3 § 1 mom. förordningen om förmånsrätt ur försäljningspriset få betalning för uppgörandet av dem. Genom att överlåta ritningarna till konkursboet hade A inte förlorat denna rätt, då den av B verkställda betalningen till följd av konkursen inte var giltig. Konkursboet hade då det överlät ritningarna vidare bort bereda A tillfälle att i samband med överlåtelsen bevaka sin rätt och efter överlåtelsen av köpesumman betala åt honom hans fordran eller den del av den som svarade mot köpesumman. Då konkursboet inte hade förfarit på detta sätt, hade det inte rätt att återfå vad B hade betalt till A.

FörmånsrättsF 3 § 1 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret